Vaaka ja vaaka

Osittain pidän itseäni tyypillisenä vaakana, oikeudenmukainen, taiteileva, ikuinen kauneudenkaipuu jne... taloudensuhteen taas olen tarkka kuin kauris, heh. Suhde vaakamiehen kanssa oli onnea ja autuutta, huushollin hoito vaan jäi retuperälle... Siis, yhteiselomme oli laiskoja siivoojia lukuunottamatta unelmainen, nautimme samoista asioista/harrastuksistakin osittain, illat kului keskustellen ja maailmaa parantaen, viikonloput gourmee aterioita kokkaillen ja kynttiläillallisin, annoimme toisillemme vapautta, ja toisaalta taas peitimme ihailuun ja lahjoihin... Joo, kuulostaa autuaalliselta, mutta pakko tunnustaa, rakkaus puuttui.

siihen Onneen nimitttäin.Itse olen Vaaka ex mieheni oli Vaaka,liitto kesti yli 12v,kunnes mieheni ihastui toiseen Vaaka naiseen.
Ja todellakin meidän liittomme oli todellista "sielujen sympatiaa"...ei isoja riitoja,paljon yhdessä olemista ja rakkautta kuitenkin...karikoita tulee olipa "merkki" mikä tahansa,se on elämää...muttei kannata liian kauas tulevaisuuteen pohtia,koskaan ei tiedä mitä elämä tuo tullessaan.

Vanhempani ovat olleet yli 40 vuotta naimisissa ja ovat molemmat vaakoja. Toki huonojakin aikoja on varmasti ollut, mutta pääsääntöisesti sanoisin että noilla kahdella on niin oma yhteinen maailma että me jälkipolvet ei ymmärretä siitä mitään. Hyvin ovat osanneet elämässään asiansa järjestää, raha-asiat on hyvällä mallilla ja kodissa on ollut turvallista elää. Alkoholiongelma (molemmilla) on vähän varjostanut elämää, mutta nyt eläkeiässä päättivät lopettaa juomisen kokonaan ja nyt viettävät raittiita ja onnellisia eläkepäiviä yhdessä.

Kaksi vaakaa sama syntymäpäivä vaan eri vuodet
yli 25 v aviossa kunnes kuolema korjasi toisen pois.... että silleen

Meilläkin sama syntymäpäivä mutta eri vuosi.. 3v aviossa, hieman on karikkoa tullut muuan viikon aikana, mutta eiköhän tästä nousta. Olen itse omatoiminen ihminen ja en pidä siitä että toinen on täysin riippuvainen minusta.. :( meillä ainakin mies on.