Niin, miehelläni on toinen nainen eikä haluakaan selvittää asioita kanssani! Vauva tulossa ja esikoinen unten mailla... rankkaan tulee olemaan...
Kaipaisinkin vertaistukea -onko vinkkejä?
Kaipaisinkin vertaistukea -onko vinkkejä?
Ero on tosiasia
Eroaja
4657
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Heippa!
Tiedän kokemuksesta kuinka kurja juttu on kun selviää, että kumppanilla on toinen. Siitä selviämiseen ei oikastaan auta kuin aika.
Et kuitenkaan kertonut, että onko eronne jo lopullinen vai onko asialle tehtävissä vielä jotain. Ja mitkä ovat sinun tunteesi tällä hetkellä. Eli olisitko valmis jatkamaan ja antamaan anteeksi?
Kokemuksesta voin sanoa, että jos miehesi on päättänyt lähteä niin hän myös mitä suuremmalla todennäköisyydellä lähtee. Sattuu tiedän...
Kun ero on tuore niin päässä varmasti käy monenmoista ajatusta. Päällimmäisenä varmaan rahallinen selviäminen. Usko pois, jos ja toivottavasti sinulla on suuri tukiverkosto ympärillä se helpottaa huomattavasti.
Tuossa tilanteessa tulee sanottua toiselle kaikenlaisia asioita ja se on aivan luonnollista. Se kuuluu asian käsittelyyn.
Silloin kun itse sain selville että kumppanini pettää niin eräs tuttavani sanoi minulle, että puolen vuoden päästä helpottaa huomattavasti ja vuoden päästä vielä enemmän. Siloin ajattelin että no ei varmaan helpota mutta totta se oli... Eli saman sanon sinulle puolen vuoden päästä jo helpottaa... Voimia ja jaksamista sinulle oikein paljon. Olet nainen ja naiset selviää mistä vain. SE MIKÄ EI TAPA NIIN VASHVISTAA.
Kiitos kauniista sanoistasi! Tiedän, että helpottaa ja täytyy sanoa, että kyllä tämä oikeasti on jo nyt suuri helpotus. Minulla on upeat vanhemmat ja sisko, jotka auttavat, mutta suurin murheeni juuri tällä hetkellä on lähestyvä synnytys -laskettu aika kahden viikon kuluttua! Lisäksi huolestuttaa, kun niin paljon isoja asioita tapahtuu niin nopeasti. Ajattelin myydä taloni ja vaihtaa paikkakuntaaakin -lähemmäs vanhempiani.
Ei, tästä ei ole paluuta entiseen ja siksi oikeastaan tilanne onkin helpottava. Suhde on ollut vaikea ja olen jo käytännössä ollut yh miehen töiden vuoksi, mutta sattuuhan tämä. Olisin toivonut, että asiat ratkotaan ensin meidän kesken ennen uusia suhteita, mutta aina ei saa mitä haluaa. Pettynyt olen miehen epäoikeudenmukaisuudesta ja käyttäytymisestä muutenkin, mutta todellakin tämä on uuden alku. Joskus toivoisin saavani elää tasa-arvoisessa parisuhteessa, mutta tietenkään sen aika ei ole nyt eikä ihan lähiaikoina muutenkaan...
Nämä asiat on jo kerran koettu ja anteeksi annettu. En silloin edes uhkaillut, että kertakin vielä vaan nyt on nähty ettei meillä perhekäsitykset oikein kohtaa jne. Surullista, esikoinenkin on vasta reilun vuoden ja todellakin mietityttää tuleva vuosi kahden vaippapepun kanssa... Lasten hankinta ei ole ollut missään määrin suunniteltua, mistä kannan syyllisyyttä, mutta en poiskaan vaihtaisi. Sikälikin koen olevani hieman nurkkaan ajettu, sillä en ole niitä tehnyt yksin...
mutta se varmasti juuri siksi on helpompaa, että lapsesi on noin pieni vielä, ei ehkä kärsi niin konkreettisesti erosta kuin isompi lapsi joka on tottunut "ydinperheeseen", kenties.
Hienoa että sulla on tukiverkko johon nojata.
Olet tosiaan nainen ja naiset kestää melkein mitä vaan: paitsi särkyneen sydämen.
Muista että miehesi valitsi näin, sinussa ei ollut vikaa vaan kenties teissä yhtälönä?
Etsi eroperhe.net.
Siellä on varmasti vertaistukea