Kunnille ei hyvää...terveyden- ja vanhustenhuollon menojen nousu kasvanut. Stakesin tuoreen tutkimuksen mukaan kasvuvauhti on ollut maassa keskimäärin 3,5 % vuodessa.
Hyvää kuitenkin on ollut se että terveydenhuollon tuloksellisuus on parantunut eli kuolleisuus on laskenut koko maassa.
Vanhusten- ja terveydenhuollon kulujen kasvua ovat vauhdittaneet väestön ikä- ja sukupuolirakenteen muutos. Mitenkähän pärjätään kun suuret ikäluokat, johon itsekkin kuulun, lähestymme eläkeikää.
Eläkeläisten ääniä kalastellut peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle tikittää kello, koska hän on hitaasti lähtenyt purkamaan vanhustenhuollon kriisiä.
Professori Kivelä haluaa kunnille korvamerkityt rahat vanhustenhuoltoon, koska hän ei luota että kunnat panisivat vanhusten asiat kuntoon ilman pakkoa. Laki tuskin herättä vastakaikua hallituksessa, mutta mitään estettä ei varmaan ole sille että vanhukset saisivat oman edunvalvojan.
Myönnän toki että vanhusten elämänlaatu on kiinni muustakin kuin lakipykälistä ja määrärahoista. Tarvitaan uusia toimintamalleja.
Myös lastensuojelun säästöt tulevat kalliiksi. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lisääntynyt kahdesta viiten prosenttiin joka vuosi. Hälytyskellojen pitäs soida nyt jo lujaa. Sillä lastensuojelun piiriin tulevat lapset ja nuoret ovat aikaisempiin vuosiin verrattuina moniongelmaisempia. Nuorten pahonvoinnille on niin monta syytä: lisääntynyt alkoholin kulutus, perheväkivalta, avioerot, työttömyys, työelämän paineet jne. Lasten ongelmat tulevat vain ilmi liian myöhään. Ja viranomaisilla kun on vielä vaitiolovelvollisuus niin ei tieto kulje viranomaiselta toiselle.
Sitten kun vielä hoitapaikoista ja ammattitaitoisista ihmisistä on pula.
Lastensuojeluun kohdistuvat säästöt kun tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Pahoinpidellyillä ja laiminlyödyillä lapsilla on surkeat mahdollisuudet kasvaa vastuullisiksi aikuiseksi, jos yhteiskunta heidät hylkää.
Nämä sadepäivän uutiset vievät mielen matalaksi, onneksi taas lupasi kaunista viikonlopuksi.
Ja itse kun luultavasti onnistuin heittämään nuo ainoat lääkkeet eli verenpainelääkkeet pois. Nauroin tuttavilleni että toisille kun vuodet kertyy niin pillerit lisääntyy ja multa ne häviää kokonaa, toivottavasti lopullisesti. Ei passaa kovin iloita kun huomisesta ei aina tiedä. Nuoruuteen ei ole enää paluuta vaikka kakara mieleltäni olenkin.
Hyvää kuitenkin on ollut se että terveydenhuollon tuloksellisuus on parantunut eli kuolleisuus on laskenut koko maassa.
Vanhusten- ja terveydenhuollon kulujen kasvua ovat vauhdittaneet väestön ikä- ja sukupuolirakenteen muutos. Mitenkähän pärjätään kun suuret ikäluokat, johon itsekkin kuulun, lähestymme eläkeikää.
Eläkeläisten ääniä kalastellut peruspalveluministeri Liisa Hyssälälle tikittää kello, koska hän on hitaasti lähtenyt purkamaan vanhustenhuollon kriisiä.
Professori Kivelä haluaa kunnille korvamerkityt rahat vanhustenhuoltoon, koska hän ei luota että kunnat panisivat vanhusten asiat kuntoon ilman pakkoa. Laki tuskin herättä vastakaikua hallituksessa, mutta mitään estettä ei varmaan ole sille että vanhukset saisivat oman edunvalvojan.
Myönnän toki että vanhusten elämänlaatu on kiinni muustakin kuin lakipykälistä ja määrärahoista. Tarvitaan uusia toimintamalleja.
Myös lastensuojelun säästöt tulevat kalliiksi. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lisääntynyt kahdesta viiten prosenttiin joka vuosi. Hälytyskellojen pitäs soida nyt jo lujaa. Sillä lastensuojelun piiriin tulevat lapset ja nuoret ovat aikaisempiin vuosiin verrattuina moniongelmaisempia. Nuorten pahonvoinnille on niin monta syytä: lisääntynyt alkoholin kulutus, perheväkivalta, avioerot, työttömyys, työelämän paineet jne. Lasten ongelmat tulevat vain ilmi liian myöhään. Ja viranomaisilla kun on vielä vaitiolovelvollisuus niin ei tieto kulje viranomaiselta toiselle.
Sitten kun vielä hoitapaikoista ja ammattitaitoisista ihmisistä on pula.
Lastensuojeluun kohdistuvat säästöt kun tulevat yhteiskunnalle kalliiksi. Pahoinpidellyillä ja laiminlyödyillä lapsilla on surkeat mahdollisuudet kasvaa vastuullisiksi aikuiseksi, jos yhteiskunta heidät hylkää.
Nämä sadepäivän uutiset vievät mielen matalaksi, onneksi taas lupasi kaunista viikonlopuksi.
Ja itse kun luultavasti onnistuin heittämään nuo ainoat lääkkeet eli verenpainelääkkeet pois. Nauroin tuttavilleni että toisille kun vuodet kertyy niin pillerit lisääntyy ja multa ne häviää kokonaa, toivottavasti lopullisesti. Ei passaa kovin iloita kun huomisesta ei aina tiedä. Nuoruuteen ei ole enää paluuta vaikka kakara mieleltäni olenkin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.