Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Pitäisikö edes?

    Olen alkanut aavistella
    ei siitä mitään tulisi
    ei, enkä ole
    olen päättänyt niin
    vain kuolleena syntynyt ajatus

    mutta se nauravainen hymy
    pääni menee yhä sekaisin
    mieli on heikko
    viaton kosketus
    vain kadonnut luonnonvara

    ja minä haluan häntä niin

    mutta enhän voi
    olen kokenut tämän aiemminkin
    ihminen vain olen
    ja ihminen pitkästyy
    jumalaakin herkemmin

    päivät kuluisivat
    hänen hehkunsa himmenisi
    minä unohtaisin kuinka rakastaa
    eksyisin harhoihin
    kuin silloin joskus kun itkin
    enkä enää palaisi

    meistä kumpikaan ei palaisi

    nykyhetki kahlitsee
    mutta se riittää
    en voi olla katsomatta
    kuinka hän liekehtii
    niin kirkas
    että se sattuu

    enkä ymmärrä mitään
    miksi sydän ei sovi
    järjen kanssa
    painivat siitä
    kummalle asiainkäsittely kuuluu
    enkä osaa ottaa kantaa

    silti aina lähelläni
    huulet hymyilevät kuin nauraen
    hymyilevät niin juovuttavan kutsuvasti...

    (ja järki pakenee kirkuen päästä)

    Tämä ei enää ole minun asiani.
    0103
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset

    Vanhimmat

    Ei vielä vastauksia

    Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Aleksi13 kirjoitti:

    Olen alkanut aavistella
    ei siitä mitään tulisi
    ei, enkä ole
    olen päättänyt niin
    vain kuolleena syntynyt ajatus

    mutta se nauravainen hymy
    pääni menee yhä sekaisin
    mieli on heikko
    viaton kosketus
    vain kadonnut luonnonvara

    ja minä haluan häntä niin

    mutta enhän voi
    olen kokenut tämän aiemminkin
    ihminen vain olen
    ja ihminen pitkästyy
    jumalaakin herkemmin

    päivät kuluisivat
    hänen hehkunsa himmenisi
    minä unohtaisin kuinka rakastaa
    eksyisin harhoihin
    kuin silloin joskus kun itkin
    enkä enää palaisi

    meistä kumpikaan ei palaisi

    nykyhetki kahlitsee
    mutta se riittää
    en voi olla katsomatta
    kuinka hän liekehtii
    niin kirkas
    että se sattuu

    enkä ymmärrä mitään
    miksi sydän ei sovi
    järjen kanssa
    painivat siitä
    kummalle asiainkäsittely kuuluu
    enkä osaa ottaa kantaa

    silti aina lähelläni
    huulet hymyilevät kuin nauraen
    hymyilevät niin juovuttavan kutsuvasti...

    (ja järki pakenee kirkuen päästä)

    Tämä ei enää ole minun asiani.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu