"Älkääkä tuomiko, niin ei teitäkään tuomita; älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan."
Noudattatteko tätä Raamatun kohtaa?
Noudattatteko tätä Raamatun kohtaa?
Luuk.6:37
hellarineiti
15743
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Meillä on lupa ja velvollisuus arvostella väärää oppia ja sen opettajia.
Jeesus sanoo itse: Joh.7:24. "Älkäät tuomitko näkemisen jälkeen, vaan sanokaat oikia tuomio".
Matt.7:15. "Mutta kavahtakaat teitänne vääristä prophetaista...", on Jeesuksen sana.
Tämä ei ole samaa kuin kadotustuomion lausuminen, sillä tuomio on yksin Jumalan. Emme myöskään tiedä kenenkään loppua, saako vielä parannuksenarmon, vai ei.
tuomionperkeleitä. Tiedät hyvin tämän.
sinäkin:) Oikein isotuomion enkeli oletkin.
että Pyhä Henki, on Totuuden Henki ja opettaa vain yhdellä tavalla. Tämä on Raamatun opetus. Jumala ei ole sekaseuraisuuden Jumala.
Weha,
tapasi irrottaa Raamatusta jakeita niiden oikeasta yhteydestä ja käyttää niitä jakeita mielivaltaisesti Raamattua itseään vastaan, on väärin.
Älä irrottele jakeita raamatun asiayhteydestä.
Joh 7:24. jeesusta syytettiin siitä, että Hän ei noudattanut Mooseksen lakia, vaan rikkoi sitä.
Siksi Hän sanoi näille Moseksen lakien seuraajille, että älkää tuomitko näön mukaan, vaan tuomitkaa oikea tuomio.
Hänen sanansa siis viittaavat siihen, että ei tule tuomita Mooseksen lakien ja isien perinnäissääntöjen perusteella.
Sinä irrotat Raamatusta asiayhteydestä jakeen, kumotaksesi sillä avauskirjoituksessa olevan toisen Raamatun jakeen: jakeen, jossa Jeesus kieltää tuomitsemasta.
Se on hirvittävää Raamatun väärinkäyttämistä omiin lihallisiin tarkoituksiin.
Muista, että myös Tunnustuskirjoissa Luther kirjoittaa, että avainten valtaa ei tule käyttää syntien sitomiseen, vaan avainten valtaa käytetään syntien päästämiseen.
Raamattu opettaa selvästi:
Matt.18:18. "Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu".
Luther: ...Koska se (päästösana) lausutaan ihmisten kautta, niin luullaan sitä pelkäksi ihmissanaksi ja ajatellaan että Jumala on tuolla ylhäällä korkeuksissa, kaukana sanasta, joka on maanpäällä, ja niin töllistetään ylös taivasta kohti...juuri ne samat avaimet, jotka ovat Kristuksella eikä kellään muulla, juuri ne hän antaa Pietarille, ikäänkuin hän sanoisi: Mitä töllistelet taivaalle ja sieltä etsit avaimiani? etkö kuule, että olen antanut ne Pietarille? Ne ovat kyllä taivaan avaimet, se on totta, mutta ne eivät ole taivaassa. Minä olen jättänyt ne alas maanpäälle. Sinun ei pidä etsiä niitä taivaasta, eikä mistään muualta, vaan löydät ne Pietarin suusta, jonne ne olen pannut. Pietarin suu on minun suuni, ja hänen kielensä on minun avainkoteloni, hänen virkansa on minun virkani, hänen sitomisensa, on minun sitomiseni, hänen päästämisensä on minun päästämiseni...Minä katson vain sitä mitä Pietari sitoo ja päästää, sihen minä pitäydyn. Älä anna johtaa itseäsi harhaan tuon Farisealaisen lörpötyksen, jolla muutamat pettävät itseänsä, nimittäin kuinka muka ihminen voisi antaa syntejä anteeksi. Pysy sinä Kristuksen sanoissa ja ole varma siitä, ettei Jumala millään muulla tapaa anna syntejä anteeksi, kuin suullisen sanan kautta, jonka tavan hän on määrännyt meille ihmisille. Ellet etsi anteeksiantamusta tässä sanassa, niin turhaan töllistelet taivasta kohti odottaen sieltä armoa, tai niinkuin he sanovat, sisäistä anteeksiantamusta. (Luther kirjasta "Avaimista" v.1530).
Et ainoastaan irrota Raamatusta jakeita käyttääksesi niitä jeesusta kristusta ja Hänen sanaansa vastaan, vaan lisäksi irrotat Lutherilta otteita kumotaksesi niillä Tunnustuskirjoja ja Lutherin sanoja Tunnustuskirjoista.
Tapasi käyttää Raamattua, irrotella sieltä jakeita asiayhteydestään ja antaa niille jakeille omia mielivaltaisia, Raamatun vastaisia merkityksiä, on järkyttävää.
Järkyttävää on myös tapasi irrottaa Lutherin teksteistä pätkiä, jotta voisit niillä kumota Tunnustuskirjoja.
Kun teet tuollaista, teet sitä vain omaksi kadotukseksesi.
voiko antaa esimerkin? Koko Raamatunko lainaan:)
Tunnustuskirjojamme pidän kyllä pääosin hyvinä, mutta joitakin ristiriitaisuuksia siinä näen. Monet ns. luterilaisetkin riitelevät siitä. Tunnustuskirjamme sanovat itse, että sen oppi on koeteltava Raamatun sanalla ja, että Raamattu on ylin ohje. Ei liity aiheeseen, mutta yksi esimerkki.
Tunnustuskirjat
Ef.lut.tunnustuskirjamme opettavat kolmenlaista kasteoppia?
1. s.186, 5 Sanan ja sakramentin vaikutus sama
2. Vain kaste uudestisynnyttää:...Perisynti on todella synti, joka tuo iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan s.52.
3. on se jota itse edustan: "Myös ne jotka ovat uskossa ennen kastetta tai tulevat kasteessa uskoon, saavat uskon ulkonaisen, edeltävän sanan välityksellä" (s.276 kohta 7).
Tähän haluan lisäksi laittaa vastaansanomattoman kohdan Raamatusta:
1.kor.4:15. Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi.
Ja kuitenkin Paavali oli kastanut korintossa vain muutaman: 1.kor.1:16. Niin, Stefanaan perhekunnan olen myös kastanut, mutta ketään muuta en muista kastaneeni.
17. Eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan vaan julistamaan evankeliumia, ei kuitenkaan viisain puhein, koska Kristuksen risti silloin menettäisi merkityksensä.
mitä käytän JOh. 7:24, tässä yhteydessä, käyttää myös Uskonpuhdistaja.
Väärä oppi ja sen opettajat, on oikeus ja velvollisuus arvostella. Tämä ei ole sama kuin kadotustuomion lausuminen.
En ole vl., mutta vastaan silti.
Olen usein miettinyt, mitä Jeesus mahtoi tarkottaa tuolla lauseella. Jeesuksen sanoja "älkää tuomitko" voidaan käyttää väärin monellakin tapaa. Voidaan esimerkiksi ajatella, että kaikki kritisointi on tuomion jakamista. Jos sanon varkaalle, että teet väärin, niin eikö sekin ole tuomion jakamista? Kyllähän se on, mutta henkilökohtaisesti en voi uskoa, että sellaisen tuomion antaminen olisi millään tavalla väärin.
Varmasti Raamatun tunnetuin kertomus tuomitsemisesta on Jeesuksen ja aviorikoksen tehneen naisen kohtaaminen. Lainopettajat ja fariseukset olivat valmiit kivittämään naisen Mooseksen lain antamalla valtuukselle. Jeesus kuitenkin sanoo: "Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven." Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja nainen. Jeesus kohotti päänsä ja kysyi: "Nainen, missä ne kaikki ovat? Eikö kukaan tuominnut sinua?" "Ei, herra", nainen vastasi. Jeesus sanoi: "En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä."
On tärkeää huomata, että Jeesus piti naisen tekoa vääränä, syntinä. Myös me ihmiset voimme sanoa Raamattuun nojaten, jos joku ihminen elää syntistä elämää. Se ei ole tuomitsemista, jonka Jeesus kieltää. Ei suvaitsevaisuuden nimissä voi sallia kaikkea. Jeesus oli siis samaa mieltä kivittäjien kanssa siitä, että nainen oli tehnyt väärin. Ero on siinä, että Jeesus ei ryhtynyt tuomitsemaan naista! Myös maallisessa oikeudessa meillä on tuomarit, jotka määräävär rikoksen tekijälle rangaistuksen. Uskon, että Jeesus sanoessaan, ettemme saa tuomita, tarkoitti juuri että me emme saa jakaa rangaistuksia, tuomiota, vaan tuomiovalta on ainoastaan Jumalalla. Esimerkiksi maallisissa asioissa me voimme sanoa, että varastaminen on väärin, tai että tappaminen on väärin, mutta meillä ei ole tuomiovaltaa. Se on ainoastaan tuomarilla, joka harkintansa mukaan määrää esim. varkaalle linnatuomion tai antaa vapauttavan päätöksen. Myös hengellisissä asioissa voimme sanoa, että Jumalan sanan perusteella teet syntiä, mutta tuomiota emme voi jakaa.
Jeesus ei siis sanonut naiselle, ettet pääse taivaaseen tai mitään muutakaan. Hän vain sanoi, että älä tee enää syntiä. Me ihmiset haluamme usein tuomita toisia vaikka mistä asiasta. Sanotaan, että jos meikkaat tai käyt ravintolassa tai mitä tahansa, niin et pääse taivaaseen. Siihen ei Jumala kuitenkaan anna lupaa. Syntejä ei voi kukaan ihminen keksiä, kaiken tulee perustua Raamattuun. Itse ainakin pyrin välttämään minkälaista tahansa tuomiota, koska olen itsekin niin vajavainen ihminen, ei minulla ole varaa heittää ensimmäistä kiveä. Vasta lopussa Jumala punnitsee kaikkien teot, ja ottaa kaikki asianhaarat huomioon. Luemme usein lehdistä miten joku tuomari antoi jollekkin vapauttavan tuomion, vaikka maallikon silmään henkilö oli syyllinen. Tai päivittelemme tuomioiden lyhyyttä jne. Tuomari kuitenkin tietää enenemmän kuin me, hän on perehtynyt asiaan, punninnut kaikkia osasia hyvin tarkkaan. Myös Jumala tekee näin. Hän näkee ihmisen sydämeen, toisin kuin ihminen. Me näemme vain teon, emme motiiveja sen takana. Annan esimerkin: talonyhtiössämme asuu sairas alkoholisti. Raamattu kieltää juopumisen, joten mies tekee koko ajan syntiä. Tässä juopottelussa voi olla kuitenkin monia lieventäviä asianhaaroja. Mies voi olla syvästi uskovainen, mutta ei pääse tavastaan, koska on todellakin sairas (alkoholismi on sairaus). Jumala tulee lopulta tuomitsemaan tämän miehen, ja voi olla, että näemme hänet viimeisellä tuomiolla paratiisin iloissa.
Itse noudatan kieltoa älä tuomitse, arkielämässä siten, että olen kaikkien ystävä. Päästän lähelleni niin "syntiset" kuin "synnittömätkin". Tietysti jokainen ihminen on syntinen, mutta ehkä joku vähemmän kuin toinen. Myös Jeesus päästi lähelleen syntisiä ihmisiä, joita muut eivät olisi päästäneet. Hän armahti, ymmärsi, rakasti ja suvaitsi.
Jeesus puhuu useassa kohdassa suvaitsevaisuudesta (nykytermillä ilmaistuna), armahtavaisuudesta ja rakkaudesta. Fariseukset olivat innokkaita tuomitsemaan kaikkia asioita, ja he tekivät sen Raamatun pohjalta. Siellä on ohjeet käsien pesusta, ruoka-säännöistä, työkiellosta sapattina, uhrimenoista jne. He olivat kuitenkin ohittaneet sen tärkeimmän asian, syyt sääntöjen takaa! Säännöt on annettu ihmistä varten, ihmisen hyväksi ja parhaaksi. Ihminen ei kuitenkaan ole sääntöjä varten. Esimerkiksi erään kerran opetuslapsille tuli nälkä ja he alkoivat syödä tien vieressä kasvavia tähkiä. Fariseukset näkivät tämän ja toruivat heitä sanoen, että sapattina ei ole lupa tehdä tuollaista. Jeesus sanoi, että söiväthän Daavid ja hänen miehensäkin nälkäänsä uhrileipiä, vaikka se oli sallittu vain papeille. Jeesus jatkaa: Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: 'Armahtavaisuutta minä tahdon, en uhrimenoja', te ette tuomitsisi syyttömiä.
Jeesuksen puheista käykin ilmi, että hän oli hyvin suvaitsevainen ja armahtavainen ihminen. Hän ajatteli jokaisessa asiassa ihmisen parasta. Fariseukset taas eivät joustaneet yhdestäkään säännöstä ihmisen parhaaksi. Ja tänäkin päivänä on uskovaisia, jotka tuomitsevat ihmisiä orjuuttaviin sääntöihin, vaikka kaikissa tapauksissa se ei ole ihmisen parhaaksi. Monet uskovaiset luulevat olevansa ylempänä muita, koska eivät tee niin paljon syntiä kuin ehkä joku ns. avoimen syntinen. He luulevat, että Jeesus antoi luvan ylenkatsoa muita, jopa vihata. Jeesus kuitenkin käski rakastamaan, armahtamaan ja olemaan laupea. Siksi en ymmärrä sellaisia uskovia, jotka rakastavat vain kaltaisiaan, omaan ryhmään kuuluvia. Jeesushan sanoi, että sitä tekevät pakanatkin, mitä hyvää siinä on?
Helvetin tuomion julistamista, enkä tehnyt aloitustani syyttääkseni teitä. En tiedä, miksi joku sen syytökseksi otti?
Isäni kuoli vuosia sitten. Eräs vanhempi vl-ruova sanoi hänen menneen helvettiin. Itse en koskaan uskaltaisi sanoa noin, kenestäkään.
Tätä tarkoitin. En synnin tuomitsemista synniksi tms.
..on olemassa sellainen kuin karman laki. Se on sitä, että jokainen toiminta tasoittuu vastatoiminnalla. Jokaisella reaktiolla on yhtäläinen vastareaktio. Niin kuin tuomitset tai mittaat yhteen suuntaan tapahtuu vastasuuntaankin. Jos niität, myöskin kylvät. Joka rakastaa, se tulee myös vihamaan.
En minä ainakaan luullut, että syytät ketään. Pohdiskelin vain itse mitä minä käsitän tuomitsemisella. Ja en ole vl.
Ja tuosta isäsi tuomitsemisesta. Tuollainen tuomitseminen on juuri sitä rangaistuksen antamista, jota Jeesus ei mielestäni hyväksy. Eihän hän tuominnut aviorikoksen tehnyttä naista kuolemaan, vaan armahti.
Hyvää jatkoa sinulle hellarineiti!
Sanoo Raamattu. Emme tosin voi tuomita, mutta
voimme kuitenkin elää Raamatun mukaan, pyrkien
välttämään syntiä ja myös saarnaamaan parannuksen evankeliumia.
Raamattuhan kehottaa kertomaan Kristuksesta ja saarnaamaan parannuksen sanaa. Tässä emme käsittääkseni tee väärin tai "tuomitse" ketään, vaan toimimme Raamatun ohjeen mukaan.
Raamattu on pullollaan humpuukkia.