Onko täällä muita, joiden suvussa on paljon
Diabetesta? Itselläni ei sitä vielä ole, mutta
äidilläni on ja suurimmalla osalla myös äidin sukulaisistakin sairastaa Diabetesta.
Omaan noin 50% mahdollisuuden sairastumiseen,
joten elämäni on aikalailla tasapainottelua.
Välillä pelkään aivan tosissani sairastumista,
joten kertokaa, onko teillä mitään neuvoa,
mikä lieventäisi pelkotilojani ja miten saisin
Diabeteksen pysymään poissa itsestäni?
En ole ylipainoinen, en tupakoi, joten suurempia riskitekijöitä ei pitäisi kohdallani olla.
Diabetesta? Itselläni ei sitä vielä ole, mutta
äidilläni on ja suurimmalla osalla myös äidin sukulaisistakin sairastaa Diabetesta.
Omaan noin 50% mahdollisuuden sairastumiseen,
joten elämäni on aikalailla tasapainottelua.
Välillä pelkään aivan tosissani sairastumista,
joten kertokaa, onko teillä mitään neuvoa,
mikä lieventäisi pelkotilojani ja miten saisin
Diabeteksen pysymään poissa itsestäni?
En ole ylipainoinen, en tupakoi, joten suurempia riskitekijöitä ei pitäisi kohdallani olla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Viidenkymmenen prossan tod.näköisyys sairastua on myös saman suuruinen mahdollisuus olla sairastumatta. Koska osaat varoa tätä sairautta, on myös epätodennäköistä, että se pääsisi jylläämään pitkään hoitamattomana.
Tsekkaile välillä paastoarvoja, niin tiedät ihan tarkkaan missä mennään. Ja jos sairastuu, niin so what? Hoidot ovat kehittyneet paljon ja ainakin itselle nuo uudet insuliinit ovat toimineet ihan hyvin.
Ihan yhtä hyvin voisit murehtia auton alle jäämistä. Jos mukaan lasketaan skootterit, niin todennäköisyyskin alkaa olla samaa luokkaa:)
Hyvää kesää vaan, otetaan aurinkoa (mut kohtuudella sitäkin)
pistetään nyt tähän ketjuun, kun en viitti uuttakaan aloittaa. hei kurre, mitä kuuluu?! mä ehkä vähän heitin sen mun äijän nyt ulos jonnekin pöheikköön niitä horsmia maisteleen, kattotaan palaako häntä koipien välissä takasin vai ei :p tais ihastua johkin naapurin lehmään, ku ei oo näkyny pariin päivään.
ja mitä otsikkoon tulee niin ei se sairastuminen elämää pilaa mitenkään, tuleepahan kontrolloitua muitakin tauteja paremmin, kun yleensä tutkitaan kaikki liitännäistauditkin sitten myös ja omasta terveydentilasta tulee kiinnostuneeksi ja tietoiseksi. tulee huomattua kaikki vakavammat taudit ehkä nopeemmin. ja ne d-lääkkeet pidentävät vain sinun elämääsi, monella tauti on piilossa ja kuolo korjaa nopsemmin. ööh, oonkohan vähän huppelissa :).
Vai semmottii.. No, sehän se tais olla ensimmäinen neuvo, jonka täältä diabetespalstalta sait. Eli äijä ulkoruokintaan vaan (se neuvoja en kyllä ollut minä!). Jos ei toimi, niin ei toimi..ei kai siinä sitten mitään.
Juu, kaikilla kakskymppisillä on sen verran aktiivinen aineenvaihdunta, että ne on pienessä sievässä niinkuin ihan jatkuvasti. Oli ne sitten ottanut jotain tai ei:). Selvää sokruhumalaa havaittavissa sulla. Rusinat piiloon siitä nyt!
Meikä on ollut kiltisti, tietenkin. Ne nuoruusajan hurjastelut oli mitä oli. Nykyään sitä ei muista edes kuinka päin naisella pitäisi ajaa?! Voisit oikeastaan antaa DementiKalle vähän ajo-ohjeita..
Mistä tuli mieleen, että haluatko, että siirrytään sp-linjalle tässä viestittelyssä? Jos sulla on joku roska-sp-boksi, niin laita se tähän, niin vastaan. Mulla on vain kaksi omalla nimellä olevaa sähköpostia, jotka ovat säästyneet spämmiltä, joten en viitsi niitä tässä mainostaa.
Toinen vaihtoehto on, että laitat nelosen talkin kautta privan, niin saat sp-osotteeni. Talk-tunnus on 10820.
Mutta kuinka vaan, voidaanhan me täälläkin ihastuttaa / vihastuttaa ihmisiä näillä sekoboltsijutuillamme:)
PS. Hyvässä vitsiringissä on muuten Söpön kokoinen lähetysaukko. Osa niistä vitseistä pitää kyllä (varmaan?) sulta sensuroida? Kun oot melkein alaikäinen, ja vielä niin herkkäkin!:D
joo, on tää hyvä palsta kun tulee niin hyviä neuvoja, että ne tajuaa vasta muutaman kuukauden päästä itte ;)
mikä se sellainen vitsirinki on? jos siä on jotain kakkahuumoria niin pitääkin sensuroida ;(
no eksä nyt tiä, ensin sitä pitää vähän nuuhkia, puristella ja nuolla ja sit ajaa takaapäin, pöhkö.
niin mulle voi kirjotella [email protected], mutta en mä tosta talkista mitään ymmärrä, sen verran noob mäkin oon tän nykytekniikan kanssa :) tohon osotteeseen voi sitten pistää kaikkea läähätysmailia ja peniksenpidennyspostiakin vaikka tukkeeseen asti, mulla on virkakäyttöön toinen posti :D kaikki nuoret ja viriilit miehet kans (kun toi kurre on vähä liian vanha) ottakaa yhteyttä, teitä odottaa kuuma kesäkissa :D.
Minunkin äitini sairastaa d2:ta, on jo 85-vuotias. Itse olen 60 ja 5 vuotta sitten todettiin d2. Koska olin ylipainoinen, laihdutin 12 kiloa, muutin ruokavaliota ja aloin liikkua. Se tepsi, nyt tarkkailen sokereita, mutta lääkitykseen ei ole vielä tarvinnut mennä. Voi olla että tauti vielä pahenee, mutta sain ainakn siirrettyä sitä.
Mun omalla kohdalla sukurasite sitten kävi toteen. Sairastuin 2004 jouluna 1 tyypin diabetekseen ja sita samaa sairastaa äitini ja siskonikin. Edesmenneellä äidinäidilläkin oli diabetes, mutta en tiedä oliko se tyyppi 1 vai 2?
Omat sairastumisen oireet kestivät n. 1/2 vuotta ennenkuin älysin mennä sairaalaan. Sain heti monipistoshoidon ja nyt on olo mitä mainioin. Koska olen päässyt pienestä asti seuraamaan mitä diabeetikon arki on, ei oma sairastumiseni suuresti mullistanut maailmaani. En ole pahoillani sairaudestani enkä katkera. Tämä on vain toisenlainen tapa elää.
Diabeetikko elää samanlaista elämää kuin muutkin ja itseasiassa kuulin ravintoterapeutilta, että diabeetikon ruokasuositusten mukaan kuuluisi kaikkien muidenkin elää, koska ne edustavat oikeaa terveellistä ruokavaliota. Mistään en ole sairauteni johdosta vielä joutunut kieltäytymään, kunhan pysyn kohtuuden rajoissa...
Insuliinit ja kaikki muut hoitovälineet ovat nykyään hyviä eikä niiden käyttäminen ole vaikeaa tai käy kipeää. Jos jokin ei toimi itsellä niin aina on vaihtoehtoja joihin lääkärit vaihtavat mielellään. Jokaiselle löytyy sopiva hoitomuoto omasta elämäntilanteesta riipuen.
Älä ole huolissasi. Jos sairaus tulee sinulle, niin se tulee. Turha stressaaminen pilaa vain elämäsi etkä ehdi nauttia siitä lainkaan. On vain hyväksyttävä, että jotkut asiat vain tapahtuvat ilman että voit niille mitään.
"Ota löysin rantein, älä jännitä..."
Aurinkoista kesää ilman sressiä!