Näin hänestä unta taas viime yönä. Ihme juttu. Jos päivisin onnistun unohtamaan hänet, hän tulee uniini. Miten voi elää tätä päivää ja unohtaa jos oma alitajuntanikin on minua vastaan?
Siitä on kuusi vuotta kun viimeksi näimme. Varsinaista suhdetta meillä ei koskaan ollutkaan- voi olla hyväkin. En tänä päivänäkään osaa tarkalleen sanoa, mitä tunsin, tiedän vain että molemmilla oli tunteita paljon, ja ainakin omat tunteeni olivat hyvin ristiriitaisia. Mutta ne eivät häviä. En koskaan uskaltaisi ottaa häneen yhteyttä. Aluksi en tiennyt mitä olisin sanonut, ja nyt kaikesta on jo liian kauan. Joka toinen päivä toivon että joskus vielä tapaamme sattumalta ja se auttaisi jotenkin, joka toinen päivä toivon että emme.
Vuosien aikana olen mennyt elämässäni eteenpäin, mutta koko ajan tuntuu siltä että jokin osa minusta on jäänyt sinne kauas. Eikä se elämäkään, jota olen jatkanut ole menestyksestä huolimatta sama kuin ennen.
Voihan vaikeus.
Siitä on kuusi vuotta kun viimeksi näimme. Varsinaista suhdetta meillä ei koskaan ollutkaan- voi olla hyväkin. En tänä päivänäkään osaa tarkalleen sanoa, mitä tunsin, tiedän vain että molemmilla oli tunteita paljon, ja ainakin omat tunteeni olivat hyvin ristiriitaisia. Mutta ne eivät häviä. En koskaan uskaltaisi ottaa häneen yhteyttä. Aluksi en tiennyt mitä olisin sanonut, ja nyt kaikesta on jo liian kauan. Joka toinen päivä toivon että joskus vielä tapaamme sattumalta ja se auttaisi jotenkin, joka toinen päivä toivon että emme.
Vuosien aikana olen mennyt elämässäni eteenpäin, mutta koko ajan tuntuu siltä että jokin osa minusta on jäänyt sinne kauas. Eikä se elämäkään, jota olen jatkanut ole menestyksestä huolimatta sama kuin ennen.
Voihan vaikeus.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tunnen juuri samoin erästä miestä kohtaan. Meidänkin "jutustamme" on kuusi vuotta aikaa.
tuntomekkejä...kuuden vuoden kaipaajia täälläkin =) T:M...
hittolainen,kun en sua löydä...et taida olla enään entisessä työssäkään..aamulla herätessä..illalla nukahtaessa,oot mun ajatuksissa...
edorf, vanha biisi, piti vähän tilittää,
juhozzin biitti, sydän verta, lähtösi jälkeen, nauti, jee
Niin paljon pystyy muutama sana muuttamaan
niin paljon pystyy murtamaan, saada huutamaan
nyt tahdon kysyy sulta vaan vieläkö kaipaat?
vielä joskus mua muistellen vietätkö aikaa?
ja tiedätkö lainkaan miten sua rakastan
ja miten paljon sattuu kun tiedän etten sua takas saa?
miten paljon tahtoisin vaan olla lähelläsi
käsi kädessäsi kuulla lämmön äänessäsi
mut kai meidän on tarkotus erillään nyt kulkee
eri tuulet tuntee, silmät eri sängyis sulkee
jotain tahdon silti aina merkitä myös sulle
ehkä toisiamme joskus mietitään yön tullen
vielki melkein kuulen hyvää yötä mulle kuiskaavan
äänesi ja sen kai ikuisesti tulen muistamaan
mietteiltä usein itseeni vietyy mä en saa uneen
ennen kuin tiedän hänen saapuneen on tähdet sammuneet
Itken sun tähtesi jälleen
On pimeempää sun lähtösi jälkeen
miks kyyneliä välttelin tälleen?
tuskaansa on aivan turha kätkee sisälleen
Haluun kuulla äänesi jälleen
On hiljaista sun lähtösi jälkeen
ja nyt kun sydän kaipaa taas sua,
vaikken takas saa sua, aina rakastan sua
vielki kasvoistasi kuva palaa aina mieleeni
mietin niit aikoi ja sit sua salaa kaipaan viereeni
mut vaikkei sun kaa olla enää nytte yhdes,
tahdon jotain pitää hengissä ja elää yhteydes
nyt ees tutut sanatkaan eivät enää tunnu samalta
vaan uuvuttavalta, jo hymyilykin tuntuu pahalta
mut ku halataan ystävinä, turtuu haavat ja
samal haluais taas lähtöruutuun palata
mut vaikka vuoksesi itkenkin edelleen joskus,
kaipaan sua lohduks,
tiedän, et vaik muistoillani ruoskisin itseni verille
vaikka yksin juoksisin sittenkin perille (perille)
vain muistoni voi enää tuoda takas
ne hetket, jotka vietin kun olin sun luonas, rakas
vielki muistan, kuinka painoit hiljaa huulet mun suulle
mun sydän ei koskaan kuulunu muille ku sulle
Itken sun tähtesi jälleen
On pimeempää sun lähtösi jälkeen
miks kyyneliä välttelin tälleen?
tuskaansa on aivan turha kätkee sisälleen
Haluun kuulla äänesi jälleen
On hiljaista sun lähtösi jälkeen
ja nyt kun sydän kaipaa taas sua,
vaikken takas saa sua, aina rakastan sua
hämmennys ja pelko, molemmat elämään liittyy
mut kaikki sekava lopult' selvänä piirtyy
ei ikin' voinu arvata toiseen että näin kiintyy
ei menetä mitään vaik täytyy eteenpäin siirtyy
vaik' nyt oon onnistunu kai päästämään irti
tunteita sua kohtaan mä tuun ain' säästämään silti
Pienet hetket sun kaa on mua opettanu eniten
en ite kai mä koskaan odottanu, et miten
paljon asioita oppii arvokkaana pitämään
sen arvoisena pidän mieltä valloittavaa ikävää
en haluu koskaan joutuu kadottamaan, mitä mä
oon saanu sydäntäni pahoin haavoittamal itämään
jos kävelemään sattunut tielläni sä et oiskaan
oisin ollut yksin, pääs vieläkin äänet toistaa
sit, kun lähdet kulkemaan, tiedän, et lähde pois, vaan
sä meet toista tietä ja sielläki tähdet loistaa
Itken sun tähtesi jälleen
On pimeempää sun lähtösi jälkeen
miks kyyneliä välttelin tälleen?
tuskaansa on aivan turha kätkee sisälleen
Haluun kuulla äänesi jälleen
On hiljaista sun lähtösi jälkeen
ja nyt kun sydän kaipaa taas sua,
vaikken takas saa sua, aina rakastan sua
Itken sun tähtesi jälleen
On pimeempää sun lähtösi jälkeen
miks kyyneliä välttelin tälleen?
tuskaansa on aivan turha kätkee sisälleen
Haluun kuulla äänesi jälleen
On hiljaista sun lähtösi jälkeen
ja nyt kun sydän kaipaa taas sua,
vaikken takas saa sua, aina rakastan sua
54 päivää päälle ?
turhahan tänne on kirjotella mtn,kaikki väsähtää heti.....tyydun kohtalooni,en sua tule koskaan löytämään.........vitun elämä..............M
Sykkees suunta on jäänyt sinne kauas. Suuntaa siihen , kun se on noinkin vahva. Yksinäänhän syke ei säily, toinenkin tuntee samoin. Auta jäiden sulamista.
olla OUTO UNEKSUJA täällä.......???
Näköjään meitä monia. Se vähän lohduttaa tällaisina päivinä. :) "Oikeassa elämässä" tällaisista tunteista ei voi puhua, kahelina pitäisivät...
sitten kaipaat???
Mutta vielä kun saisi jonkin varmemman vihjeen,niin...tai sitten vain kuvittelen.
Itse kyllä ottaisin yhteyttä, jos olisin aivan varma. Tuo 6 vuotta jne. sopisi minuun niin hyvin, varsinkin kun tämänkaltaista vihjettä ei ole näkynyt aiemmin hänen taholtaan. Lisäksi tämäkin ketju alkoi sen jälkeen, kun olin vastannut erääseen toiseen viestiin (8172).
Kunpa hän (n) antaisi sen lopullisen varman vihjeen, niin...
Hei, on todellakin lohduttavaa huomata että en ole ainoa jolla on tälläisiä tunteita. Minä menetin sydämeni 10 vuotta sitten. Tapasin miehen vuonna 1996, miehen alku hän vasta silloin oli. Meilläkään ei varsinaista suhdetta ollut, hän oli silloin menevämpää laatua. Viimeksi olen hänet nähnyt noin kuutisen vuotta sitten. Kuulumisia hänestä olen aina silloin tällöin kuullut tuttavien kautta. Hänellä on ollut suhteita ja onpa kerennyt jo naimisissakin olemaan, minulla on ollut aina vahva tunne ettei ne suhteet kestä koska "tiedän" meidän olevan oikeat toisillemme. Mikä on aivan naurettava ja järjetön ajatus. Se tunnne on vaan niin vahva. Tosiaan se hänen avioliitto päättyi erroon.. Olen itse myös elänyt pitkään avoliitosta joka sekin hiljattain päättyi. Olen todella yrittänyt unohtaa mutta aina joku asia muistuttaa tai sitten tosiaankin hän ilmestyy uniini. Olen monesti ollut jo puhelin kädessä soittamassa hänelle mutta aina on pupu mennyt pöksyyn. Kun ajattelen asiaa järjellä pidän itseäni suuremman luokan idioottina ja annan asian sitten olla. Odotan vaan kohtalon puuttuvan peliin, joo tiedän sitä päivää saan odottaa ihan rauhassa. Voimia ja jaksamisia sule ja aurinkoista kesää ;)
V:TÄ....M KAIPAILEE......=)
Ihan kuin hän ei vastaisi minulle itse aloittamassa viestiketjussaan, vaan aina uudessa.
Sen kun varmasti tietäisin... tuo eilinenkin...
tai olisiko sittenkin vain oman mielikuvituksen kiemuroita...Jos tuo eilinen...niin :)
ketäs kaipaat? löytäisinpä sut VEE........=/
Haluatko sen yhteystiedot ?
??????