Kultaiset karavellit

Taiteilijanhan ei Goethen sanojen mukaan pitäisi selittää vaan luoda. Tämä nerous-myytti on kuitenkin nykyään ehkä jo sen verran vanhakantainen, että lukijademokratian vuoksi tahdon tosiaan hieman selittää.

Fado-lauluissa kaivataan merille lähtenyttä rakasta ja niissä köyhän maan asukkaat kaihoavat usein parempaa tulevaisuutta.

Portugal oli kerran Espanjan vakava kilpailija ja kukoistava kuningaskunta paljon suuremman Espanjan kupeessa, minkä seurauksena Espanja valtasi maan, oliko se nyt 1500 vai 1600-luvulla, eikä Portugal enää vapauduttuaan noussut samaan loistoon kuin ennen miehitystä.

Pablo Salazar taas oli Portugalin diktaattori jostain 1920 tai 30-luvulta aina 70-luvulle asti (neilikka vallankumous). Hän jarrutti Portugalin taloudellista kehitystä vielä enemmän kuin Espanjan kehitystä Franco, joka hänkin hallitsi samoihin aikoihin. Portugal on talousvertailuissa yhä samassa sarjassa kuin monet kehitysmaat.

Jalkapallo on portugalilaisille ainakin yhtä rakas kuin fado-laulut ellei rakkaampi ja heidän niin kutsuttu kultainen sukupolvensa pelaa nyt viimeisiä vuosia. Paljon se on saavuttanut, mutta olisi hienoa, jos köyhän pienen maan pallonpotkijat saisivat nyt kirkastettua parin vuoden takaisen EM-hopean MM-kullaksi. Se olisi minusta hienoa pienelle köyhälle maalle, jonka historia ei ole niitä helpoimpia.

Tässä oli siis kyseessä aika paljon taustatietoa vaativa runo, mutta saa kai sellaisiakin olla. Onhan monet palstalaiset varmaan käyneet Portugalissa ja aistineet maan hengen. Toivoin jonkun sellaisen henkilön ehkä tunnistavan tästä runosta jotain ja saavan siitä jonkinlaisia kiksejä niin kuin minä Portugalista. :)