pakkohan se on vielä kerran laittaa. kummallista, että tämän henkilön kantti kyllä riittää samoista asioista jankuttamiseen, mutta tietyt viestit ohittaa kokonaan. eli: hae oikeasti apua, mene juttelemaan johonkin.. miten sinä aiot tulla sen (muka) tulevan lapsesi kanssa toimeen, jos jotkut kirjoista/netistä luetut faktat ovat sinulle noin hallitsevassa asemassa ja luet niitä kuin raamattua? entä jos vauvasi ei joissain asioissa menekään "ohjeiden mukaisesti"?
esimerkiksi kiinteiden aloitukselle suositusikä (tai aikaisin aloitusikä, miten se nyt meneekään) on 4kk. entä, jos lääkäri määrää kolmen ja puolen kuukauden ikäiselle vauvallesi lisäravintoa? sanotko hänellekin, että "v****n idiootti kakara, kyllä minä tiedät, mitkä ovat FAKTAT, joten pidä sinä turpasi kiinni!"? ja annat vauvan olla nälissään kaksi viikkoa, koska niin ne faktat menevät? tai löydät jostain jonkun faktan, jossa määritellään vastasyntyneen oikea ruokailuväli, ja menetät järkesi, kun oma vauvasi ei sitä FAKTAA noudatakaan? entä, jos et pysty imettämään yhtä pitkään, kuin tieteellisten FAKTOJEN mukaan olisi hyvä?
vähän kärjistettyä juu, mutta miettikääpä asiaa tältäkin kannalta. kuinka terveellinen tuollainen tilanne on vastasyntyneelle, avuttomalle vauvalle. raskauttaan ja itseään pystyy vielä jossain määrin kontrolloimaan, mutta jokainen lapsen saanut tietää vauvojen olevan NIIN voimakkaasti omia yksilöitään, että siinä ei paljon auta hikoilla opus kädessä ja miettiä, että "eihän sen nyt näin kuulu tehdä/mennä"..
HAE APUA!
esimerkiksi kiinteiden aloitukselle suositusikä (tai aikaisin aloitusikä, miten se nyt meneekään) on 4kk. entä, jos lääkäri määrää kolmen ja puolen kuukauden ikäiselle vauvallesi lisäravintoa? sanotko hänellekin, että "v****n idiootti kakara, kyllä minä tiedät, mitkä ovat FAKTAT, joten pidä sinä turpasi kiinni!"? ja annat vauvan olla nälissään kaksi viikkoa, koska niin ne faktat menevät? tai löydät jostain jonkun faktan, jossa määritellään vastasyntyneen oikea ruokailuväli, ja menetät järkesi, kun oma vauvasi ei sitä FAKTAA noudatakaan? entä, jos et pysty imettämään yhtä pitkään, kuin tieteellisten FAKTOJEN mukaan olisi hyvä?
vähän kärjistettyä juu, mutta miettikääpä asiaa tältäkin kannalta. kuinka terveellinen tuollainen tilanne on vastasyntyneelle, avuttomalle vauvalle. raskauttaan ja itseään pystyy vielä jossain määrin kontrolloimaan, mutta jokainen lapsen saanut tietää vauvojen olevan NIIN voimakkaasti omia yksilöitään, että siinä ei paljon auta hikoilla opus kädessä ja miettiä, että "eihän sen nyt näin kuulu tehdä/mennä"..
HAE APUA!
Vastaukset 7
Vanhimmat
EN YRITÄ TÄLLÄ PROVOSOIDA KETÄÄN vaan minä ainakin haluaisin miettiä tätä asiaa ihan yleiseltä kannalta, faktat vastaan todellisuus. Siis raskaudestahan on tehty paljon kirjoja ja nettisivuja ja kaikenmaailman juttuja joissa asiat esitetään ikäänkuin ne pätisivät jokaikisen raskauden ja vauvan kohdalla. Tämä kai sen vuoksi että olisi helpompi saada käsitys koko asiasta ja hahmottaa mielessään tiettyjä aikalinjoja ja asiakokonaisuuksia joihin voi verrata omaa raskauttaan ja lapsensa kehittymistä. Kuitenkin jokainen raskaus ja jokainen äiti ja jokainen vauva on yksilöllinen ja vaikka kirjoissa ja neuvolassa miten jankutettaisiin että "muttakun se nyt näin on" niin joskuspa se vain ei ole niin kun vauva ei sitä hyväksy. Ja vauvan ehdoillahan aika pitkälti mennään, faktoista viis.
..aika moni jo äidiksi ehtinyt on samaa mieltä siitä että aina ei vauva ole samaa mieltä kuin neuvolantäti tai sairaalan lääkärit?
On olemassa ne yleiset linjaukset mutta ihmiset on kuitenkin yksilöllisiä, eikä kaikki mene kuten jollain toisella odottajalla. Sen kun jokainen vaan muistaisi.. Noista faktoista tuli mieleen sellainenkin kuin sf-mitta - toisilla se menee yläkäyrällä ja toisella alakäyrällä, siltikään ei välttämättä tule isoa tai pientä vauvaa. Tuota mittajuttua olen vähän itse miettinyt kun se humahti alakäyrälle ja mulla on kuulemma niin pieni maha, että on tulossa pieni vauvakin. Silti tuo mitta ei välttämättä tarkoita mitään huolenaihetta, vaikka tässä nyt odottelenkin seuraavaa neuvolaa että mitä se mitta sanoo..
että samoilla linjoilla olen kanssasi, vaikken ehkä noin kärkkäästi =)
mutta tosiaan, noiden vauvojen ja isompienkin lasten kanssa on syytä olla vaan avoimin mielin. ne kun eivät suurin osa tuppaa mitään "faktakäyriä" noudattelemaan.
ihan esimerkkinä: oma esikoiseni ei kyllä noudattanut mitään faktoja. koko vauva-ajan ja vieläkin pituuskäyrä ylimmällä ja painokäyrä alimmalla. oksensi kaaressa syntymästään asti kaiken 6-7 kertaa päivässä vaikka miten pieninä annoksina (50ml) maitoa antoi ja röyhytteli.
olisin kyllä imettänyt ja kuvittelinkin imettäväni ainakin puoli vuotta. vaan kas, luoja ei suonut maitoa tulevan kaikista yrityksistä huolimatta. ekat tipat tuli rinnoista viikko synnytyksen jälkeen ja siitä viiden päivän ajan sen verran että juuri sai tipan tiristettyä. eipä siitä vauvan tarpeisiin ollut.
ekan korvatulehduksen vauvani sai 10 viikon ikäisenä. ja siitä seurasi totaalinen ruokalakko. hän yhdisti maidon syömisen korvakivun aiheuttajaksi ja kyllä silloin monet itkut itkettiin kun mies koitti mobilella saada vauvan huomion ja minä ujuttaa ensin vesipulloa suuhun (vettä suostui vähän juomaan) ja vauhdissa vaihtaa maitoon ettei tarvitsisi mennä sairaalaan nenämahaletkuun. =/
niinpä meilläkin ihan lääkärin määräyksestä alettiin syödä perunat, porkkanat ja hedelmät heti 3kk iässä. näkäänhän tuo olisi nääntynyt vaikka "faktat" miten sanovat että myöhemmin...
no, olisihan tuota tarinaa. mutta sen vaan halusin sanoa että kaikki me ollaan yksilöitä, niin äidit, isät kuin vauvatkin. on hyvä lukea etukäteen että näin periaatteessa homma voi sujua, mutta aina kannattaa pitää mieli avoinna ja luottaa maalaisjärkeen ja sovelluskykyyn eikä vaan härkäpäisesti kytätä "faktoja".
meillä ainakin esikoinen hoiti nuo kaikki vaaleanpunaiset kuvitelmat "auvoisesta vauva-ajasta" taivaan tuuliin ja hyvä niin =) eipähän ole tämän tulokkaan osalta mitään harhakuvitelmia enää siitä miten hommat sujuu. on vain avoin mieli ja usko siihen että tästä selvitään =)
iloista kesän jatkoa kaikille. ja koitetaan olla suvaitsevaisia niitä "faktojen tuijottajiakin" kohtaan, kyllä se elämä sitten opettaa =)
Hae oikeasti itsellesi apua, äläkä keksi satuja tai omia päätelmiäsi kaikesta.
Kyse ei ole tuollaisesta, mistä mainitsit, vaan aivan toisesta asiasta.
Etkö osaa erottaa faktoja, jotka eivät muutu ja asioita, jotka pätevät vain henkilön omalla kohdalla?
Et ilmeisesti...
Taas hieman asian vierestä tuokin teksti ja aivan turhaa.
Mutta ilmeisesti sinulla sekoittuu kaikki asiat keskenään, joten on aivan turha sanoa mitään, kun ei mene jakeluun....
yleensäkin tarkoitan tuota sinun pakko olla oikeassa -asennettasi. ei kukaan ihan täysillä käyvä ihminen jaksa noin pitkiä aikoja tapella näin pienistä asioista. mitä sitten, jos tunnet olevasi oikeassa? ole vain, mutta jätä se muiden kakaraksi/tyhmäksi ym. haukkuminen pois. ei se sinua sen paremmaksi tee, vaikka muita solvaisitkin.
ja niin kuin sanottu, jos olisit niin fiksu kuin ilmeisesti harhakuvitelmissasi uskot olevasi, ymmärtäisit monen muun asian ohella sen, ettei ikä tai tutkinto takaa sitä, että juuri sinun sanomisiasi kuunneltaisiin kuin jumalan sanaa. eikö itseäsi yhtään ihmetytä se, että voit muka "antaa meille vajaille anteeksi" ja olla oikeassa kun kaikki muut (sadat, kymmenet?) ovat taas mielestäsi väärässä?
eikö se vaikuta sinusta oudolta, että juuri sinä saat sanomisillasi lähes kaikki tällä palstalla kävijät pitämään itseäsi riidanhakijana/mielenterveydeltäsi järkkyneenä tms.? jos riidan lietsominen oli tarkoituksesikin, niin ok sitten, ongelma selvinnyt. mutta jos tosiaan et näe tuossa kuviossa mitään omituista, niin luetutapa näitä tekstejä vaikka jollain läheiselläsi/neuvolantädillä ja kysy, oliko meidän muiden hermostuminen aivan tarpeetonta vai oliko sinussa itsessäsi vikaa.
ihan tosiaan, joko olet vain riippuvainen tästä showsta tai sitten sinulla on mahdollisesti joku vakavampi mielenterveysongelma. ehkä et ole raskaana ikinä ollutkaan? en tiedä. mutta hae nyt hyvä ihminen apua, ja näytä näitä juttuja jollekin ulkopuoliselle niin saat puolueettoman mielipiteen siihen, onko oma käytöksesi normaalia vai ei..
kanssa se viel on sellasta että on tosiaan peukalo keskellä kämmentä (ja seuraavienkin mahollisesti..) ja mikään ei mennytkään niinkuin oli omassa päässä kaavaillut raskausaikana.. Eikä kaikkiin kysymyksiin löydy vastausta mistään. Jokainen vaavi on niin erilainen ettei samat säännöt ja faktat päde. Synnytyksen jälkeen sitä totuus tulee ilmi mitä se oikeasti on, vauva tosiaan määrää tahdin KIRJAIMELLISESTI.