Oman eroni jälkeen, kun siis tämän vanhoillislestadiolaisuuden jätin, tunteet ovat vaihtuneet sääliksi vanhoillislestadiolaisia kohtaan.
Olen jo pitkään ollut kristinuskoinen, löysin nimittäin sen kaikkirakastavan Taivaallisen Isän ja sain tunteä sydämelläni ensimmäistä kertaa elämässäni henkilökohtaisen, elävän uskon.
Olen vanhoillislestadiolaisten mielestä epäuskoinen, vaikka en ole IKINÄ Jumalaa kieltänyt, enkä uskoani, ainoastaan jättänyt kyseisen uskonlahkon. (Lienee monellekin tuttua tuo syrjäyttäminen heidän toimestaan myös uskosta, mikä ei ole oikein.)
Nyt, kun on kauempana, vaaleanpunaiset silmälasit ovat kirkastuneet. Ts. Silmälaput silmiltäni poistuneet. Olen todellakin näin jälkeenpäin vapautunut orjuudesta, jossa Jeesuksen tekemää lunastustyötä ei juurikaan arvosteta (syntien anteeksi saarnaaminen "ihmiseltä ihmiselle") ja mielitekojen kautta yritetään kelvata Taivaalliselle Isälle (Valmiiksi luetellut synnit, lapsenteko)
On kummastuttavaa, että vanhoillislestadiolaiset tervehtivät Jumalanterveellä vain omiaan, se ei liene peruja ainakaan Jeesuksen ajoilta. Jeesus kulki ihmisten seassa, hyväksyi kaikenlaiset ja rakasti kaikkia ihmisiä, vanhoillislestadiolaiset rakastavat lähinnä omiaan.
Olen miettinyt usein, että kun minä korvakorut laitoin, oli se sellainen niitti vanhoillislestadiolaisille, että takaisin ei olisi korut korvissa tulemista. Mutta jos Jeesus olisi tänään maan päällä, en usko, että se minua näiden takia hylkäisi, sillä Hän nimeomaan rakasti kaikenlaisia ihmsisiä, spitaalisista lähtien.
Jeesuksen rakkaus 0on esimerkillistä, mutta myös erittäin tärkeä tekijä puhuttaessa oikeanlaisesta uskosta, sillä raamattu kehoittaa meitä selkeästi seuraamaan Jeesusta, ja jos me rupeamme erottelemaan täällä ihmisiä, me menemme yhä kauemmaksi siitä Jeesuksen aidosta ja oikeasta rakkaudesata ja samalla uskon kulmakivestä.
Ihminen on jo peruslangennut ja aina syntinen. Hän tekee joka ikinen päivä syntiä. Mutta minkä arvoinen on Jeesuksen ristinkuolema?
Se on niin arvokas, että meidän ihmisten syntejä on sovitettu mittaamaton määrä.
Siis sovitettu.
Mitä hyötyä on Jeesuksen synnin sovituksesta, jos me joka hetki saarnaamme toisillemme anteeksi syntejä, joita me olemme ainoastaan oppineet synneiksi?
Silloin me mielestäni pilkkaamme Jeesuksen sovitustyötä, jos meidän täytyy anteeksi pyytää sellaisiakin tekoja, joita emme oikeasti sydämmellamme raskaaksi tunne, vaan mitkä meille toiset ihmiset ovat synneiksi lukeneet. Se on kaukana Jumalan sanasta ja opetuksesta.
Jeesus sanoi: ”He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun, ja heillä on oleva paikkansa niiden joukossa, jotka Jumala on pyhittänyt.” (Ap.t. 26:18)
Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. (1. Joh. 1:9)
Vanhoillislestadiolaiset ovat todella ainoita, jotka julistavat tällaista oppia, eikä meidän oikeanlaisten kristittyjen pidä lähteä siihen mukaan, koska se on vääränlaista oppia. (huom. Vääränlaista oppia raamatun mukaan, ei minun.)
Väittelyt tällä palstalla juuri näistä ja monesta muusta asioista ovat välillä koviakin, mutta muistakaa Jumalan lapsina rakkaus ja lempeä sanan julistus, joka kantaa kaikkein suurinta hedelmää. Ja olkaa rohkella mielellä, onnellisia ja vapaita, että te Jeesuksessa Kristuksessa olette lunastetut, juuri sinä olet se syntinen, jonka tähden Jeesus on kärsinyt suuren ja kivuliaan kuoleman,
juuri sinun tähtesi.
Sinun tarvitsee vain uskoa.
Olen jo pitkään ollut kristinuskoinen, löysin nimittäin sen kaikkirakastavan Taivaallisen Isän ja sain tunteä sydämelläni ensimmäistä kertaa elämässäni henkilökohtaisen, elävän uskon.
Olen vanhoillislestadiolaisten mielestä epäuskoinen, vaikka en ole IKINÄ Jumalaa kieltänyt, enkä uskoani, ainoastaan jättänyt kyseisen uskonlahkon. (Lienee monellekin tuttua tuo syrjäyttäminen heidän toimestaan myös uskosta, mikä ei ole oikein.)
Nyt, kun on kauempana, vaaleanpunaiset silmälasit ovat kirkastuneet. Ts. Silmälaput silmiltäni poistuneet. Olen todellakin näin jälkeenpäin vapautunut orjuudesta, jossa Jeesuksen tekemää lunastustyötä ei juurikaan arvosteta (syntien anteeksi saarnaaminen "ihmiseltä ihmiselle") ja mielitekojen kautta yritetään kelvata Taivaalliselle Isälle (Valmiiksi luetellut synnit, lapsenteko)
On kummastuttavaa, että vanhoillislestadiolaiset tervehtivät Jumalanterveellä vain omiaan, se ei liene peruja ainakaan Jeesuksen ajoilta. Jeesus kulki ihmisten seassa, hyväksyi kaikenlaiset ja rakasti kaikkia ihmisiä, vanhoillislestadiolaiset rakastavat lähinnä omiaan.
Olen miettinyt usein, että kun minä korvakorut laitoin, oli se sellainen niitti vanhoillislestadiolaisille, että takaisin ei olisi korut korvissa tulemista. Mutta jos Jeesus olisi tänään maan päällä, en usko, että se minua näiden takia hylkäisi, sillä Hän nimeomaan rakasti kaikenlaisia ihmsisiä, spitaalisista lähtien.
Jeesuksen rakkaus 0on esimerkillistä, mutta myös erittäin tärkeä tekijä puhuttaessa oikeanlaisesta uskosta, sillä raamattu kehoittaa meitä selkeästi seuraamaan Jeesusta, ja jos me rupeamme erottelemaan täällä ihmisiä, me menemme yhä kauemmaksi siitä Jeesuksen aidosta ja oikeasta rakkaudesata ja samalla uskon kulmakivestä.
Ihminen on jo peruslangennut ja aina syntinen. Hän tekee joka ikinen päivä syntiä. Mutta minkä arvoinen on Jeesuksen ristinkuolema?
Se on niin arvokas, että meidän ihmisten syntejä on sovitettu mittaamaton määrä.
Siis sovitettu.
Mitä hyötyä on Jeesuksen synnin sovituksesta, jos me joka hetki saarnaamme toisillemme anteeksi syntejä, joita me olemme ainoastaan oppineet synneiksi?
Silloin me mielestäni pilkkaamme Jeesuksen sovitustyötä, jos meidän täytyy anteeksi pyytää sellaisiakin tekoja, joita emme oikeasti sydämmellamme raskaaksi tunne, vaan mitkä meille toiset ihmiset ovat synneiksi lukeneet. Se on kaukana Jumalan sanasta ja opetuksesta.
Jeesus sanoi: ”He saavat syntinsä anteeksi, kun uskovat minuun, ja heillä on oleva paikkansa niiden joukossa, jotka Jumala on pyhittänyt.” (Ap.t. 26:18)
Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. (1. Joh. 1:9)
Vanhoillislestadiolaiset ovat todella ainoita, jotka julistavat tällaista oppia, eikä meidän oikeanlaisten kristittyjen pidä lähteä siihen mukaan, koska se on vääränlaista oppia. (huom. Vääränlaista oppia raamatun mukaan, ei minun.)
Väittelyt tällä palstalla juuri näistä ja monesta muusta asioista ovat välillä koviakin, mutta muistakaa Jumalan lapsina rakkaus ja lempeä sanan julistus, joka kantaa kaikkein suurinta hedelmää. Ja olkaa rohkella mielellä, onnellisia ja vapaita, että te Jeesuksessa Kristuksessa olette lunastetut, juuri sinä olet se syntinen, jonka tähden Jeesus on kärsinyt suuren ja kivuliaan kuoleman,
juuri sinun tähtesi.
Sinun tarvitsee vain uskoa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
jotka ovat saaneet parannuksen armon vääristä hengellisyyksistä...Eihän sekaoppia voi opettaa ja sanoa, että kaikki pelastuu...sehän on kuin kylliäisen puhetta...
Mikä valta sinulla on sanoa että joku on saanut parannuksen armon vääristä hengellisyyksistä? Kuinka sinä voit tuomitä jonkun parannuksen vähempiosaiseksi kuin toisen. ENhän minäkään omassa kirjoituksessani pilkkaa että vanhoillislestadiolaiset ovat minun mukaani vääräuskoisia, vaan ainoastaan toimivat joissain kohden raamatun sanan vastaisesti.
Jos sekaoppia on se, että jokaisella on mahdollisuus pelastua, raamattu on väärässä ja sinä oikeassa. Luulisin, että silloin väitteesi perustuu kovin hataralle pohjalle.
Kristinuskoa tämä on, hyvä ihminen. Täyttä armoa ja uskoa. Sinullakin on mahdollisuus sen osallisuuteen ja täyteen ymmärtämiseen.
Näitä parannuksentehneitä löytyy vähän jokaisesta kuppikunnasta. Kun ihmiseen tutustuu, paljastuu heiltä yllättävän usein vl-tausta.
---
Tuo oli kaunista tekstiä. (Lukuunottamatta sitä, että olet laumautunut kaduilla jatkuvasti vastaan vellovaan korvakorujengiin.)
Vanhoillislestadiolaisuudessa on se perusvika, että kaikki muiden kuppikuntien edustajat toivotetaan helvettiinmenijöiksi. Porukka ei sen takia edes uskalla käydä muiden kuppikuntien tilaisuuksissa katsomassa olisivatko uskonasiat siellä paremmin. Sääli.
(Lukuunottamatta sitä, että olet laumautunut kaduilla jatkuvasti vastaan vellovaan korvakorujengiin.)
Mitä tämä tarkoittanee?
Minä kuulun siihen jengiin, jota yksinkertaisesti tympii se, että vähän jokainen kadulla vastaantuleva on rei'ityttänyt korvansa. Asiaan ei liity mitään uskonnollista aspektia - ainoastaan inho moista laumasieluisuutta kohtaan.
Samat on inhon aiheet meillä, mutta ilmeisesti myös ilon...
Enpä minäkään ole innostunut noista helystelijöistä. Vaikuttaa yhdeltä tarpeettomimmista viime vuosien muodeista.
Room.16:17. Kehotan teitä, veljet, varomaan niitä, jotka saavat aikaan eripuraisuutta ja houkuttelevat teitä luopumaan niistä opetuksista, jotka olette saaneet. Pysykää heistä erossa.
18. Sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta vaan omaa vatsaansa, ja kauniilla ja vakuuttavilla puheillaan he pettävät vilpittömien sydämet.
1. Tim. 2:9
niin myös, että naiset ovat säädyllisessä puvussa, kaunistavat itseään kainosti ja siveästi, ei palmikoiduilla hiuksilla, ei kullalla, ei helmillä eikä kallisarvoisilla vaatteilla
Koetin tuoda esiin, että asiaan ei liity mitään uskonnollista aspektia, mutta eipä mennyt kauan, kun piti tempaista mukaan joku raamatunpaikka - joka jonkun tulkinnan mukaan saattaisi kenties ja mahdollisesti liittyä aiheeseen.
Taidat tarkkailla ihmisten korvia ja luokitella heitä sen mukaan? Itse en ole koskaan edes huomannut kenellä on korvissa reikiä ja kenellä ei. Aika kummallista minusta, että seurataan ihmisten korvia. Olisko syynä korviksien synnillisyys vl-yhteisössä?
Korvat otti esiin ketjun avaaja. Omasta puolestani osaan kiinnittää huomiota *myös* ihmisen kuoren muihin ominaisuuksiin, samoin itse ihmisen.
Ilmoitan nöyrimmin kuuluvani tuohon mainitsemaasi joukkoon.
Ihana kun näiden palstojenkin kautta löytyy omaa sydäntäni lähellä olevai kertomuksia. Kuten tämäkin avaus.
Vapauteen kristus meidät vapautti - ei suunkaan sukonnollisten tapojen ja alati muuttuvan ihmismielen orjaksi.
Lestadiolaisuus kaikessaan tarjoaa hyvää ja vähemmän hyvää. Onnettominta on että sen oppi heille uskotusta vallasta "päästää tai olla päästämättä" on Raamatun valossa vakava loukkaus Pyhää henkeä kohtaan.
Rukoilkaamme lestadiolaisille ymmärrystä panna pois raamatulle vieras oppi jonka mukaan he vain olisivat "se oikea Jumalan lasten joukko"
jonka hengellisesti sokeat silmät sekä Raamatun vastaisia valhe- ja velho-oppeja palvova sydän avautuu näkemään Jumalan sanan totuudet, on voitto Jumalan valtakunnalle ja tappio sielunvihollisen valtakunnalle.
Kiitos, Adriana, oman todistuksesi kertomisesta! Se on arvokas muistutus siitä, kuinka Jumala jatkuvasti tekee työtään ihmisten sydämissä ja avaa uskonnollisissa kahleissa eläneiden silmiä näkemään Hänen totuutensa.
Lapsena ja nuorena vl-liikkeen piirissä kasvaneena juuri nuo mainitsemasi harhaopit ovat liiankin tuttuja, ja minulle juuri niitä asioita, jotka tekevät tästä opista lahkon. Olen kiitollinen siitäkin, että sain kasvaa tämän liikkeen sisällä, ja voin nyt ymmärtää uskonnollisissa piieissä elävää eri tavalla kuin täysin tavallisessa suomalaisessa kodissa elänyt. :) Jumalamme on suuri, eikä tee virheitä! :)
Olet oikeassa, tällä palstalla kirjoitellessa vaarana on lähteä mukaan vallitsevan ilmapiirin mukaiseen kiistelemiseen ja kilpahuutamiseen. Se ei todella tuo siunausta, eikä avaa kenenkään silmiä.
Iloitsen jokaisesta aidosta uksovasta, joka täällä pitää Jumalan sanaa yllä ja kertoo omalla osallaan Hänen todellisesta luonteestaan. Uskon kuitenkin, että tuskin kovin moni avaa silmiään kirjoittelujen kautta - kahleet ovat niin suuret (kuetn tiedät vl-piireissä), että uskon siihen tarvittavan todella aktiivista totuuden etsintää. Ihmisen mukavuudenhalukin usein estää häntä lähtemästä pois tutusta, koska hinta muutoksesta tuntuu niin suurelta.
Mutta: voin todistaa, että nyt aitona Jumalan lapsena saa kokea sitä, mikä vl-aikana oli vain fraaseja: iloa, rauhaa ja vapautta, todellista omantunnon rauhaa! :) Sitä en vaihtaisi pois enää mistään hinnasta.
On ihanaa, kun Jeesus on todella Vapahtajani ja seuraan Häntä, en ihmislaumaa...
teillä näyttää olevan matkaeväänä kristittyjen viat. huonot ovat eväät, vaan sikojen ruokaa tuhlaajapoikakin vieraalla maalla söi.
Meillä vl on Raamatun kirkas sana matkaeväänä. Sitä saamme runsain määrin kuulla viikonloppuna Sotkamossa. Tulkaapa tekin kuuntelemaan, saattaisi opastua tuhlaajapoika ja tytär Isän kotiin, jossa on runsaat ruokapöydät taivaan leipää.
Katso ja ihmettele tällaista solvaamista ja tuomitsemista, kun toisten matkaeväitä parjataan ja omia nostetaan jalustalle, kuinka mahtaakaan käydä sellaiselle kulkijalle?
Jos sinulla on raamatun kirkas sana matkaeväänä, nauti rakas ihminen siitä hiljaa ja viisaasti ja ennenkaikkea, puhtain sydämin.
Minä olen suviseuroissa käynyt ja on hienoa, jos sinä sieltä löydät sen, minkä etsit. Minä en tätä Jumalan rauhaa pois vaihtaisi.
Rauhaa sydämmellesi ja nauti suviseuroista.
Laittoi mietityttämään tuo juttusi. En myöskään ole enää lest. Mietin vain omaa seurakunta-käsitystäni, se ei ole oikein selkeä, kun sanotaan että "uskon pyhäin yhteyden, syntien anteeksi saamisen" ja että on vain yksi pyhä seurakunta. Mitä ajattelet?