kollektiivisen omantunnon oppi

Jos tämä oli yksi 70-luvun harhaopeita miten on mahdollista että viimeisessä päivämiehessä ihan vasiten muistutetaan siitä että pitää olla kuuliainen seurakunnalle kaikissa niissä asioissa jotka voivat pahentaa veljen. (Pauli Mäenpään kirjoitus)

Kirjoitus tähtää nimenomaan siihen että seurakunnassa on kolektiivinen omatunto jota kaikkien tulee noudataa.

Eikö kuitenkin tulisi noudattaa kuuliaisuutta ensisijaisesti Jumalan sanalle?
241644
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Sinä olet aivan oikein ymmärtämässä, mutta kuka sen sanoisi PM:lle joka julkaisee PM:n kirjoituksen.
Eihän siitä mitään muuta tule kuin riitoja kun heikoin veli määrää suunnan ja tahdin. Raamatun opetuksessahan sitä pitäisi pysyä. Yleensä se heikoin veli on vielä suoraselkäisin, fanaattisin ja tyhmin.

Äänestä

Tyypillistä vanhoillislestadiolaiselle herätysliikkeelle.

Äänestä

Seurakunta on totuuden patsas. Seurakunnalla on yhteinen ymmärrys uskon ja elämän asioista. Ei sitä vastaan voi taistella. Se on nousemista Jumalaa vastaan.

Tämä "kollektiivinen minä" on aika tehokas keino kasvattaa ja hallita ihmisiä. Kollektiivinen minä on haitallinen silloin mielestäni kun on kyseessä ns. ehdonvallan asiat eli selvää käskyä tai kehoitusta ei löydy raamatusta.

Äänestä
  • että erehtyväiset ihmiset ovat erehtymättömiä, niin silloin on valmis alkamaan melkoinen pirunpolska. Näin tapahtui 70-luvun vanhoillislestadiolaisuudessa hoitokokouksineen ym.

    Äänestä

  • Aloittaja

    "Seurakunta on totuuden patsas. Seurakunnalla on yhteinen ymmärrys uskon ja elämän asioista. Ei sitä vastaan voi taistella. Se on nousemista Jumalaa vastaan."

    Silloin kun "kolektiivinen minä" alkaa käytää valta ja mielivaltaa mennään metsään. "Kolektiivisen minän" pitäisi aina ensisijaisesti rakastaa lähimmäitää ja olla pitkämielinen. Jos "kollektiivinen minä" asettaa yksilön armon sijasta lakia täyttämään pitääkö yksilön olla kuuliainen omalletunnolle vai "yliminälle"......

    Mihin on jäänyt omatunto joka annetaa opettajaksi jokaiselle uskovalle?

    Äänestä

  • UPDATE_7899535 kirjoitti:

    "Seurakunta on totuuden patsas. Seurakunnalla on yhteinen ymmärrys uskon ja elämän asioista. Ei sitä vastaan voi taistella. Se on nousemista Jumalaa vastaan."

    Silloin kun "kolektiivinen minä" alkaa käytää valta ja mielivaltaa mennään metsään. "Kolektiivisen minän" pitäisi aina ensisijaisesti rakastaa lähimmäitää ja olla pitkämielinen. Jos "kollektiivinen minä" asettaa yksilön armon sijasta lakia täyttämään pitääkö yksilön olla kuuliainen omalletunnolle vai "yliminälle"......

    Mihin on jäänyt omatunto joka annetaa opettajaksi jokaiselle uskovalle?

    Mikä on koko ajan vl:suutta erittäin negatiivisesti arvostelevaa. En voi oikein ymmärtää sinun oöevan vl, vaikka sinä niin olet täällä esiintynyt. Miksi sitten olet vl, jos et tunnusta uskoa sydämestäsi?

    Äänestä

  • Aloittaja

    seuraillut kirjoitteluasi kirjoitti:

    Mikä on koko ajan vl:suutta erittäin negatiivisesti arvostelevaa. En voi oikein ymmärtää sinun oöevan vl, vaikka sinä niin olet täällä esiintynyt. Miksi sitten olet vl, jos et tunnusta uskoa sydämestäsi?

    Jos ei ole näissä vl kuvioissa ikäänsä pyörinyt eikä ole kasvanut tähän - mistään vaikeasta asiasta ei saa puhua ei varsinkaan niiden oikeilla nimillä - ei voi ymmärtää sitä että liikeessä on selvittämättömiä asioita.

    Eikä voi ymmärtää näitä täydellisiä ristiriitaisuuksia.

    Miksei negatiivisia asioita saa nostaa keskustelun aiheeksi? Mihin perustuu vaatimus ulkopinnan kiiloituksesta? Jos ja kun näitä selvittämättömiä asioita ja ristiriitoja on ne pitäisi kuitenkin nöyrälllä ja anteeksipyytävällä miellellä pyrkiä selvittämään eikä hautaamaan selivttämättömänä?

    Kun olen seurannut saamiani vastauksia olen ymmärtänyt että vaikkaa raamattu kehoittaa ottamaan puheeksi ne asiat jotka hiertävät sisarellista rakkautta vl likkeessä näin ei saa tehdä. Ne pitää vain uskon kautta nöyrästi niellä kollektiivisenomantunnon ja seurakunnan yhtenäisyyden vuoksi???

    Viestissäsi kaikki kieryy taas ajattelumalliin että oikein uskova ei voi eikä saa nähdä epäkohtia onhan seurakunta joka kohdassa täydelinen ja eretymätön? Itse kuitenkin uskon siihe että vain Isä Poika ja Pyhä Henki ovat erehtymättömiä.

    Äänestä

  • UPDATE_7899535 kirjoitti:

    Jos ei ole näissä vl kuvioissa ikäänsä pyörinyt eikä ole kasvanut tähän - mistään vaikeasta asiasta ei saa puhua ei varsinkaan niiden oikeilla nimillä - ei voi ymmärtää sitä että liikeessä on selvittämättömiä asioita.

    Eikä voi ymmärtää näitä täydellisiä ristiriitaisuuksia.

    Miksei negatiivisia asioita saa nostaa keskustelun aiheeksi? Mihin perustuu vaatimus ulkopinnan kiiloituksesta? Jos ja kun näitä selvittämättömiä asioita ja ristiriitoja on ne pitäisi kuitenkin nöyrälllä ja anteeksipyytävällä miellellä pyrkiä selvittämään eikä hautaamaan selivttämättömänä?

    Kun olen seurannut saamiani vastauksia olen ymmärtänyt että vaikkaa raamattu kehoittaa ottamaan puheeksi ne asiat jotka hiertävät sisarellista rakkautta vl likkeessä näin ei saa tehdä. Ne pitää vain uskon kautta nöyrästi niellä kollektiivisenomantunnon ja seurakunnan yhtenäisyyden vuoksi???

    Viestissäsi kaikki kieryy taas ajattelumalliin että oikein uskova ei voi eikä saa nähdä epäkohtia onhan seurakunta joka kohdassa täydelinen ja eretymätön? Itse kuitenkin uskon siihe että vain Isä Poika ja Pyhä Henki ovat erehtymättömiä.

    Oletatko hyshys, että myös ongelmat ovat kollektiivisia? Että jos sinulla on selvittämättömiä asioita ja ristiriitoja, niin kaikilla toisillakin täytyy olla?

    Itse omasta puolestani sanon, ja aivan yhtä suurella totuudellisuudella kuin sinäkin omasta puolestasi puhut, että minulla ei ole selvittämätöntä ja ristiriitaista. Silloin kun jotakin on tullut (ja tulee varmasti edessäpäinkin), aina olen voinut jonkun tai joidenkin kanssa puhua ne pois.

    Äänestä

  • sisar kirjoitti:

    Oletatko hyshys, että myös ongelmat ovat kollektiivisia? Että jos sinulla on selvittämättömiä asioita ja ristiriitoja, niin kaikilla toisillakin täytyy olla?

    Itse omasta puolestani sanon, ja aivan yhtä suurella totuudellisuudella kuin sinäkin omasta puolestasi puhut, että minulla ei ole selvittämätöntä ja ristiriitaista. Silloin kun jotakin on tullut (ja tulee varmasti edessäpäinkin), aina olen voinut jonkun tai joidenkin kanssa puhua ne pois.

    "Että jos sinulla on selvittämättömiä asioita ja ristiriitoja, niin kaikilla toisillakin täytyy olla?"

    Ihan hyvä kysymys, mutta jos ajattelee vl-liikkeen perustavanlaatuisia oppeja, niin niiden ytimessä on lähes kaiken kollektivisointi. Synti on kollektiivista, houkutukset kollektiivisia, omatunto kollektiivinen. Oliko se nyt viime Päivämiehessä vai sitä edellisessä, kun taas varoiteltiin omasta ajattelusta ja sen vaaroista. Ajatus siitä, että joku uskovainen voisi ihan oikeasti hyvällä omallatunnolla esim. nauttia viinilasillisen on mahdotonta: "jos en minä, niin ei tuokaan!"

    Äänestä

  • Aloittaja

    sisar kirjoitti:

    Oletatko hyshys, että myös ongelmat ovat kollektiivisia? Että jos sinulla on selvittämättömiä asioita ja ristiriitoja, niin kaikilla toisillakin täytyy olla?

    Itse omasta puolestani sanon, ja aivan yhtä suurella totuudellisuudella kuin sinäkin omasta puolestasi puhut, että minulla ei ole selvittämätöntä ja ristiriitaista. Silloin kun jotakin on tullut (ja tulee varmasti edessäpäinkin), aina olen voinut jonkun tai joidenkin kanssa puhua ne pois.

    minun aikaansaannoksia missään määrin. En allekirjoita hotokokous menettlyä missän määrin eikä minulla ole mielenkiintoa painaa asiaa villaisella. Niin kauan kuin on ihmisiä jotka haluavat liikeen ulkopuolelta selvittää asian se tuslisi tehdä anteeksipyytävällä eikä armottomalla mielellä. Kukaan ei ole vaatinut anteeksipyyntöä siitä että ei usko samalla lailla kuin toinen vaan siitä epäasiallisesta käytöksestä!

    Ongelma on kollektiivinen tasan tarkaan niin kauan kun ongelmasta sanoutuu irti tai anteeksipyyntö on tapahtunut. En kuitenkaan voi olla pyytämässä anteeksi asioita joihin ei ole osaa eikä arpaa. En halua tulla leimatuksi leimasimella "TÄMÄ HENKILÖ KUULUU SIIHEN HOITOKOKOUSPORUKKAAN!"

    Mitä sitten tulee muihin asioihin niin kaikki ongelmat eivät ehkä kosketa kaikki mutta ne koskettavat joko monia tai muutamia.

    Monessa tapauksessa yksikin tapaus on liikaa (perheväkivalta,itsemurha, vuosiksi pitkittynyt synnytysmasennuskierre josta lapset tulevat kärsimään lopun elämäänsä....)

    Onpa ongelmakenttä missä päin tahansa MIKÄÄN ratkaisumaali ei ole se että asioista ei voi eikä saa puhua. Ja kun tuodaan näitä ristiriitaisuuksia esille (lapsettomuushoidot vastaan perhesuunnittelu) asia pitää ymmärtää niinkuin "puhujaveljet ovat sopineet"? Ehkä ne ovat asioita jotka eivät ole omassa elämässäsi tulleet vastaan siinä määrin että olisit joutunut miettimään missä menee hyvän omantunnon suhde kollektiiviseen omaantuntoon. En ole lainkaan vakuuttunut siitä että lapsettomuushoidot ovat ehdottomasti oikein tai että ehkäisy olisi kaikissa tilanteissa ehdottoman väärin. En ole myöskään ehdottoman vakuuttunut että tupakointi on ehdottoman oikein tai edes vain jossain määrin paheksuttavaa. Tai ylipaino tai muu itsensä laiminlyöminen.

    Niin tai näin ajatteleminen on ilmeisesti syntiä joka tulee panna pois? Ristiriidat tulee haudata armon mereen eikä niitä saa sieltä kalastella?

    Äänestä

  • UPDATE_7899535 kirjoitti:

    minun aikaansaannoksia missään määrin. En allekirjoita hotokokous menettlyä missän määrin eikä minulla ole mielenkiintoa painaa asiaa villaisella. Niin kauan kuin on ihmisiä jotka haluavat liikeen ulkopuolelta selvittää asian se tuslisi tehdä anteeksipyytävällä eikä armottomalla mielellä. Kukaan ei ole vaatinut anteeksipyyntöä siitä että ei usko samalla lailla kuin toinen vaan siitä epäasiallisesta käytöksestä!

    Ongelma on kollektiivinen tasan tarkaan niin kauan kun ongelmasta sanoutuu irti tai anteeksipyyntö on tapahtunut. En kuitenkaan voi olla pyytämässä anteeksi asioita joihin ei ole osaa eikä arpaa. En halua tulla leimatuksi leimasimella "TÄMÄ HENKILÖ KUULUU SIIHEN HOITOKOKOUSPORUKKAAN!"

    Mitä sitten tulee muihin asioihin niin kaikki ongelmat eivät ehkä kosketa kaikki mutta ne koskettavat joko monia tai muutamia.

    Monessa tapauksessa yksikin tapaus on liikaa (perheväkivalta,itsemurha, vuosiksi pitkittynyt synnytysmasennuskierre josta lapset tulevat kärsimään lopun elämäänsä....)

    Onpa ongelmakenttä missä päin tahansa MIKÄÄN ratkaisumaali ei ole se että asioista ei voi eikä saa puhua. Ja kun tuodaan näitä ristiriitaisuuksia esille (lapsettomuushoidot vastaan perhesuunnittelu) asia pitää ymmärtää niinkuin "puhujaveljet ovat sopineet"? Ehkä ne ovat asioita jotka eivät ole omassa elämässäsi tulleet vastaan siinä määrin että olisit joutunut miettimään missä menee hyvän omantunnon suhde kollektiiviseen omaantuntoon. En ole lainkaan vakuuttunut siitä että lapsettomuushoidot ovat ehdottomasti oikein tai että ehkäisy olisi kaikissa tilanteissa ehdottoman väärin. En ole myöskään ehdottoman vakuuttunut että tupakointi on ehdottoman oikein tai edes vain jossain määrin paheksuttavaa. Tai ylipaino tai muu itsensä laiminlyöminen.

    Niin tai näin ajatteleminen on ilmeisesti syntiä joka tulee panna pois? Ristiriidat tulee haudata armon mereen eikä niitä saa sieltä kalastella?

    Jos sinä koet että sinulla ei ole osaa eikä arpaa eikä siten velvollisuutta pyytää anteeksi, niin kenellä sinä katsot olevan sen osan, kenen meistä tulee pyytää anteeksi? Jos sinulla ei ole hoitokokousten kanssa mitään tekemistä, miksi sitten pidät ääntä sellaisesta?

    Mistä päättelet, että ne ihmiset joilla on ongelmia, eivät etsi tai saa niihin apua ja ratkaisuja? Ei kai niistä ole velvollisuus koko seurakunnalle kuuluttaa? Ne kun eivät ole niitä kollektiivisia asioita, vaan aina hyvin henkilökohtaisia, kuten lapsettomuus tai se tilanne, että lapsia ei enää voi saada. Sen vuoksi ei kannatakaan kovin suurella suulla niistä puhua, aina voi olla joku jolle asia on arka ja kipeä, vaikka ei olekaan hyvän omantunnon vastainen.

    Ristiriidat kannattaa selvittää, mutta niiden aiheuttamat haavat tulee upottaa armon mereen. Miten me muuten jaksaisimme uskoa? Jokainen tietää itse tunnollaan, milloin synti on jäänyt kalvamaan, ja ainut keino on panna pois synti.

    En osaa tämän selkeämmän puhua, mutta toivon että löytäisit rauhan itsesi ja Jumalasi kanssa. Ja aivan henkilökohtaisen suhteen uskoon, ettei tarvitse yrittää porukan mukana uskoa. Ei taivaassa tehdä tiliä muuta kuin omasta elämästä.

    Äänestä

  • sisar kirjoitti:

    Jos sinä koet että sinulla ei ole osaa eikä arpaa eikä siten velvollisuutta pyytää anteeksi, niin kenellä sinä katsot olevan sen osan, kenen meistä tulee pyytää anteeksi? Jos sinulla ei ole hoitokokousten kanssa mitään tekemistä, miksi sitten pidät ääntä sellaisesta?

    Mistä päättelet, että ne ihmiset joilla on ongelmia, eivät etsi tai saa niihin apua ja ratkaisuja? Ei kai niistä ole velvollisuus koko seurakunnalle kuuluttaa? Ne kun eivät ole niitä kollektiivisia asioita, vaan aina hyvin henkilökohtaisia, kuten lapsettomuus tai se tilanne, että lapsia ei enää voi saada. Sen vuoksi ei kannatakaan kovin suurella suulla niistä puhua, aina voi olla joku jolle asia on arka ja kipeä, vaikka ei olekaan hyvän omantunnon vastainen.

    Ristiriidat kannattaa selvittää, mutta niiden aiheuttamat haavat tulee upottaa armon mereen. Miten me muuten jaksaisimme uskoa? Jokainen tietää itse tunnollaan, milloin synti on jäänyt kalvamaan, ja ainut keino on panna pois synti.

    En osaa tämän selkeämmän puhua, mutta toivon että löytäisit rauhan itsesi ja Jumalasi kanssa. Ja aivan henkilökohtaisen suhteen uskoon, ettei tarvitse yrittää porukan mukana uskoa. Ei taivaassa tehdä tiliä muuta kuin omasta elämästä.

    Eipä sillä, etteikö anteeksipyytämistä olisi hoitokokousasioissa, mutta jotenkin outoa on, että sinä itse sanoudut niistä irti ja samalla velvoitat toisia siihen. Ja kysymättä yhtään, mikä osuus heillä on tapahtumiin.

    Siitä asiasta täytyy olla faktatietoa ennenkuin sitä voi käsitellä. Täytyy olla tietoa ja tuntemus, että on väärin tehnyt. Asiaatuntemattomien anteeksipyytelyt eivät paljoa vakuuta.

    Äänestä

  • sisar kirjoitti:

    Eipä sillä, etteikö anteeksipyytämistä olisi hoitokokousasioissa, mutta jotenkin outoa on, että sinä itse sanoudut niistä irti ja samalla velvoitat toisia siihen. Ja kysymättä yhtään, mikä osuus heillä on tapahtumiin.

    Siitä asiasta täytyy olla faktatietoa ennenkuin sitä voi käsitellä. Täytyy olla tietoa ja tuntemus, että on väärin tehnyt. Asiaatuntemattomien anteeksipyytelyt eivät paljoa vakuuta.

    Totta, asiatietoa on oltava käytettävissä. Joko siis SRK on käynnistänyt riippumattoman selvityksen hoitokokousvuosien tapahtumista?

    Äänestä

  • Aloittaja

    sisar kirjoitti:

    Jos sinä koet että sinulla ei ole osaa eikä arpaa eikä siten velvollisuutta pyytää anteeksi, niin kenellä sinä katsot olevan sen osan, kenen meistä tulee pyytää anteeksi? Jos sinulla ei ole hoitokokousten kanssa mitään tekemistä, miksi sitten pidät ääntä sellaisesta?

    Mistä päättelet, että ne ihmiset joilla on ongelmia, eivät etsi tai saa niihin apua ja ratkaisuja? Ei kai niistä ole velvollisuus koko seurakunnalle kuuluttaa? Ne kun eivät ole niitä kollektiivisia asioita, vaan aina hyvin henkilökohtaisia, kuten lapsettomuus tai se tilanne, että lapsia ei enää voi saada. Sen vuoksi ei kannatakaan kovin suurella suulla niistä puhua, aina voi olla joku jolle asia on arka ja kipeä, vaikka ei olekaan hyvän omantunnon vastainen.

    Ristiriidat kannattaa selvittää, mutta niiden aiheuttamat haavat tulee upottaa armon mereen. Miten me muuten jaksaisimme uskoa? Jokainen tietää itse tunnollaan, milloin synti on jäänyt kalvamaan, ja ainut keino on panna pois synti.

    En osaa tämän selkeämmän puhua, mutta toivon että löytäisit rauhan itsesi ja Jumalasi kanssa. Ja aivan henkilökohtaisen suhteen uskoon, ettei tarvitse yrittää porukan mukana uskoa. Ei taivaassa tehdä tiliä muuta kuin omasta elämästä.

    "Jos sinä koet että sinulla ei ole osaa eikä arpaa eikä siten velvollisuutta pyytää anteeksi, niin kenellä sinä katsot olevan sen osan, kenen meistä tulee pyytää anteeksi? "

    Yksiselitteisesti niiden jotka ovat olleet liikeessä mukan silloin kun hoitokokouksia pidettiin! Sekä hoitajien että niiden jotka ovat hiljaisesti hyväksyneet toiminnan. Sanoudun irti siitä salailusta jota asian tiimoilla harjoitetaan!

    Edes ne jotka ovat liikeen "sisällä" mutta eivät ole joko olleet silloin kuvioissa mukana tai eivät ole olleet riittävän vanhoja ymmärtääkseen asiaa eivät saa kuulla kuin HUHUPUHEITA!

    En voi nyökytellä ja hyväksyä sitä että ne jotka asiasta tietävät vaikenevat niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. KUitenkin itsekkin sanot että aihetta anteeksi pyyntöön on hoitokokouksissa!

    Niin sanoudun irti siitä että asiaa salaillaan ja olen omalta osaltani siitä äärimmäisen pahoillani niiden puolesta jotka toivovat asian selvittämistä. Ja pyydän anteeksi etten voi paljon muuta kuin pitää "meteliä yllä", niin täällä kuin kulisseissakin. Ehkä tosiaan on tarkoitus että sitä mukaan kun tämän "hoitokokoussodan veteraanit" kuolevat asia painuu historiaan totuutta näkemättä.

    En voi anteeskipyynnölläni edustaa kuin itseäni ja pyytää omasta puolestani anteeksi sitä että jotkut joiden tekemisistä minulla ei ole mitään tietoa ovat tehneet heille ilmeistä vääryyttä.

    Kysynkin niiltä jotka ovat vääryyttä kärsineet pitääkö minun heidän mielestään pyytää heiltä anteeksi kun en toimi edes minkään rauhanyhdistyksen johtokunnassa? En ole kyseisinä vuosina ollut mitään rauhanyhdistystä lähelläkään?

    Tottakai jos voisin "edustaa jotain virallista tahoa niin voisin olla esittämässä myös "virallista" anteekipyyntöä.

    Äänestä

  • Tutkija vl kirjoitti:

    Totta, asiatietoa on oltava käytettävissä. Joko siis SRK on käynnistänyt riippumattoman selvityksen hoitokokousvuosien tapahtumista?

    Jos kerran vl olet, tiedät sen yhtä hyvin kuin muutkin. Tai paremminkin, jos olet vl-tutkija.

    Äänestä

  • UPDATE_7899535 kirjoitti:

    Jos ei ole näissä vl kuvioissa ikäänsä pyörinyt eikä ole kasvanut tähän - mistään vaikeasta asiasta ei saa puhua ei varsinkaan niiden oikeilla nimillä - ei voi ymmärtää sitä että liikeessä on selvittämättömiä asioita.

    Eikä voi ymmärtää näitä täydellisiä ristiriitaisuuksia.

    Miksei negatiivisia asioita saa nostaa keskustelun aiheeksi? Mihin perustuu vaatimus ulkopinnan kiiloituksesta? Jos ja kun näitä selvittämättömiä asioita ja ristiriitoja on ne pitäisi kuitenkin nöyrälllä ja anteeksipyytävällä miellellä pyrkiä selvittämään eikä hautaamaan selivttämättömänä?

    Kun olen seurannut saamiani vastauksia olen ymmärtänyt että vaikkaa raamattu kehoittaa ottamaan puheeksi ne asiat jotka hiertävät sisarellista rakkautta vl likkeessä näin ei saa tehdä. Ne pitää vain uskon kautta nöyrästi niellä kollektiivisenomantunnon ja seurakunnan yhtenäisyyden vuoksi???

    Viestissäsi kaikki kieryy taas ajattelumalliin että oikein uskova ei voi eikä saa nähdä epäkohtia onhan seurakunta joka kohdassa täydelinen ja eretymätön? Itse kuitenkin uskon siihe että vain Isä Poika ja Pyhä Henki ovat erehtymättömiä.

    jos siä koet jotain ristiriitaa vl opetuksessa ja käytännöissä ja haluat niistä keskustella nettikö on se paikka jossa Jumalan valtakunnan asioita selvitellään. Kyllä sinä olet joutunut jo kauas lapsen paikalta. Olet koko ajan niiden rintamassa jotka täällä parjaavat Jumalan valtakuntaa.

    En ole "ikääni pyörinyt vl kuvioissa" kuten sanot, mutta olen nähnyt, miten sisarellista rakkautta hiertävät asiat korjaantuvat kun niistä keskustellaan niiden kanssa, joiden kanssa hiertää.

    Tee hys hys sinäkin parannus ennenkuin myöhäinen saavuttaa.

    Äänestä

  • UPDATE_7899535 kirjoitti:

    "Jos sinä koet että sinulla ei ole osaa eikä arpaa eikä siten velvollisuutta pyytää anteeksi, niin kenellä sinä katsot olevan sen osan, kenen meistä tulee pyytää anteeksi? "

    Yksiselitteisesti niiden jotka ovat olleet liikeessä mukan silloin kun hoitokokouksia pidettiin! Sekä hoitajien että niiden jotka ovat hiljaisesti hyväksyneet toiminnan. Sanoudun irti siitä salailusta jota asian tiimoilla harjoitetaan!

    Edes ne jotka ovat liikeen "sisällä" mutta eivät ole joko olleet silloin kuvioissa mukana tai eivät ole olleet riittävän vanhoja ymmärtääkseen asiaa eivät saa kuulla kuin HUHUPUHEITA!

    En voi nyökytellä ja hyväksyä sitä että ne jotka asiasta tietävät vaikenevat niinkuin mitään ei olisi tapahtunut. KUitenkin itsekkin sanot että aihetta anteeksi pyyntöön on hoitokokouksissa!

    Niin sanoudun irti siitä että asiaa salaillaan ja olen omalta osaltani siitä äärimmäisen pahoillani niiden puolesta jotka toivovat asian selvittämistä. Ja pyydän anteeksi etten voi paljon muuta kuin pitää "meteliä yllä", niin täällä kuin kulisseissakin. Ehkä tosiaan on tarkoitus että sitä mukaan kun tämän "hoitokokoussodan veteraanit" kuolevat asia painuu historiaan totuutta näkemättä.

    En voi anteeskipyynnölläni edustaa kuin itseäni ja pyytää omasta puolestani anteeksi sitä että jotkut joiden tekemisistä minulla ei ole mitään tietoa ovat tehneet heille ilmeistä vääryyttä.

    Kysynkin niiltä jotka ovat vääryyttä kärsineet pitääkö minun heidän mielestään pyytää heiltä anteeksi kun en toimi edes minkään rauhanyhdistyksen johtokunnassa? En ole kyseisinä vuosina ollut mitään rauhanyhdistystä lähelläkään?

    Tottakai jos voisin "edustaa jotain virallista tahoa niin voisin olla esittämässä myös "virallista" anteekipyyntöä.

    paheksut että kristityillä olisi muka kollektiivinen omatunto ja seuraavaksi vaadit kollektiivista anteeksipyyntöä. Kuule usko on jokaisen henkilökohtainen asia, samoin omatunto ja sen hoitaminen. Eri asia on sitten se, että Jumalan Pyhä Henki ei opeta monella tavalla ja kun Jumalan valtakunnassa otetaan kantaa asioihin, pidetään ensin neuvoa niin kuin tehtiin apostolisenakin aikana. Siinä Raamattua tutkien löytyy oikea ymmärrys asioihin.

    Vaadit kollektiivista anteeksipyyntöä hoitokokouksista, joista et ilmeisesti edes mitään tiedä. Luuletko sinä todella, että ne, jotka jättivät Jumalan valtakunnan, ovat joitain valkeuden enkeleitä, joilla ei itsellään mitään vikaa ollut? Vaikka yksittäiset hoitajat joutuivat vikaan ei ole oikein syyllistää koko Jumalan valtakuntaa. Ne, jotka halusivat pysyä Jumalan valtakunna armohoidossa antoivat kyllä sydämestään anteeksi senkin, ettei se hoito aina niin taidollista ollut.

    Äänestä

  • Aloittaja

    et ole uskottava kirjoitti:

    jos siä koet jotain ristiriitaa vl opetuksessa ja käytännöissä ja haluat niistä keskustella nettikö on se paikka jossa Jumalan valtakunnan asioita selvitellään. Kyllä sinä olet joutunut jo kauas lapsen paikalta. Olet koko ajan niiden rintamassa jotka täällä parjaavat Jumalan valtakuntaa.

    En ole "ikääni pyörinyt vl kuvioissa" kuten sanot, mutta olen nähnyt, miten sisarellista rakkautta hiertävät asiat korjaantuvat kun niistä keskustellaan niiden kanssa, joiden kanssa hiertää.

    Tee hys hys sinäkin parannus ennenkuin myöhäinen saavuttaa.

    ....ymmärrä se miten haluat....

    Ainakin minus sisarellista rakkautta hiertää se että ne joilla selvitettävää olisi eivät sitä tee ja tätä kautta mustamaalataan koko vl liikettä niitäkin jotka eivät ole ollet osllisina asiaan.

    Äänestä

  • Aloittaja

    matkantekijä kirjoitti:

    paheksut että kristityillä olisi muka kollektiivinen omatunto ja seuraavaksi vaadit kollektiivista anteeksipyyntöä. Kuule usko on jokaisen henkilökohtainen asia, samoin omatunto ja sen hoitaminen. Eri asia on sitten se, että Jumalan Pyhä Henki ei opeta monella tavalla ja kun Jumalan valtakunnassa otetaan kantaa asioihin, pidetään ensin neuvoa niin kuin tehtiin apostolisenakin aikana. Siinä Raamattua tutkien löytyy oikea ymmärrys asioihin.

    Vaadit kollektiivista anteeksipyyntöä hoitokokouksista, joista et ilmeisesti edes mitään tiedä. Luuletko sinä todella, että ne, jotka jättivät Jumalan valtakunnan, ovat joitain valkeuden enkeleitä, joilla ei itsellään mitään vikaa ollut? Vaikka yksittäiset hoitajat joutuivat vikaan ei ole oikein syyllistää koko Jumalan valtakuntaa. Ne, jotka halusivat pysyä Jumalan valtakunna armohoidossa antoivat kyllä sydämestään anteeksi senkin, ettei se hoito aina niin taidollista ollut.

    "Luuletko sinä todella, että ne, jotka jättivät Jumalan valtakunnan, ovat joitain valkeuden enkeleitä, joilla ei itsellään mitään vikaa ollut?"

    Varmaan joukossa oli niitä jotka aidoti olivat hoidon tarpeessa mutta heitäkin olisi pitänyt hoitaa sekä pitkämielisyydellä että rakkaudella. Kaikki tietoni ei toki ole "vain huhupuheita" monen laista faktaakin on sattunut sekaan. Osa niistä jotka heitettiin ulos eivät olleet sen enempää harhaisia kuin nekään jotka jäivät "sisälle".

    Hoitokokoukset eivät noudta sitä mitä raamattu kehoittaa ... puhuttele kahden kesken jne....

    Mitä sitten tulee siihen että paheksun kollektiivista omaatuntoa kyllä niin todella on. Niinpä en voi kollektiivisesti hyväkysä sitä ettei hoitokokousten aikana yritetty aina pysyä rakkaudessa siinäkin tilanteessa että oli näkemyseroja asioissa. Vaan asetuttiin tuomariksi tuomarin paikalle.

    Mitä sitten tulee kollektiiviseen anteeksipyyntöön niin varmasti on niin että puolin ja toisin asiassa ei voida tai haluta tai pystytä avaamaan asiallisa keskusteluyhteyttä. Kollektiivinen anteeksipyyntö on "lähinnä" muodollinen ele niille jotka "ulkona" ovat... kädenojennus.

    Mikä siinä on niin äärimmäisen vaikeaa ettei voida pyytää anteeksi jos on omalla käytöksellään tai mielipiteillään loukannut toista. Eihän anteeksipyytäminen tarkoita sitä että omasta kannastaan pitäisi sinänsä luopua vaan pyytä anteeksi sitä että sillä loukaa toista. Anteeksipyyntö ei ainakaan minusta tarkoita sitä että SRK myöntäisi toisen osapuolen olevan oikeassa ja SRK väärässä ja päinvastoin. Anteeksi pyynnöllä pitäisi tähdätä siitä että linnoituksesta luovuttaisiin ja kivien nakkelu puolin ja toisin lopetettaisiin.
    -> "aselepo"

    Minusta se olisi lähimmäisen rakkautta.

    Minusta SRK ja jokaisen yksittäisen uskovan pitäisi pyrkiä rauhaan myös ympärillä olevien kanssa eikä pitämään "kitkaa ja kiritelyä" yllä.

    Itse en vain toimi asemassa jossa voisin "edutaa" virallista tahoa joka voisi toimi tämän virallisen hyväntahdon eleen viejänä.

    Äänestä

Seuraavassa esimerkki "kollektiivisen omantunnon opista"

- Aikanaan radio hyväksyttiin Jumalan lapsen käyttöön, mutta musiikkitarjonnan myötä päätöstä alettiin hivenen katua

- Em. seurauksena TV kiellettiin ja ko. järjetöntä kieltoa rikotaan Jumalan lasten piirissä lähes avoimesti. Kielto siis vähentää muidenkin käskykokoelman käskyjen kunnioitusta. Tästä huolimatta kielto pidetään voimassa. SRK on erehtymätön!

- Internet-tietokoneita ei nykytilanteessa enää haluta kieltää, vaikka nimenomaan se pitäisi kieltää, jos joku kielletään - semminkin, kun Internet ja TV yhdistyvät hyvin pian. Kuinka monessa uskovaisessa kodissa nuorilla onkaan oma internet-yhteys ja vierailevat todella ikävillä sivustoilla. Tätä vaan ei haluta myöntää.

Nykypäivän ymmärtäväisen tilanteen taustalla on Oulun alueen tietokonekauppiaat, joissa on monia uskon veljiäkin.

Äänestä
  • Tulihan se oulun veljet taas. Menkääpä J.Kärkkäisen(vl) liikkeeseen silmät auki niin näette todellisuuden. Krääsää, hömppää, musiikkia, tv:t, dvd:t, tietokoneet, meikit, värjäysaineet, lehtitarjonta jne jne..

    Puolet myyjistä vl:ä. Kaikkea se raha saa aikaan.
    SRK:n johtokunnan voisi käyttää kävelyllä kyseisessä liikkeessä että tajuaisivat miten maailma makaa.

    Äänestä

  • En tiedä mihin pyrit venkoilulla näillä palstoilla. Älykäs olet. Heittelet erilaisia ajatuksia sinne tänne. Mitä niistä syntyy? Olisi mukava oppia tuntemaan sinut kasvokkain.

    Äänestä

  • uupsista kirjoitti:

    En tiedä mihin pyrit venkoilulla näillä palstoilla. Älykäs olet. Heittelet erilaisia ajatuksia sinne tänne. Mitä niistä syntyy? Olisi mukava oppia tuntemaan sinut kasvokkain.

    Eli palstalaisten ja chattilaisten tapaamisia on sovittu ainakin launtaille ja sunnuntaille. Vielä kun muistaisi ajat ja paikat.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


UPDATE_7899535 kirjoitti:

Jos tämä oli yksi 70-luvun harhaopeita miten on mahdollista että viimeisessä päivämiehessä ihan vasiten muistutetaan siitä että pitää olla kuuliainen seurakunnalle kaikissa niissä asioissa jotka voivat pahentaa veljen. (Pauli Mäenpään kirjoitus)

Kirjoitus tähtää nimenomaan siihen että seurakunnassa on kolektiivinen omatunto jota kaikkien tulee noudataa.

Eikö kuitenkin tulisi noudattaa kuuliaisuutta ensisijaisesti Jumalan sanalle?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu