Olen väsähtänyt esittämään ihmisten seurassa muuta kuin olen. Roolini vedän kympillä eikä kukaan epäile mitään (kai?), koska pistän siihen niin paljon energioitani. En uskalla olla se, mitä oikeasti olen. En pysty hyväksymään itseäni juuri_sellaisena_kuin_olen. Tunnen inhoa perusluonnettani kohtaan. Olen toisaalta sitä mieltä, että leikistä on tulossa totta; vuosi vuodelta muistutan vähemmän omaa itseäni. Tunnen kamalaa yksinäisyyttä, kun pyrin kaikin keinoin kätkemään sen, kuka olen. Kukaan tuntemani ihminen ei ole niin "luotettava" ja "läheinen", että pystyisin vetämään maskini pois. Kohta maski on sulamassa kiinni kasvoihini. En enää löydä itsestäni niitä piirteitä kuin aikaisemmin. Se kauhistuttaa! Jos "luovun" aikaisemmasta luonteestani, luovun myös todella paljon kaikesta hyvästä.
Olkaa kilttejä älkääkä kirjoittako tänne lausetta "Mene hoitoon", siitä pahoittaisin mieleni. Kyse ei ole skitsofreniasta, koska en näe harhoja enkä kuvittele muiden ihmisten lukevan ajatuksiani. Kyse on jostain muusta. Kunpa tietäisi mistä... Mutta terapiaa en siihen tarvitse. Ehkä se on niin, että olen ollut epäsopivien ihmisten kanssa tekemisissä. Sellaisten, jotka eivät pidä luonteestani. Mutta jos tapaisin aikaisempien henkilöiden sijaan ihmisiä, jotka hyväksyisivät täysin luonteeni, voi olla että voisin vielä palautua aikaisemmaksi Heidiksi (nimi muutettu). Kuulostan sairaalta, tiedän, mutta herkkänä ihmisenä taivun muiden vaatiman muotin mukaiseksi. Haluaisin niin kovasti miellyttää.. Mutta ikävä kyllä se ei ole minun päätettävissäni, ketkä minuun mieltyvät ja ketkä eivät. Se on asia, jolle ihminen ei mahda yhtään mitään. Mielenkiintoa/välittämistä ei voi ihmisiltä ostaa.
Olkaa kilttejä älkääkä kirjoittako tänne lausetta "Mene hoitoon", siitä pahoittaisin mieleni. Kyse ei ole skitsofreniasta, koska en näe harhoja enkä kuvittele muiden ihmisten lukevan ajatuksiani. Kyse on jostain muusta. Kunpa tietäisi mistä... Mutta terapiaa en siihen tarvitse. Ehkä se on niin, että olen ollut epäsopivien ihmisten kanssa tekemisissä. Sellaisten, jotka eivät pidä luonteestani. Mutta jos tapaisin aikaisempien henkilöiden sijaan ihmisiä, jotka hyväksyisivät täysin luonteeni, voi olla että voisin vielä palautua aikaisemmaksi Heidiksi (nimi muutettu). Kuulostan sairaalta, tiedän, mutta herkkänä ihmisenä taivun muiden vaatiman muotin mukaiseksi. Haluaisin niin kovasti miellyttää.. Mutta ikävä kyllä se ei ole minun päätettävissäni, ketkä minuun mieltyvät ja ketkä eivät. Se on asia, jolle ihminen ei mahda yhtään mitään. Mielenkiintoa/välittämistä ei voi ihmisiltä ostaa.
Vastaukset 201
Vanhimmat
jokainen ihminen on toiselle ihmiselle susi. Ehkä jokainen kokee toisen jossain määrin kuivaksi ja luonteeltaan epäsopivaksi verrattuna omaan itseensä... Tarkoitan vain sitä, että jokaista ihmistä kiinnostaa etupäässä kuitenkin vain omat jutut. Muut ihmiset ovat yksi yhtenäinen rykelmä. Harva varmaankaan lähtee analysoimaan ja erottelemaan ihmisiä "tuo on luonteeltaan niukempi kuin tuo toinen", vaan jokaista kiinnostaa ainoastaan se, kuunteleeko tuo toinen häntä. Jos kuunnellaan ja huomioidaan, niin ihmiset eivät kovin helpolla kaikkoa. Sen olen huomannut. Ja se on juuri se roolini: toisen ihmisen ylenpalttinen huomioiminen. Siihen väsyy, mutta mitä olisinkaan ilman sitä? Kuiva p*sk*njauhaja. En uskalla yksinkertaisesti puhua niin paljoa kuin tekisi mieli ja nyt olen huomannut sen, että enää ei edes tee mieli puhua läheskään niin paljon kuin aikaisemmin oli tarvetta. Väsymys vie voiton; miksi viitsisi puhua, kun ei kuunnella? Nytpä tulin taas ruikuttaneeksi... No, onneksi kenenkään ei ole pakko lukea. Ja jos joku lukee ja kommentoi, niin älä please kehu minua! En kaipaa kehumisia säälistä.
Itsellä tapahtui se että ajan saatossa vastoinkäymisistä kehittyi toinen persoona rinnalle. Yksin ollessa olen oma itseni, mutta heti kun olen tekemisissä muiden kanssa niin toinen persoona vaihtuu tilalle.
Aluksi se pelotti, mutta pikkuhiljaa siihen turtui. Tämä toinen persoona on ilkeä, tunteeton, välinpitämätön ja vain ainoastaan omia etuja ajatteleva, mikä on täysin vastakohta oikealle persoonalle.
Tällä toisella persoonan avulla pärjää muiden kanssa huomattavasti paremmin, kuin olisin oma itseni, mutta varjopuolena on että ihmissuhteiden solmiminen on erittäin vaikeaa jopa mahdotonta.
Tänne on helppo kirjoittaa kun voi olla oma itseni koska kukaan ei tunnista täällä minua.
Sinun pitäisi löytää samanlainen ihminen joka tuntee samalla tavalla ja joka ymmärtää asioita samalla tavalla kuin sinä. Se saattaa olla vaikeaa, mutta lopulta palkitsee.
Hyviä kesäpäiviä.
Ratkaisuehdotus on aivan oikea (samankaltaisen löytäminen), mutta se on hyvin hyvin vaikeaa kuten myös sanoit.
Olen ollut täysin vääränlaisten ihmisten kanssa tekemisissä. Sellaisten, jotka vaihtavat ajatuksia sukkien väristä ja heti jokin pidempi analyysi onkin heidän mielestään IHAN KUIVA. Niinpä heidän seurassaan joudun esittämään pinnallista tuppisuuta. Sellaista, jolla ei pahemmin ajatuksia pyöri päässä. Koska muussa tapauksessa olisin kuulemma rasittava ihminen.. (räpäti räpä)
"Tällä toisella persoonan avulla pärjää muiden kanssa huomattavasti paremmin--"
Alistuvatko ihmiset sinulle, kun näytät olevasi kova ja voittamaton? Ehkä vähän turha kysymys.. :)
"---kuin olisin oma itseni---"
Tosiaan, sinä olet kuitenkin vielä Oma Itsesi? Saanko kadehtia sinua? Minulle minun roolini on tullut noin yhdeksi kolmasosaksi persoonaani. En enää kovin hyvin erota, milloin esitän ja milloin en. Esitys vähenee ja siitä alkaa tulla oikeata (luonnollista) käytöstäni.
Kiitos kun jaksoit lukea ja etenkin kiitos vielä siitä, kun kommentoit!
...toisia vartenhan me olemme täällä.
"Alistuvatko ihmiset sinulle, kun näytät olevasi kova ja voittamaton? Ehkä vähän turha kysymys"
Ei ollenkaan turha kysymys. Kun henkilö huomaa että en ole pompoteltavissa niin joko lähtee pois tai sitten jos vielä jaksaa yrittää niin "varovaisesti" tutustuu /tulee juttelemaan.
Alistuvatko... no ei "aivan", mutta varovat mitä sanovat ja ymmärtävät että joko asiat tehdään haluamallani tavalla tai ei ollenkaan. Elikkä myös aika hankala persoona... tämä toinen.
Kieltämättä tämä myös vaikuttaa tähän oikeaan puoleeni, sillä joka kerta kun olen yksin niin tunnen oloni surulliseksi ja olo on maassa, koska
en onnistu tämän takia saamaan todellisia ystäviä saatikka sitä kumppania.
Kirjoitusten perusteella vaikutat mukavalta persoonalta, joten älä anna sen hävitä.
Onko olemassa jokin jossa voisit olla oma itsesi?
Tuo tuntuu kliseeltä tai stereotypialta, että `koskaan et muuttua saa` pitäis
jatkua viimeiseen hengenvetoon asti.
Meikä mulqwist taas haluais muuttaa itseään mahdollisimman paljon.
Tiedämme miten ohut siivu sivistystä oikeastaan vielä asustaa otselikon takana.
Muuttaa sitä pitää hyvillä harrastuksilla niin kauas kuin silmä siintää!
Erakoitumisen uhallakin vältän taattua hömppäseuraa niin falskilta kuin tuo kuullostaakin.
Ehkä oletkin vain "väsähtänyt", hiukan turhautunutkin.
Ihmisten ei pidä antaa pompottaa. Sisaruksillenikin sanon; mie meen tonne, mee sie tahtos mukaan...
Hyvää Jussia ja sen jälkeistä elämää!
Taisin kirjoittaa hieman sekavasti.. pahoitelen. Tarkotin että jos niin kuin edellinen ehti jo korjata niin muutu vain silloin jos se on eduksi sinulle... mutta sain kuvan että pohjimmiltaan hän on sellainen jota moni toivoisi löytävän.
...pahoittelen ajattelemattomuuttani...
Näytelmäkerho. Mutta niitä järjestetään vain pikkutytöille (10-15v.) eikä ollenkaan enää parikymppisille. Teatteri-ilmaisuryhmä olisi oikein mukava tapa viettää aikaa, mutta sellaisia ei löydy minun ikäisilleni :/
"Kirjoitusten perusteella vaikutat mukavalta persoonalta, joten älä anna sen hävitä"
Mukava ja ystävällinen olen kaikille :) Sylkeköön vain ihmiset päälleni paskaa, en minä heitä matki! ;)
Okei... Nyt rupesin sitten marttyyriksi ;D
Mitä muuten tarkoitat lauseella "toisia vartenhan me olemme täällä"? Oletko todella sitä mieltä? Itse olen sitä mieltä, että me vain käytämme toisiamme... omiin tarkoituksiimme. Se varmaan tapahtuu (se toisten ihmisten käyttäminen omiin tarkoituksiin) luultavasti niin syvällä alitajunnassa, ettemme ole itse tietoisia siitä, vaan luulemme välittävämme toisista. Mielestäni ihminen ei pysty välittämään aidosti toisesta ihmisestä, vaan ajattelee itseään aina ensin. Esim. jokainen varmaan lakkaisi rakastamasta sellaista lähimmäistään, joka yllättäen sekoaisi täydellisesti. Se on sitä "tervettä itsesuojeluvaistoa" eli laittamista itsensä etusijalle. Kannattavaahan se on (ilman muuta), mutta se ei ole pyyteetöntä rakkautta. En kuitenkaan väitä, että maailmassa muka pitäisi olla epäitsekästä toisesta välittämistä. Se ei vain toimi... kenenkään kohdalla. Eli mielestäni me eletään jokainen itseämme varten. Halusimmepa tai emme.
Uskoisin, että tuollaista pyyteetöntä rakkautta on mahdollista esiintyä kuitenkin perheenjäsenten välillä. En usko, että kovin moni äiti lakkaisi rakastamasta lastaan, vaikka tämä sekoaisi yht'äkkiä. Mutta muuten olen kyllä samaa mieltä, että kyllä ihminen aika itsekäs olio loppupeleissä on.
Entäpä jos kyse olisi äidin hengestä (seonnut aikuinen lapsi uhkailisi aseella)?
Ihan huvin vuoksi otin tämän aiheen esille.. Ei siis liity mitenkään omaan elämääni enkä nyt täysin vakavissani tuota väitettä kirjoittanut (halusin enemmänkin herättää keskustelua).
Et ole varmaankaan "Ghost Of Sentimental", jolle nyt vastasin? Vai oletko??
Tosiaakin suurin osa ihmisistä ei pohjimmiltaan välitä muista niinkuin itsestään, mutta voin rehellisesti sanoa että tunnen muutamia jotka olisivat valmiita antamaan henkensä jonkun toisen puolesta jos se säästäisi tämän hengen.
"Mukava ja ystävällinen olen kaikille :) Sylkeköön vain ihmiset päälleni paskaa, en minä heitä matki!"
Tuon jos uskaltaa sanoa muillekkin niin hatunnostonpaikka... hyvä ja niinkuin mainitsitkin että ajattelemme itseämme, käytä tätä hyväksesi, koska kukaan ei ole toisen yläpuolella.
Käsittääkseni kuitenkin jotkut vanhemmat rakastavat lastaan enemmän kuin itseään, eli antaisivat henkensä lapsensa puolesta.
Mutta tietenkin jos lapsi aivan "huvikseen" uhkailisi äitiään aseella...enpä sitten tiedä. Jos lapsi ei osoittaisi enää minkäänlaista inhimillisyyttä, niin olisiko häntä kohtaan mahdollista tuntea enää inhimillistä tunnetta eli rakkautta? Mutta voithan naisena koittaa eläytyä tuon äidin tilalle...Itse ainakin jos olisin isä vastaavassa tilanteessa niin olisin todella surullinen, että jälkeläisestäni olisi tullut tuollainen psykopaatti.
Ja en ole Ghostis :)
tuo pitää paikkaansa... lisäisin tuohon vielä että vanhemmat alkavat lopulta syyttämään itseään ja miettiä että mitä tein väärin ja onko jotain vielä tehtävissä. Rakkaus lastaan kohtaan ei häviä vaan alkaa sen lisäksi tuntemaan surullisuutta ja katkeruutta.
Tämä koko:
"Mukava ja ystävällinen olen kaikille :) Sylkeköön vain ihmiset päälleni paskaa, en minä heitä matki! ;)
Okei... Nyt rupesin sitten marttyyriksi ;D"
oli vain vitsi.
Tietenkin raivostun, jos joku yrittää sylkeä päälleni omaa pahaa oloaan. Mutta puolustaa en jaksa.. se on jotenkin niin lapsellista että aikuiset ihmiset jatkuvasti kinastelisivat. Nykyisin teen niin, että katkaisen kokonaan yhteyden pahan olon purkajiin. Olen viime vuoden aikana katkaissut jo kolmeen ihmiseen yhteydet tämän asian takia.
"hyvä ja niinkuin mainitsitkin että ajattelemme itseämme, käytä tätä hyväksesi, koska kukaan ei ole toisen yläpuolella"
Tiedän, tiedän :) On suloista, että "pidät minusta huolta"! =)
Ymmärrän sen varsin hyvin, että kukaan ei ole minua arvokkaampi, mutta en vain tosiaan jaksa olla puolustusasemissa päivästä toiseen. Enkä nyt joudukaan, kun en näe sellaisia ihmisiä enää..
Sait minut pitkästä aikaa hymyilemään... kiitos siitä. Menin myös sanattomaksi...
ei kestä :)
Onko sulla myös haamumaiset silmät? Sellaiset kauniit vaalean haalean siniset? ;)
Ehkäpä.. sillä hyvä että edes näen itseäni.. sillä jos pistää silmät kiinni voi kuvitella olevansa mikä vain... mikä vain.
Pistän silmät kiinni ja kuvittelen sinut haamuksi, jolla on kirkkaat siniset simmut... ja pikimusta parta.. tai no, parran alku. Ja sinä kohotat kulmakarvojasi, kun sanot jotakin.. esim. lauseen "jos pistää silmät kiinni voi kuvitella olevansa mikä vain" ja vielä uudestaan kohotat kulmiasi, kun sanot: "mikä vain". ;)
Pelottavaa... ihan kuin olisit oikeasti ollut lähelläni... sillä et arvaakkaan miten oikeassa olet. Herätit uteliaisuuteni.
TIEDÄN kuinka oikeassa olen :)
Sen sanoo vaistoni.....
... uskomaton... tiedätkö sen. En osaa muuta sanoa......
Älä kehu liikaa, etten joudu kohta vaihtamaan nimimerkkiäni ! ;) ;)
Muista että olen aina luonasi kun vain haluat... kaikkea hyvää
Sano nimikirjaimesi?
Ehkä voisin sen verran vaikka olen aika arka... tälläiset kuin N.F.
Olen niiden unelmissa jotka vain haluavat.
Valitan, mutta olen itse erehtynyt henkilöstä.
Minkälaiseksi henkilöksi sinä minua oikein luulit? Voitko kuvailla?`Tiedän, että näillä keskustelupalstoilla sattuu ikäviä väärinkäsityksiä PALJON :(
Mikäli olet hän.... Mutta näyttäisi vähän siltä, ettet olisikaan : (
on tämä oikea Heidi, jota et halua muille näyttää? Eli millainen olet luonteeltasi?
Se on sääli, ettei pysty olemaan omana itsenään muiden seurassa. Olisi mielenkiintoista päästä kurkkaamaan toisten ajatusmaailmoihin, jotta tietäisi, kuinka paljon ihmiset yleensä "joutuvat" feikkaamaan seurassa. Itsekin joudun vetämään enemmän tai vähemmän jotain roolia seurassa, koska mitä enemmän olen oma itseni, sitä vähemmän tuntuu seurani kiinnostavan muita. Näin ainakin tuntuu olevan niiden henkilöiden kanssa, joiden kanssa eniten olen tekemisissä. Nykyään olenkin sitten enimmäkseen yksikseni, koska en jaksaisi esittää jotain muuta kuin olen.
kyllästyvät toisen aitoon seuraan. En minäkään ole vielä löytänyt niitä sopivanlaisia tuttavia...
Niinhän se on, mutta jonkun verran sitä vaan tulee pelatuksi toisten pussiin, että olisi edes jonkinlaisia tuttavia...Sitä vaan tuntee kuitenkin itsensä aina niin erilaiseksi muihin verrattuna. Oliskohan se jo vähän liikaa pyydetty, jos pääsisi edes kerran elämässä lukemaan muiden ajatuksia, jotta pystyisi ymmärtämään muita ja myös itseään paremmin?
ajatuksiaan, se siinä on, kuten tiedät. Eli on ilmeisesti liikaa vaadittu! :|
Itsellä sama toive käynyt välillä mielessä... Kunpa voisin tietää varmuudella, missä tunnetilassa toinen on tai että mitä hän sillä hetkellä tuumailee. Mutta kun en voi : ( Jotkut osaavat niin hyvin peittää omaa itseään. Jopa minua paremmin, joka olen tottunut esittämään 24 tuntia vuorokaudessa.
Muut ei kehtaa tai sitten eivät osaa tai jostain syystä halua, enpä tiedä. Tämän olen saanut todeta etenkin joskus viinan- tai vaikka kannabiksenhuuruisissa illanistujaisissa, joissa mä olisin valmis keskustelemaan syvällisemminkin, mutta toinen/toiset lyö jarruja päälle.
Mutta luulen kuitenkin, että suurin osa ihmisistä ei välttämättä kelaile edes niin pitkälle kuin esimerkiksi sinä.
nimikirjaimesi? Oletko niin ystävällinen?
Etu- ja sukunimen alkukirjaimet, kiitos.
En kirjoita nimeäsi tänne, turha pelätä sitä. Haluan saada vain varmuuden asiasta...
:D Luulet ehkä, että voisin olla joku tuntemasi? Kertoisitko ensin edes karkeasti, mistäpäin Suomea kirjoittelet?
"mä ja mä".... Tampereen suunnalla sanotaan "minä" ja kauempana "mie".......
Niin, mistäköhän päin Suomea MÄ (!!!!) olen? :)
Kyllä tuppaan kirjoittamaan aika paljon minä-sanoja väliin. Mutta Helsingissä asun, kuten sinäkin. :)
..osunut lotto kohdilleen :) Olen Turusta
en ole ollut tutustumassa henkilöön, johon olisin halunnut =( Mikä pettymys.......................................................
koitatko etsiä jotain tiettyä henkilöä tällä threadilla?? :)
Mutta luulin -jostain ihmeen syystä- äsken keskustelleeni erään henkilön kanssa... Tuli sellainen olo..
Joo, no tiedän tunteen. Tai sä et vaikuta mulle tutulta, mutta joskus olen kuvitellut myös tuollaisia...;) Se on muuten varmaan _erittäin_ epätodennäköistä, että kohtaisit tätä kautta kyseisen henkilön. Ehkä haluat niin kovasti tavata tämän henkilön, että kuvittelet "näkeväsi" hänet joka paikassa??
pisteet kotiin. Oletpa taitava kieroilija.. No ei, vitsihän tuo oli =)
En haluaisi vakavissani sinua missään nimessä haukkua..
Mitä tämä tyyppi, ketä paranoianomaisesti epäilet kaikkien olevan :), oikein sulle merkitsee? Eli kuka on? Tulipas tästä ihme threadi muuten...no onpas muillakin sitten ihmettelemistä...ehkä tämä sun tyyppiskin lukee tän vielä ;)
Hänhän on Duudis ja Ghost Of Sentimental :)
Mitä merkitsee..? Hmm.. no vaikea sanoa, kun en tunne ihmistä. Mutta yhden asian olen ainakin huomannut hänessä: keskittymiskykyä ja älykkyyttä riittää vaikka muille jakaa!
Mutta tunnet kuitenkin ilmeisesti nimeltä?
Saanko mäkin arvuutella? Arvaan, että olet alle 20 wee?
Tai jos tarkkoja ollaan, niin vaivaiset pari kuukautta alle 20 :)
Ehkäpä sellaiseksi joka ei ole löytänyt paikkaansa ja väsynyt tekopyhyyteen... haluasi olla vain oma itsensä... ei muuta. Olisit valmis myös muuttumaan jos saisit tuntea yhteenkuuluvuutta...
Olet nuori ja mitä teksteistä oletan että olet naispuoleinen henkilö... ehkä olen väärässä.
Toivottavasti en.
Et voi olla. Olen lukenut sarjakuvia ja siellä Nakke Nakuttaja ei ole koskaan harhateillä ;)
Kiitos kaunis... ehkäpä erehdyn joskus.
Ne jotka ovat kauniitä sisältä ovat jotain sellaista johon ei edes sanat riitä kuvaamaan.. se on koettava.
tapahtuu läpi elämän.... Pitää vain nauttia siitä hetkestä, mikä on käsillä. Koskaan ei tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu :/
Kiitos, että nautit tällä hetkellä seurastani. Niin minäkin sinun. :)
että tämä on omituisin threadi tällä palstalla.
"jau!" sano laiho ku polkas biisin käyntii
ja nakke on skitsofreenikko
Olet pelkällä "läsnäolollasi" auttanut paljon. Outo tunne on ollut jo vähän aikaa, en tiedä mikä, tuntuisi kuin jotain tapahtuisi pääni sisällä, jotain pimeyden keskellä...
Voi sinua.. :) *halaa*
mielenkiintoinen iskutekniikka. pitää oikein kirjottaa näitä juttuja ylös.
Ei tässä mitään iskemistä tapahdu, vaan ihan rattoisaa keskustelua...
Tämä toinen puoliskoni vallitsee suurimman osan ajasta, mutta nyt voin olla oma itseni... ja tämä pimeys väistymässä hetkeksi... tyhjä katse *en osaa käsitellä tätä tilaa*
ku ei sitä ees huomaa
Joo, mustakin on kivaa nähdä välillä, että en ole niin yksin "erilaisuuteni" kanssa. Vähän erilaisiahan me ollaan kun ei voida omina itsenämme muiden seurassa olla, eix vaan?
ottaa minuun yhteyttä... Meidän pitäisi nähdä toisemme ja keskustella kasvotusten. On esimerkiksi nytten hyvin vaikea kuvitella kasvon ilmeitäsi, kun kerrot että olet niiin yllättynyt.. Haluaisin oikeasti tavata sinut Nakke Nakuttaja (anteeksi salanimestä, ethän pahastu?). Mentäisiin vaikka kahvilla. Tai elokuviin. Miten haluat.
Korjaus..
sehä toimii
vielä kysyä sunkin ikää? ihan mielenkiinnost haluaisin tietää.. :)
ISKEMISTÄ JOS PYYTÄÄ KAHVILLE TAI ELOKUVIIN!!!!!!!!!!!!!!!
Herran jestas. Olenko lesbo, kun olen käynyt arviolta kolmekymmentä kertaa naispuolisten kanssa kahvilla/leffassa? En ole. Voi ihan kaverimielessä mennä... Ja nyt on miespuoleinen kyseessä. Entäs sitten? En yritä iskeä häntä.. en ole mikään halpis.
Olisihan se mielenkiintoista tavata, mutta meillä on eräs ongelma. Asun aika kaukana Helsingistä (noin 500 km). Mikä ratkaisuksi...
että olen erehtynyt henkilöstä? Niinkö? :(
kuha vittuilen. se on aina hauskaa :D
oisitte ees syystä yksinäisiä kuten minä: ylpeä ja ylimielisen sietämätön, "vittumaisen niukkasanainen ja mihinkään tarkentumaton" :D
miksi muuten postaisin tälle palstalle tähä aikaan?
Vaikutatpa mielenkiintoiselta :P Vai onko sekin vaan sun roolisi??
Pyydän anteeksi jos olen antanut väärän kuvan.
Voinko jotenkin hyvittää tätä? Ole kiltti
miten voisit?
kattellaa huomen
Auttaisiko jos kerron että en ole kirjoitellut tänne muilla nimimerkillä... en koskaan alentusi niin alas.
Tarkoitukseni aluksi oli että jolle kirjoitan tulisi edes vähän parempi mieli, mutta jutun edetessä huomasin että sinä saatat ollakkin jotain johon en olisi varautunut... aitoa...
Ai maanantaina?? :P
Eihän tähän kuole.
Uskon kyllä sen, että et ole tuo toinen... Te kirjoititte yhden viestin samaan aikaan, joten "sain selville".
Kiitos, että yritit piristää minua, mutta ei ole kuitenkaan kiva että valehtelet ulkonäkösi... Mutta olihan se ajatus siinä ihan kaunis. Ja kuten sanoin, ei tähän kuole. Mutta iljettää vain niin vietävästi!
enhän mä mihkään nukkumaan voi mennä enneku sanon että tällä päivämäärällä myöhempään kellonaikaan, ettei kukaan vaa pääse siitäkin viisastelemaan. mites kävikään.
puhutaan vaan ja sanat helisee heti ku on mahis päästä kontaktiin niin peräännytään ja huomenna (maanantaina, heko heko) uus thread jossa pohditaan yksinäisyyden syitä
tsiisus
menkää vaikka ruisrockiin on sentää varoaikaa. ei tartte mitään välimatkoja miettiä.
Miksi minä valehtelisin ulkonäköni? Täällä ei ole syytä, ei eteenkään sinulle. Tarkoitukseni ei ollut loukata sinua sillä vaikutat mukavalta että se ei ole edes käynyt mielessä.
No sitten tämä on ikävä ikävä ikävä väärinkäsitys!
Tai no eihän siihen kuole. Mutta nolottaa, hävettää, rasittaa. Ja vielä kun mainostetaan, että se oikea ihminen saattaisi myöhemmin lueskella näitä...
se oli joku toinen kirjoittaja...
Tänne kirjoittaminen on aina niin sekavaa :D
Saattaa olla että joskus kuljemme toistemme ohi mutta emme tunnista kasvoja... on vain se outo tunne... sen pienen hetken.
Asut sen verran kaukana minusta...
Oli tuokin taas piristystä saamari!! Valehtelua, valehtelua, valehtelua!
mitään iloa mulle. Vain haittaa.
Ja ihan sama, mitä hännnnnnnnn ajattelee... ei vaikuta mun elämääni hevonvittuakaan.
Kun joku viitsii provoilla mun kustannuksillani...
nukq...ei mulla muuta :) Öitä kaikille!
enää ollenkaan "vaistoihini"
Täälläkin on patologisia valehtelijoita koko paikka täynnä........heh hee.
Kun kirjoittaa Suomi24:ään, saa automaattisesti ohjelmaa elämäänsä. Tämäkin keskustelu on kestänyt ties kuinka monta tuntia.... Mutta sitten kun on aika paljastaa totuus, putoaakin korkealta alas. Täällä vain mielistellään ja valehdellaan. Juupa juu.
Entä jos pääsisin jotenkin tulemaan jollain tavalla?
nähdä sut? Tuollaisen paskamaisen ruskeakielen!!
ihmisiä??????
Yllätin sitten itseni juhannus yönä lukemasta toisten ajatustenvaihtoa....huonosti menee but who gives a f`ck?!
Niin vähän voi muuttaa paljon... vain muutama sana
ole mistään muutamasta sanasta, vaan kokonaisesta periaatteesta? "Minä haluan puhua paskaa täällä ihmisille, minä haluan huijata heitä valvomaan puolet yöstä............"
Milloin ja missä haluat tavata?
nähdä sut!? Tuollaisen valehtelijan.......... joka huiputtaa muita
Tämän jälkeen en aio mennä juttelemaan hänelle. Muuten kyllä ajattelin, mutta en enää tämän jälkeen
ärsyyntynyt olo koko tyyppiin... vaikkei hänellä olekaan osuutta eikä arpaa tähän koko keskusteluun...
Yhtä asiaa et voi kieltää... onnistuin vaikka vain hetketksi siirtämään ajatuksesi itse asiasta muualle... mutta sitten menikin liian pitkälle... En aina hallitse itseäni tai tämä toinen puoliskoni on tullut mukaan.
että onnistut kuluttamaan aikaani useita tunteja!
"Nuin vihaista naista en haluaisi tavata oikeasti saattaa muuten tulla viimeinen päivä tässä maailmassa"
Sinähän se seonnut ja uhkaava tässä olet..
Tämähän alkaa vaikuttaamaan virtuaali pariskunnalta, ensi kaikki on hyvin ja kohta on ilmiriita... että meiltähän tämä näyttää sujuvan...
Kaikenlaisiin hulluihin täällä törmää!
Minä haluan piristää sinua.. Niinpä huiputan sinua ja vien sinulta uniaikaa....
kun tekeydyt toiseksi ja nyt olet vieläpä leffakohtausta selityksilläsi tekemässä......hohhoijaa.
Kannattaisiko hakea apua? Ettei tarvitsisi täällä sairauttaan purkaa?
Kysyisimpä ihan mielenkiinnosta että miksi haluat kuitenkin vielä "jutella" kanssani?
Mikä saa ihmisen puhumaan tunnista toiseen paskaa? Joku sairausko? Et ole vielä myöntänyt...
Odotas.. En olettanut että olisit noin herkkä. Ehkä annoin luulla että ehkä tapaamme, mutta se ei ole mahdollista... koska alussa kerroin jo syyn...
En edes halua tavata ihmistä, joka puhuu suunsa täyteen paskaa!
Mitä nyt oikein kuvittelet...
Totuus on se, että olen kiukkuinen siitä, kun huijasit minua.
Haluaisin oikeasti tavata... enkä valehtele tässä asiassa. Sinun täytyy uskoa minua... koskaan... koskaan ei ole ollut käyttää tätä aikaa paskanpuhumiseen.. ihan totta
sanotko, että sinä olisitkin hän?? Vai mitä sinä oikein sanot?
Että ehkä olen se jota luulet minun olevan.
Eikä se äsken ollut juuri ihan varmaa, ettet olisi?
...
Saako kysyä että kuka tarkalleen oletat minun olevan? Joku tuttu?
En voi siksi sanoa häntä miksikään "tutuksi".
Ehket ole hän.. Ehkä olet joku muu, johon käy myös noi samat tuntomerkit. Enhän mä niitä tuntomerkkejä edes antanut niin hirveästi...
Tämä jota haet on joku jonka olet nähnyt jossain?
Sinulla taitaa olla tunteita tätä henkilöä kohtaan.
että huijataan. Onko sitä niin vaikea tajuta...
mitä iloa sait siitä, että valvoin tuntikausia tämän hölynpölyn takia?
Tämä on ikuinen noidankehä... Oletko hän vai et? Luulisin, että et..
kärsimätön, mutta nyt kello on puoli kolme aamuyöllä ja olen puhunut "väärälle" henkilölle koko ajan. Siksi esitin tuollaisen kysymyksen. Yleensä en ole noin tiukkapipoinen, että käyttäisin keskustelusta nimitystä jauhaminen...
kun en tunne??
Onhan hän älykäs, mikä miellyttää, mutta en nyt menisi kuitenkaan sanomaan että mitään tunteita olisi. Siellä on niin paljon ihmisiä, että ei ole tultu oltua hänen kanssaan vielä oikein tekemisissä.. en tiedä hänestä mitään.
ja suurta intohimoa valvottaa minua turhaan kokonainen yö. On siinäkin vahingoniloinen ihminen...
Taitaa olla hyvästien aika. Aika erikoinen keskustelu tästä tuli ja etenkin yksinäisyys palstalle. Kaikkea hyvää ja hyvää yötä. Ei pahalla.
oma typerä päätöksenihän tämä on, että valvon :)
En halua sinua viivyttää, mutta tuon haluan vain tietää. Ole kiltti ja kerro. Halusitko rehellisesti vain piristää minua valheillasi? En kysy enää vihaisesti, vaan neutraalisti.
Ei se mitään, vaikka huijasit. Täällä huijaavat monet.... Joo, hyvää yötä, kuka siellä näytön toisella puolella sitten olikaan.
Halusin tehdä olosi paremmaksi.. epäonnistuin. Jossain vaiheessa tunteet tuli mukaan mitä en olisi saanut tehdä ja tässä kävi näin.
tulevat mukaan, kun juttelet ventovieraan kanssa.
Tämä ei ole kritiikkiä, vaan ainoastaan toteaminen... Ethän sä edes tiedä, kuka täällä näytön toisella puolella on.. ties vaikka olisi 70 vuotias papparainen..
minun tunteeni tulivat mukaan, sitä tarkoitit!
Joo no, kyllä se on ihan uskottavaa jos toinen sanoo ettei ole se yksi ihminen viidestä miljoonasta. Ja eikö ole aika pinnallista sanoa, että minä tuntisin jotain ihmistä kohtaan jotakin,jonka olen vain nähnyt silloin tällöin jossakin?
Liian Yksinäinen? Niin no mistä sitä tietää.
Olet luultavasti nukkumassa, mutta ehkä luet tämän aamulla.
Kiitos sinulle seurasta, muukalainen.
En ymmärrä vihjailujasi.
tietokoneen ääreen.
Että tämä on oudoin keskustelu jota olen koskaan käynyt. Ilmeisesti kummatkin ajatteli eri asioita keskustelun aikana.
saattaa olla lavastettu. Ties vaikka olisit oikeasti joku yksinhuoltaja äiti, joka haluaa purkaa kateuttaan muihin naisiin.. en tiedä. kertakaikkiaan
Tällaista se on kun tänne kirjoittaa... ei koskaan tiiä mistään mitään.
öitä kaikille.
tuossa ylempänä kirjoitit että yh-äiti... mielenkiintoista... ainakaan peilikuvasta en olisi uskonut... ilmeisesti silmissä heittää... vitsi. Itse olen melkein samanikäinen sinun kanssa.
koko homma meni iha vituiks
päiväni pelastus
tämä on kyl erikoisin keskustelu täällä ja homma vielä kusi. ei voi olla totta. tämän on oltava provo
Miksi haluaisit nähdä minut, kun et edes tiedä, kuka tänne on näitä kirjoittanut?
Sehän se juuri tässä kiinnostaakin kun ei voi olla koskaan varma. Jos ei ota riskiä ei voi hävitäkkään, mutta ei tule myöskään saavuttamaan sitä mahdollisuutta entä jos...
sinäkin vastaavasti luulit minua joksikin?
Itsehän sä sen sun toisen persoonasi olemassaoloon vaikutat, jos et satu olemaan mielisairas, joka ei mahda sille mitään. Tottakai kuka tahansa menettää ihmiset elämästään jos on vittumainen ja piikittelevä. Yritä olla välillä esittämättä sitä kovista ja ole pehmeämpi niin on varmasti helpompaa.
Ensimmäiseen: Itseasiassa en. Pisti vain silmään sinun kirjoitelmasi. Erehdyin hiukan siitä millainen on tämä kirjoittaja, en paljoa, mutta riittävästi joka sekoitti minut.
Heathen*: Niin aluksi, mutta tämän oikean heiketessä vuosien mittaan on tämä toinen tullut yhä vain vahvemmaksi ja kun siihen tottuneena sen käyttö on tullut yhä vain enemmän houkuttelevammaksi... saattaa olla että tätä toista ei ole muutamien vuosien päästä enää olemassa ja se myös hiukan huollestuttaa.
Ethän edelleenkään tiedä, millainen tämä kirjoittaja on, kun et tunne minua.
että en yleensä soita suuta kenellekään, mutta tuo eilinen tilanne harmitti niin paljon... Ajatella nyt, jos sinä oletkin vain provoillut... höh ;)
Myönnän... tilanne karkasi "huikan" käsistä, mutta asiaan... minullekkin jäi ikävä tunne tuosta lopusta joka oli kyllä ihan jotain muuta kuin kuvittelin... ymmärrän pointtisi.
Kirjoituksistasi pystyy päättelemään hiukan millainen olet jos olet ollut rehellinen.
"Kirjoituksistasi pystyy päättelemään hiukan millainen olet jos olet ollut rehellinen"
Eipä oikein muuta saa selville kuin sen, että olen yksinäinen ja esitän muiden ihmisten seurassa muuta kuin olen. Olen siis epävarma ja herkkä. Mitään muuta ei pysty päättelemään minusta.
Tuo henkilö, joksi sinua luulin... Voi olla että se oli osittain toiveajattelua, osittain "vaistoamista". Mutta vääräksihän tuo vaistoni osoittautui enkä enää luota siihen niin paljoa kuin aiemmin :/
Ei voi olla noin vaikeaa! Mene puhumaan sille henkilölle jos sun on hänet saatava. Älä ole noin ujo ja tyhmä.
Niin vaikea ottaa tuohon kantaa, kun en tunne häntä. Ihan mahdoton mennä ketään ventovierasta nyt HALUAMAAN. Ehkä jossain 12-vuotiaana olisin suoranaisesti halunnut, mutta enää en.
"Älä ole noin ujo ja tyhmä"
Mutta hei... Katso palstaa. :) Sen perusteella täällä ollaan sellaisia! ;)
Tuo edellinen jolle vastasit en ollut minä... jollain ilmeisesti uusi "harrastus" jolla pyrkii haukkumaan toisia, mutta näitähän riittää.
Olen pahoillani tuon toisen puolesta.
The Real One
En voi vielä tässä vaiheessa sanoa, että "haluan saada hänet". Mutta sen voin kertoa, että haluan tutustua häneen.....kaksi eri asiaa..
Enkä viitsi mennä hänelle puhumaan. Ties vaikka hänellä olisi jo tyttöystävä.
En arvannutkaan. Hyvä, kun kerroit. =)
Anteeksi, mutta taas "vaisto" entisestään vahvistuu, että olisit hän..... En kirjoittanut tätä viestiketjua ketään ihmistä varten, en siis siksi tällaista arvuuttele. Tarkoitan Vain ja Ainoastaan sitä, että on sellainen olo aivan kuin puhuisin eräälle tietylle henkilölle... Tulee sellainen tunne..
Tämä alkaa vaikuttamaan erikoiselta, tämä keskustelu, positiivisessa mielessä. Edes minulla ei riitä enää älyä... uskomatonta ja samalla erikoista
sinulla ei riitä enää älyä? Olenko niin sekava vai? :D
Ehkäpä olet paljon minua älykkäämpi ja tuot sitä esille pikkuhiljaa.
Jos vain tietäisi, kuka sinä olet. Ja jos myös tietäisi, millä tarkoitusperällä sanot noin.. ;)
Niin kukako olen... ehkä ajallaan. Tarkoitusperä... tuohon en ehkä osaa sanoa mitään järkevää. Taisin olla oikeassa...
näin nopeasti selviäisi, kumpi on älykkäämpi..
Ettet vain haluaisi p***ua?
Te olette yks ja sama henkilö veikkaan mä. No ei siinä mitään jos on tylsää ja on kiva kirjotella itselleen kahdella eri nimimerkillä..haha
Hauska esitys teillä kaikilla asianosaisilla. Jospa nyt kumminkin lopettaisitte?
Rehellisesti.... en, en oikein ole kiinnostunut s___tä. Enemmänkin kiinnostunut henkilöstä.
No mutta, silloinhan sen saamismahdollisuus tuplaantuu, jos sanotaan että ollaan kiinnostuneita vain itse henkilöstä! xD
Siis tuo on yleinen oletus, että tuplaantuisi :/
Sinua minä en halua nähdä kaikkien näiden kaunopuheisten kirjoitusten jälkeen, mutta ihan mielenkiinnosta kysyn, että miksi sinua kiinnostaa nimimerkki "väsähtänyt"? Oletko varma, ettemme ole nähneet toisiamme? ;)
Tuosta en ole varma että olemmeko koskaan tavanneet, mutta vaikutat jollain tavalla erästä johon törmäsin viimevuonna.
Onneksi olet rehellinen, sillä arvaan että minkäläisen kuvan olet saanut minusta ja se hirvittää myös itseäni.
mitään kovin hirveätä kuvaa kuitenkaan :D
Ja olen rehellinen. Oletko sinä? Sen unohdit kertoa;)
etten usko sinua... Olet minut kyllä nähnyt. Ja minäkin sinut.
Olen ollut rehellinen... ei ole syytä valehdella. Kiinnostun välillä vähän turhan paljon jostain ja se näkyy ylisuorittamisena.
Mistä? Sukuelimestä vai aivoista (persoonallisuudesta)
Turha kysymys. Vastaat kuitenkin aivoista....
Mutta tämä vaikuttaa aika lipevältä, jos muutamien viestien perusteella kiinnostut minusta kovin.. Mutta jos olisit sen sijaan nähnyt minut jossakin aikaisemmin, tämä ei olisi lipevää...
En halua olla vastahakoinen, mutta nauran tyypille joka sanoo kiinnostuneensa minusta TÄMÄN KESKUSTELUN takia. Sinun on täytynyt nähdä minut aiemmin jossain.. vai mitä?
Tutustutaan vain. Jos saisi nyt ensin selkiyttä, oletko sinä hän vai et.
Kiinnostuin luonteestasi. Se on sellainen johon en ole paljoa törmännyt ja se herätti juuri huomiota ja olisiko siinä jotain jonka voisi omaksua.
Hyvä jos sain sinut nauramaan vaikka tiedän sen olevan ivallista... syystäkin. Olen täysipäiväinen nuija. Huh no onneksi tuli sanottua totuus.
tiedätkös... En usko sitä, ettet olisi koskaan aiemmin minua nähnyt. Ei kukaan jaksaisi vastailla minulle näin pitkään, ellei jotenkin kutenkin tietäisi minua... Siihen on niin pieni todennäköisyys olemassa, että joku jaksaisi valvoa tämän paikallaan junnaavan keskustelun takia.
Voit sinä muuten aivan hyvin myöntää, että olemme nähneet. Et sinä ole itsestäsi mitenkään huonoa kuvaa antanut. En minä sitten tiedä, annoinko minä itsestäni... ehkä annoin vähän säälittävän kuvan, kun olin niin skeptinen äsken (ajattelit varmaan että minua olisi super-hyper paljon käytetty seksuaalisesti hyväksi?). Ja kuten huomasit, kieleni ja ajatukseni menivät äskeisessä viestissä pahasti solmuun :D Yritän eri tavoin vain saada sinua myöntämään, että olen oikeasssa siinä kuka olet.
"Olen täysipäiväinen nuija"
Olisi todella vaikea kuvitella, että hän vaipuisi kesken puhumisen itsesääliin. En sitten tiedä.. Mutta joku vaisto tässä sanoo, että joku nyt juksaa ja oikein pahasti :)
Olet uskomaton.... saat ajatukseni niin sekaisin etten kohta osaa edes kirjoittaa mitään järkevää.
Pää täynnä tyhjää.... tyhjää.
En usko että olisi käytetty hyväksi... vai onko?
Älä vain sentään pyörry tämän keskustelukulun sekavuudesta ja arvaamattomuudesta :D ;D
Selitän ajatukseni tarkemmin...
Jos minä sinua koko ajan turhaan epäilen, niin eikö se yleensä tarkoita sitä, että minulla olisi vain huonoja kokemuksia asiasta ja siksi epäilisin sinua turhasta?
No.. kyllä tuokin tuli aika epäselvästi sanotuksi.
Mutta hyvä kun kysyit... Ei minua ole käytetty hyväksi. Epäilin vain muuten.... Noh, nyt menee taas sekavaksi, mutta älä siitä hämmenny =)
En toki. Kuka siellä näytön ääressä istuukaan vaikuttaa olevan omalaatuinen kirjoitustyyli.
Yleensä tiedän miten edetä, mutta nyt en voi sanoa samaa, joten nyt mennään sinun ehdoilla...... sopiiko?
Voi sentään, että osaankin olla sekava!! :D
Kai sentään ymmärsit, mitä tarkoitin tuossa edellisessä viestissäni?
Suurimman osan... vitsi. Ymmärisin kaiken kun vähän aikaa olin miettinyt.
Mitenkäs tästä eteenpäin?
NAURUUN
aahahahhaaaa :D :D :D
"Mitenkäs tästä eteenpäin?"
Aivan kuin olisin joku avohoitopotilas, jota sinä ohjailisit...
En ymmärrä, miten olen niin sekava, vaikka mielestäni kirjoitan täysin tavanomaisesti
Tai ehkä minä olen se sekava potilas joka roikkuu epätoivoisesti ja yrittää esittää viisasta.
Kerron totuuden, karkasin suljetulta ja nyt ahdistelen viattomia. Ymmärrän jos et halua puhua kanssani enää. Kylmä totuus
Ei Nakke Nakuttaja miltään suljetulta osastolta ole karannut :)
Yritit varmaankin vain piristää minua kommentillasi, etten epäilisi itseäni miksikään hulluksi.
Kyllähän minunlaisia hulluja mahtuu enemmän maailmaan vai kuinka
sanattomaksi. En tajua enää yhtään mitään tästä keskustelusta. :D
Jos olisit hän, haluaisin... sama se.
simppelin kysymyksen: Minkälainen on se ihminen, joksika sinä minua luulet? Kerroit tuolla aikaisemmin, että luulet minua joksikin tietyksi henkilöksi...
Voiko tämän kysymyksen sivuuttaa... seuraava.
Kiitos kiitos kiitos.. KIITOS.
siis en tiedä... tiedänkö?
jotain minulle merkitä, jos näin sekavaakin keskustelua jaksan jatkaa siinä toivossa, että hän olisi täällä kirjoittamassa.
Ehkä me olemme niin samankaltaisia persoonia että emme kunnolla ymmärrä toisiamme..... miltä kuullostaisi?
koska yhden VIRTUAALISEN keskustelun perusteella ei saa oikein mitään todellista irti toisesta. Usko minua, minä tiedän. :)
Uskon sinua. Olen pihalla... sekavana... ajatus ei kulje... -------------
Kello on paljon, sinua jännittää ja lisäksi joku on aavistamassa oikeata henkilöllisyyttäsi : )
Ihmekös, kun senat menee sakaisin :D
En voi sille mitään, jos tunnet itsesi sellaiseksi, mutta minun mielestäni sinä et ole. Sinulla tuli monia hyviä pointteja tässä keskustelussa (ihan oikeasti).
Ja kun vastasin tuohon yhteen viestiin että se kuulostaa "huonolta" tarkoitin sitä, etten usko ettemmekö toisemme nähdessämme ymmärtäisi toisiamme. Netissä nyt väärinkäsityksiä sattuu vuolaasti.
pelotat minua... ja samalla... en tiedä... kädet tärisee... mikä minun on?
Olet ihana! Niin suloinen. Se on minun mielipiteeni sinusta.:)
Punastuin... oikeasti. Onneksi kukaan ei ole näkemässä.
Minä taas olisin halunnut olla sinun kanssasi sillä hetkellä, kun niin tapahtui. Olisin halunnut olla näkemässä! Höh... No ehkä saan joskus toiste tilaisuuden siihen : )
koko ajan tivannut sinulta tunnustusta siitä, että olet hän, jotta voisimme sopia tapaamisen. Mutta jos et aio tunnustaakaan olevasi hän, on minun parempi uskoa sinua ja olla sitten näkemättä (en halua tavata ketään vierastaa, vaan hänet..)
Oletko suomenruotsalainen? Haluan sen tietää...
Niin mistäs sitä tietää. Kohtaavatko he, ken tietää
Saa tosiaan nähdä, kohtaammeko me jossain. :)
paljastaa oletuksesi... sillä en ole suomenruotsalainen. Toivottavasti pudotus ei ollut paha.
tietääkseni ole. Ainakin etunimi ja sukunimi ovat ihan suomalaisia.
Halusin vain pienentää erehtymiseni mahdollisuutta karsimalla svedut pois.
Menin halpaan... ei ole totta