Kysymykseni kuuluu: jos paniikkihäiriöstä ei parane niin voiko sen kanssa oppia elämään normaalisti? Mulla on nyt ollut n.½ vuotta paniikkihäiriö ja mä en vielä pysty menemään minnekään julkisiin tiloihin, en edes kauppaan. Tällä hetkellä ainakin tuntuu että tää on pilannut mun koko elämän. Niin ja jos siitä voi parantua/ sen kanssa voi oppia elämään niin miten?
paniikkihäiriöstä
hullu
5614
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä sen paniikkihäiriön kanssa oppii elämään, se vain rajoittaa tiettyjä asioita. Puoli vuotta ei ole mikää pitkä aika. Kyllä se siitä helpottaa ajan myöte, mutta kannattaa myös pikku hiljaa totuttaa itseään olemaan julkisillakin paikoilla. Terapiasta ja lääkkeistä ON apua. Monilla on ollut paniikkihäiriötä jo monia vuosia, mutta he ovat kumminkin parantuneet siitä. Eikä oikeastaan edes lievimmistä mielenhäiriöistä parannuta päivässä, vaan pikku hiljaa. Muiden apu on tärkeää. Mutta aina pitää itsekkin tehdä työtä paranemisensa eteen, mutta ei kannata kumminkaan mennä siinäkään liiallisuuksiin vaan edetä sopivaa vauhtia.
täsmälääke, joka auttaa. Lääkäriin vaan niin homma hoituu.
Älä ihmeessä yritä itekses sen kanssa painia. Mun kaverilla on sama tauti ja pienellä lääkityksellä ihan ok, no problem.
Sinun kannattaa miettiä mistä paniikkihäiriösi johtuu? Siihen löytyy usein selitys ahdistavaksi muuttuneesta kiireestä. Paniikkihäiriökohtaus on oman tulkintani mukaan = ahdistuneisuuden huipentuma, luonnon tapa pysäyttää ihminen, silloin kun menee liian lujaa.
Olen itse kokenut paniikkihäiriön ja siihen liittyviä paniikkihäiriökohtauksia. Minulle ne liittyivät vakavaan masennukseen. Molemmat sekä masennus että paniikkihäiriöt menivät ohi, kun muutin radikaalisti elämäntapojani (kiire ja stressi pois) ja pinttyneitä tottumuksiani (ei tarvitse olla paras, saa tehdä virheitä, ei tarvitse olla kaikille mieliksi, pitää osata antaa periksi) Tarvittiin siihen tietenkin myös lääkitystä ja psykoterapiaa, jossa sain apua itseni ymmärtämiseen ja haitallisten elämäntapojen ja pinttyneistä tottumuksista luopumiseen.
Paniikkihäiriöstä löytyy myös kirjallisuutta, vaikka hakusanoilla: paniikki, paniikkihäiriö, paniikkihäiriökohtaukset tai www.tukiasema.net
Olenkin miettinyt mistä se tulee, mutta en keksi mitään muuta kuin sen että poltan tupakkaa. Silloin kun paniikkikohtaukset alkoivat olin ja elin onnellisesti kesälomalla vailla stressiä jne. Enkä mä ole narsistikaan, eli en ottanut mitään paineita virheistäni ym. enkä todellakaan yrittänyt miellyttää ihmisiä. Ehkä se tuli sitten siitä että mulla meni niin loistavasti eikä aivot kestäny niin paljon onnea?
On totta, että elämänmuutostilanteet, myös yleensä myönteiseksi koetut, saattavat aiheuttaa psyyken häiriintymisen ja laukaista esim. masentumisen vakavasti. Elämänmuutosten stressaavuutta mitataan ns. LCU -pisteillä.
Tyypillistä myös on, että panikkihäiriö uusiutuu sellaisessa tilanteessa, jossa se on tullut aikaisemminkin. Alitajuntaan on jäänyt huono muisto, joka palaa aina uudestaan mieleen samankaltaisessa tilanteessa. Itselläni se oli suihkuun meneminen. Pääsin siitä eroon, kun ymmärsin, ettei suihkuunmenemistä tarvitse pelätä. Ja syy eka kertaan ei ollut suihkussa vaan siinä, että oli silloin polttanut itseäni totaalisti loppuun. Viimeinen pisara oli kova kuntolenkki ennen suihkua.
Eli mieti edelleen mikä aiheutti sen ensimmäisen kohtauksen, tuskinpa syy on tupakassa. Joku henkinen paine siellä on taustalla, koeta löytää se.