hei,tiedän haitat hyvin jne.
mutta haluaisin tänne gallupin kuinka moni on onnistut lopettamaan tupakoinnin jälkeen ja kuinka moni ei.
itse olen vähentänyt noin 2 päivässä...vedän ne osissa,eli muutaman henkosen tupakista aina kun eniten tekee mieli ja sitten tumppaan sen eli noin 2 pv varmaan yhteensä vielä menee. tarkoitus olisi tietysti lopettaa kokonaan jos tahto ja voimat vaan riittää...kuinka teillä muilla?
minä olen nyt 11 viikolla
mutta haluaisin tänne gallupin kuinka moni on onnistut lopettamaan tupakoinnin jälkeen ja kuinka moni ei.
itse olen vähentänyt noin 2 päivässä...vedän ne osissa,eli muutaman henkosen tupakista aina kun eniten tekee mieli ja sitten tumppaan sen eli noin 2 pv varmaan yhteensä vielä menee. tarkoitus olisi tietysti lopettaa kokonaan jos tahto ja voimat vaan riittää...kuinka teillä muilla?
minä olen nyt 11 viikolla
Vastaukset 13
Vanhimmat
Itse olen lopettanut kolmesti saatuani :n. Joka kerta. Toista odottaessa lopettaminen oli hieman hankalampaa, mutta periksihän en antanut. Itsekuria vai itsepäisyyttä? Mene ja tiedä, päätin vain etten polta. Näin unta tupakoinnista, mietin monta päivää henkosia jne. Noh, meni ohi parissa viikossa.
Kolmannen kanssa se oli enemmänkin sitä, että "Jahas, nyt sekin ilo loppui". Kyllähän tuo tupakka täyttää kummasti mielen kun sen on lopettanut. Vaanii kuin salakavala rotta ja pulpahtaa mieleen aina välillä muistuttamaan olemassaolostaan.
Nyt mietin lopettamista kokonaan. Typerä tapa, joka syö rahaa ja vie terveyden. Ja vaikka nautinkin tupakanpoltosta, en voi kuitenkaan polttaa taas kun imetän. En vain jaksaisi aloittaa, kun ei sitä loppujen lopuksi tarvitse. Eroon en pääse lopullisesti ikinä. Olen tupakoitsija loppu ikäni, kun olen sen kerran elämässäni aloittanutkin. Kyse on vain siitä, aionko enää vetää niitä henkosia. Olen vain kyllästynyt koko tapaan.
..heti plussattuani. Tosin aika vähän olen viime vuosina poltellut mutta kuitenkin. Ei tulis mieleenkään savuttaa vauvaa mahassansa.. vaikka joskus on tehnytkin mieli, ei todellisuudessa ikinä ole edes tarvinnut miettiä polttaisiko yhtäkään.
Lopetin tupakoinnin heti plussattuani. Olin itsekin yllättynyt, miten helpposti se loppujen lopuksi jäikään pois. Sitä en voi kuitenkaan kiistää, etteikö joskus tekisi mieli tupakkaa, varsinkin, jos hermo on kireällä, mutta enpä aio siihen nyt koskea.
Ylä-aste aikoina aloitin ja noin 15 vuotta ehdin jo sauhutella (valitettavasti). Kun tulin raskaaksi, lopetin ja myös miehenikin lopetti. Olisi varmasti ollut vaikeampi paikka lopettaa, jos mies olisi jatkanut sauhuttelua. Juttelimmekin tästä asiasta jo etukäteen, että kyseessä tulee olemaan yhteinen "projekti" ja molemmat tekevät vauvan terveyden eteen kaikkensa. Pikkuinen kun ei voi itse vielä näitä valintoja tehdä eikä omatuntoni kestäisi sitä, jos se joutuisi sitten kärsimään äitinsä itsekkyydestä ja huonoista valinnoista.
Ystäväni on kaksi kertaa lopettanut tupakoinnin heti saatuaan plussan. Hän on muuten monessa asiassa aika vastuuton, huoleton ja itsekäskin, mutta tuossa asiassa hän on osannut laittaa vauvan terveyden etusijalle, mikä on hienoa.
Tänään juuri pohdin, kun joku eilen kysyi kuka aikoo juoda, että kuinka moni meistä tarjoaisi pienelle (tai isommalle) lapselleen tupakkaa tai alkoholia. Tuskin kovin montaa löytyy, jos ketään. Ja kuitenkin osa polttaa tai juo, vaikka vielä enemmän se sikiö sitä myrkkyä äidin kautta saa kuin lapsi saisi polttaessaan/juodessaan itse.
......................
...kun sain tietää raskaudestani. Päätös oli helppo, koska olin jo vuosia sitten päättänyt, etten tule oman tyhmyyteni takia vaarantamaan syntymättömän lapseni terveyttä. Tiedän, että olisi pitänyt lopettaa jo kauan ennen kuin tulin raskaaksi, mutta selkärankaa löytyi (ihan konkreettisesti kahden edestä... :) ) vasta raskaaksi tultuani. Nyt olen ollut polttamatta lähes 5 kk ja päätös pitää! :)
Rv 26 (25 1)
...ennen lopettamista olin polttanut reilut 18 v. ja muutaman kerran yritänyt lopettaa erittäin huonolla menestyksellä. Siksi tämä tuntuu vieläkin uskomattomalta, miten näinkin pienellä asialla kuin mahassani kasvavalla ihmeellä voi olla niin suuri vaikutus, että sai minut tekemään mahdottomasta mahdollista...?! :)
Kaikki täällä puhuvat, että ovat joko lopettaneet tai eivät ole. Minä poltin ennen raskautta n. 5 vuotta ja plussattuani lopetin. Olen kuitenkin antanut itselleni luvan polttaa silloin tällöin, varsinkin pahan stressin alla. Elikkä n. kerran viikossa-parissa. Tällöinkin poltan vain natsat... Mieluummin poltan muutamat savut kuin kuolen hermoromahdukseen, josta vauvakin kärsii (stressihormonit myös haitallisia). Onkohan tästä suurta haittaa vauvalle? Siis jos polttaa silloin tällöin. Ollenkaan en juo, vaikka olen ajatellut suoda itselleni max. yhden olut pullon joskus... Monen kuukauden päästä ehkä ;)
Nyt menossa rv 17 1
Kyllä se sikiö jokaisesta vetämästäsi sauhusta saa oman osansa eli kyllä siitä haittaa on. Sikiöhän/masuvauva on vasta kehittymässä oleva ihminen, joten kaikki myrkyllinen on toki haitaksi sille ja voi vaikuttaa ratkaisevasti kehitykseen.
Ja alkoholin ja tupakan kanssa vaikutukset ovat kovin yksilöllisiä eikä riskirajoja voida sanoa. Eli jollakin yksilöllä yksikin tupakka tai alkoholiannos voi vaikuttaa kehitykseen, toisilla ei. Toki vaikutukset eivät pienistä määristä näy heti ulospäin ja osa vaikutuksista voi tulla vasta vuosien päästä esim. keskittymiskyvyttömyytenä/ylivlkkautena näkyviin.
Mieti miltä sinusta tuntuisi, jos sinulle annettaisiin väkisin huumetta tms. näin tupakoiva/alkoholia käyttävä äiti juuri tekee sikiölle. Etkö voisi stressin hetkellä yrittää käydä vaikka lenkillä, jutella jonkun kanssa tms. mielummin kuin vetää tupakkaa. Ja kyllä se tupakka varmasti haitallisempaa on sikiölle kuin stessi, stressihormonithan ovat kuitenkin ihmisen oman kehon aikaansaannoksia, tupakka kehon ulkopuolelta tuleva myrkky.
viikon sen jälkeen kun plussa tuli. Ja ei sen jälkeen ole tehnyt tupakkaa mieli yhtään. Enemmänkin alkaa oksettaa kun joku polttaa vieressä.
...se, että saa plussan?!?
................