apua!!

Mulla valitettavasti ollut vähän sama homma. Itsellä takana 3 keskenmenoa eikä kahdesta viimeisestä raskaudesta pystynyt nauttimaan hetkeäkään ekan km-kokemuksen jäljiltä. Viimeisimmistä vähiten. Heti plussan testattuani ensimmäinen ajatus oli "kauankohan tämäkin lysti kestää" ja ikävä kyllä ei kestänyt paria viikkoa kauempaa.

Noin pitkälle kuin sinä pääsin ekassa raskaudessa, mutta vkolla 13 todettiin sikiön olleen kuolleena kohdussa jo muutaman viikon. Raskausoireet olivat päällä edelleen ja rinnatkin alkoivat kipeytyä vasta vkolla 10 (jolloin sikiö oli jo kuollut).

Ei auta kuin odotella. Mielenrauhan vuoksi maksaisin sinun asemassasi yksityiselle lääkärille vaikka omaisuuden siitä tiedosta, että vaavi voi hyvin. Voisitko kenties siis järjestää ultran jota kautta asia varmistuu?

Tsemppiä! Tiedän tunteen, tuo pelon sekaisin tuntein eläminen on mitä kauheinta... itselläni nyt kova yritys taas käynnissä, ja vaikka menkkojen alkaminen on ainainen pettymys, se tuntuu omalla tavallaan helpottavalta. =/ Muutoinkin neuvolassa jo sanottiin, että minut lasketaan riskiraskauksiin eli tilannetta tullaan seuraavan raskauden yhteydessä seuraamaan suurennuslasin voimin... ja kauhusta sekaisin olen varmasti koko raskauden ajan. =(

..tarkoitin, että kyllä sinä kestät vaikka raskaus menisi kesken, mitä se ei ehkä kuitenkaan tee. Valitettava tosiasia näissä asioissa on, ettei pelko auta mitään...ajattele, että tapahtuu niinkuin tapahtuu, etkä sinä sille voi mitään.
Itselläni on takanani kaksi keskenmenoa ja yksi kohdunulkopuolinen raskaus kahden vuoden ajalta...tänään alkoivat taas kuukautiset ja olen tosi allapäin...olen ehkä huono vastaamaan sinulle, kun tarvitsisit positiivisia viestejä ja itse olen melko katkeroitunut...mutta siis, yritä olla miettimättä liikaa etukäteen..sure sitten, jos on suruun aihetta ja iloitse, kun on iloon aihetta ja nyt, kun olet raskaana, on se jo positiivinen asia. Toivon sydämestäni, että kaikki menee hyvin.