Tarkoitus saada näkösuojaa ja ikivihreä aita. Brabant edullisimpana tuijana joka toivon mukaan kasvaa korkeuttakin kiinnostaa -- naapurin piha pengerretty liioittelematta lähes 2 m korkeammalle... (tontti pitkä ja kapea, luontaisesti rinne -- vaan ei enää pohjoisen naapurilla). fastigata vai miten lyhennettiin ko pilarituijan laji en Jyväskylässä löytänyt.
Kokemuksia istutusvälistä kaipailisin -- kuinka tiuhaan taimia laitan että oikeasti aita muodostuisi ja puilla tilaa kasvaa?
tarkoitus pitää aidan leveys kohtuullisena ja joskus leveyttä leikata, tontin rajalta metrin päähän ajattelin istutella...
Kokemuksia istutusvälistä kaipailisin -- kuinka tiuhaan taimia laitan että oikeasti aita muodostuisi ja puilla tilaa kasvaa?
tarkoitus pitää aidan leveys kohtuullisena ja joskus leveyttä leikata, tontin rajalta metrin päähän ajattelin istutella...
Vastaukset 5
Vanhimmat
En muista millä istutusvälillä omamme laitoimme pari vuotta sitten mutta laitoimme hiukan tiuhempaan kuin mitä yleensä suositellaan. Sain todella hyvän vinkin puutarhurilta joka sitten käytännössä osoittautui todella oivaksi neuvoksi eli Tuijaa istutteassa kannattaa kaivaa oja jonka pohjalle laitetaan salaojaputkea siten että toinen pää jää maanpintaan ja ensimmäiset vuodet kastelu että lannoitus salaojaputken pään kautta -> meillä ei viherpeukaloilla tuijat ovat kasvaneet todella hyvin ja saavat pian vierellään olevat vanhemmat tuijat korkeudeltaan ja tuuheudeltaan kiinni. Eli jos haluaa parissa vuodessa pienestä taimesta kunnon näkösuojan niin salaojaputken käyttö on varsin hyvä edistämiskeino ja näin ei ole välttämätöntä kevätauringolta enää suojata verkoilla tuijia kun putken kautta voi antaa keväällä vettä juurille vaikka maa olisi vielä jäässä.
Jos kunnon tuija-aidan haluat niin laita mieluiten kanadantuijasta. Eihän noita kevätauringon suojauksia jaksa erkkikään, joten senkin puolesta kanadantuija käy hyvin. Brabant jees, mutta se kevätaurinko... Me laitettiin 3 taimea metrille, ovat tosin nyt pieniä (20-40cm), joten kestäähän se muutaman vuoden ennenkuin tiheä ja leikkausta kannattaa edes harkita. Älä sitten leikkaa sivusta paljon mitään, niin pysyy tuuheana.
harvenna tuijaa, vaan nimenomaan tuuhentaa. Kun oksan leikkaa poikki niin siitä mielellään versoo tilalle kaksi tai useampia oksia.
Minulla on brabantia useammassakin kohtaa, on toki muitakin havuja. Olen suojannut ne kahtena tai kolmena keväänä istutuksen jälkeen. Sen jälkeen en lainkaan. Kastelen taimia pari vuotta aika runsaasti. Osa tuijistani on koko päivän kestävässä paahteessa ja ihmettelen itsekin miten ovat niin upeita ja syvän vihreitä. Vastaus on siinä, että kasvit ovat saaneet RUNSAASTI vettä parina ensimmäisenä vuotena. Näin juuret ovat kasvaneet syvälle, eikä vain viisi senttiä purkin reunasta...
Leikkaan tuijia nimenomaan sivulta joka kesä kesäkuussa ja jos joku oksa töröttää niin vedänpä vielä heinäkuussa kyseiset oksat poikki.
Latva on se, joka leikataan vasta sitten kun haluttu korkeus on saavutettu.
Näin leikkaamalla on tuijat tosi tiheitä ja tuttavat luulivat niitä timanttituijaksi. Itsellään on harvat ja kituliaat taimet kun eivät kastele eivätkä leikkaa. Sääli, neuvot on annettu.
ne istutusvälit.
Jos ostatte reiluja paksuja parin metrin taimia niin voin sanoa, että niitä on aika vaikea istuttaa edes puolen metrin välein=2tainta/m.
Meillä on 70cm istutusväli ja nuo vuonna 2002 istutetut (1,5m korkeat) taimet ovat nyt 3,5m korkeita ja osa ylikin.
Mitään ei väleistä pysty enää näkemään vaan aita on yhtä "puuta". Edellyttää tosin sitä sivuversojen nipsauttelua. Vain muutama sentti pois ja tulevaisuus on tuuheaa tuijaa, jota ohikulkijatkin kiittelee;)
Olisiko kellään laittaa kuvaa liitteeksi, niin näkisi, miltä tuija-aita näyttää luonnossa??