Augsburgin tunnstuksen puolustus:
(pankaa sanan "piispa" tilalle "vanhin"
Tähänkin lauseeseen he vetoavat: (Hebr. 13:17) "Olkaa kuuliaiset johtajillenne." Se vaatii kuitenkin kuuliaisuutta evankeliumille eikä anna perusteita kuuliaisuudelle piispoja kohtaan ohi evankeliumin. Piispojen ei kuulu laatia perinnäissääntöjä vastoin evankeliumia eikä tulkita perinnäissääntöjään evankeliumin vastaisesti. Jos he näin menettelevät, ei heitä ole lupa totella, tämän sanan mukaisesti: (Gal. 1:8) "Jos joku opettaa muuta evankeliumia, olkoon kirottu."
Sama on vastauksemme tämän raamatunkohdan johdosta: (Matt. 23:3) "Kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää." Onhan selvää, ettei meille tässä anneta mitään yleisohjetta hyväksyä kaikki, koska Raamattu toisaalla käskee (Ap.t. 5:29) kuulla enemmän Jumalaa kuin ihmisiä. Piispoja ei ole siis kuultava, milloin heidän opetuksena on jumalatonta. Jumalatonta opetusta on taas väittää, että ihmisten säätämät perinteet ovat Jumalan palvelemista, että ne ovat välttämättömiä jumalanpalveluksen muotoja ja että ne ansaitsevat syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän.
(pankaa sanan "piispa" tilalle "vanhin"
Tähänkin lauseeseen he vetoavat: (Hebr. 13:17) "Olkaa kuuliaiset johtajillenne." Se vaatii kuitenkin kuuliaisuutta evankeliumille eikä anna perusteita kuuliaisuudelle piispoja kohtaan ohi evankeliumin. Piispojen ei kuulu laatia perinnäissääntöjä vastoin evankeliumia eikä tulkita perinnäissääntöjään evankeliumin vastaisesti. Jos he näin menettelevät, ei heitä ole lupa totella, tämän sanan mukaisesti: (Gal. 1:8) "Jos joku opettaa muuta evankeliumia, olkoon kirottu."
Sama on vastauksemme tämän raamatunkohdan johdosta: (Matt. 23:3) "Kaikki, mitä he sanovat teille, se tehkää." Onhan selvää, ettei meille tässä anneta mitään yleisohjetta hyväksyä kaikki, koska Raamattu toisaalla käskee (Ap.t. 5:29) kuulla enemmän Jumalaa kuin ihmisiä. Piispoja ei ole siis kuultava, milloin heidän opetuksena on jumalatonta. Jumalatonta opetusta on taas väittää, että ihmisten säätämät perinteet ovat Jumalan palvelemista, että ne ovat välttämättömiä jumalanpalveluksen muotoja ja että ne ansaitsevat syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän.
Vastaukset 9
Vanhimmat
"Jumalatonta opetusta on taas väittää, että ihmisten säätämät perinteet ovat Jumalan palvelemista, että ne ovat välttämättömiä jumalanpalveluksen muotoja ja että ne ansaitsevat syntien anteeksiantamuksen ja iankaikkisen elämän."
Onko vanhimmat väittäneet, että ihmisten säätämät perinteet ansaitsevat syntien anteeksiantamuksen jne ??? Jos se on sinun ajatuksesi, niin suosittelen korvien pesua.
Ja sinulle kysymys: Ovatko mielestäsi Paavalin ja Pietarin kirjeissään antamat neuvot jumalattomia perinnäissääntöjä ja kuinka niihin tulee suhtautua? (1 Piet. 2:3-5, 1. Tim. 2:9,10, 1 Kor. 11)
Minä suosittelen, että pidämme jatkossakin tuossa Augsburgin tunnustuksen kohdassa sanan "piispa", niin pysyvät asiat oikealla tolalla.
Onhan muillakin korvat kun sinulla.
Ja monilla ne ovat avoimiakin, toisin kun sinulla, joka värkkäät näitä kysymyksiäsi aivan kun et tietäisi mustään mitään.
Aivan uskomaton on lapinmiehillä mielikuvitus kun he värkkäilevät muille naita syntiluetteloitaan.
Ihan tarkoitushakuita ja itse valittua on heidän jumalanpalveluksensa. Ja juuri sitä joka ei ruumista säästä että kaikki oikein näkisivät heidän lihallisen päälle näkyvän hurskautensa.
Eivät vanhimmat ole väittäneet, että ihmisten säätämät perinteet ansaitsevat syntien anteeksiantamuksen. Tätä he ovat kovasti painottaneet. Syntien anteeksianamus tulee yksin Kristuksen tähden.
Mutta heti seuraavaksi: jos en ole kuuliainen kristillisyyden neuvoille, siis ihmisten säätämille perinteille, minulla on väärä mieli ja väärä henki.
Siis en voi KUITENKAAN päästä taivaaseen noudattamatta ihmissääntöjä. On ne vihollisen verkot hienoja!
Niinpä. Vain sitä taustaa vastaan voi nähdä oman vanhuskauden hienot verkot, kun Jumalan sanaan uskomalla tietää että Jumala pelastaa ihmisen HÄNEN rakkautensa tähden ja aivan armosta ilman yhtäkään omaa työtä asia hyväksi. Kristus lahjoittaasyntiselle oman vahurskautensa joka peittää koko syntien paljuden. Tämän totuuden uskomista kutsutaan uskoksi Kristukseen. Ja kaikki mikä tulee tähän esteeksi se on syntiä.
Myöskin kaikki oman vanhurskauden vaatimiset siitä kuinka sinun tulisi elää ollaksesi kelvollinen Kristuksen verellä pelastettavaksi.
Jumala ei vaadi kuuliaisuutta ihmisille, eikä heidän tulkinnoilleen Jumalan sanasta, vaan kuuliaisuutta Jumalalle.
Ja Jumalan sana onkin sitten niin tarkka seula että se vetää polvilleen myöskin jokaisen lapin miehenkin, muiden ruinnalla armoa anomaan.
Koko synteemi on pilessä, koska saarnaajat valitsevat ja hallitsevat toiset saarnaajat, ja lisäksi toimivat seurakunnan herroina ja hallitsijoina. Tämä tehtävä valita saarnajjat seurakunnan palvelukseen, kuuluu kuitenkin erottamattomasti seurakunnalle. Tämä edellyttää määräaikaisen ja päätösvaltaisen seurakuntaneuvoston asettamista näihin tehtäviin.
Silloin kukaan ei pääse kasvamaan seurakunnassa muiden yläpuolelle
Toinen vääryys on oppi erehtymättömästä seurakunnasta muiden seurakuntien yläpuolella ja oppi sen erehtymättömistä johtajista, tällainen oppi ei ole ollenkaan Jumalasta lähtöisin.
Seurakunta on nimittäin yksi ja kaikkien kristittyjen yhteinen yli kokomaan piirin.
Kristitty tarkoittaa jokaista Kristuksen viattomalla verellä Jumalalle omaksi ostettua.
Ei suinkaan jotakin pikkiriikkistä yhteisöä pohjolassa. Tällaisista vääristä seurakuntakäsityksistä pitäisi päästä nopeasti eroon.
Sinänsä yhteisö on yhteisö, ja sillä on oma identiteettinsä, siinä ei ole mitään väärää.
Mutta jos se julistautuu mahtipontisesti joksikin ainoaksi seurakunnaksi maan päällä ja vielä Jumalan valtakunnaksikin. omistaa Kristuksen vain itselleen ja ryhtyy paiskaamaan Kristuksen verellä Jumalalle ostettuja helvettiin, silloin se lauma on pahasti eksyksissä Jumalan sanasta.
Ovat nämä veljet varmaan itsekin nämä lukeneet.
Kiirettä on sitten pitänyt pois Lutherin opista ja luterilaisesta kirkosta. Etsimällä on etsitty tekosyitä näiden toimien pyhittämiseksi.
Mitä he sitten itse sillä voittavat rakentamalla ulkoisiin merkkeihin, kuten esimerkiksi puritaaniseen elämään ja vaatimalla vaativat muitakin seuraamaan itseään. Ja naurettavaa tässä puritaanisudessa on vielä se valikoivuus.
Muun muassa naisiin kohdistuu aivan sairauta vaateita. Hyvin monet ihmisten luonnolliset ajalliset toimet luokitellaan synniksi. Jokin lehti on syntiä siksi, kun johto ei pysty kontrolloimaan tiukasti sen sisältöä.
Mitä muuta tämä on kuin sitä että lihasta on tehty käsivarsi, ja sydän on luopunut kiinteästä ja vapaasta ravintoa tuottavasta suhteesta Herraan Jeesukseen, joka on tuo viinipuu, johon meidän tulisi olla oksastettuina.
Mutta jos Kristus korotetaan oikealle paikalleen seurakunnan Herraksi, ja välimieheksi Jumalan ja ihmisen välille, niin silloin kaikki pikkuherrat jotka ovat tykästyneet valtaansa, joutuvat luopumaan sitää. Valta maistuu myös hyvältä, siitähän tässä on kysymys. Arvostus ja ihailluksi tuleminen ovat hyvin tärkeitä varsinkin miehille. Uskomatonta se on miten johtoa palvotaan, mitä ravintoa ihmiset siitä oikein saavat?
Ei näitä jorinoita tarvitse edes vakavasti ottaa on ne niin eriseuraisen tuotoksia kuin olla voi. Kasvaisit edes uskonmitan jälkeen mieheksi. Eipä sulla ole paljoa annettavaa.
Uskotko sinä itsekin omat lätinäsi? Minulle älä kauppaa tapojasi ollenkaan. Kristuksen seura on parasta seuraa mitä olla voi, sitä seuraa en vaihda sinun lätinöihisi. Herra sellaisesta kaikiia armossaan varjelkoon.
Keskustelu on saanut vakavia piireitä.
Kuinka on mahdollista, että ne tunnustuskirjat, joita Laestadius itse piti arvossa, ovat lestadiolaisten kiihkoilijoiden mielestä löpinää tms.???
Onko liike sanoutunut irti siitä perustuksesta, ja tunnustuksesta, joka Laestadiukselle oli tärkeä???
Lukekaa Augsburgin tunnustusta ja Augsburgin tunnustuksen puolustusta.
Niissä on kirjoitettu rajaa kuolleeseen uskoon.
Se oli Lutherin elämäntyö.
Miksi te lestadiolaisina asetutte kuolleen uskon puolelle.
kenen laatima Augsburgin tunnustus on; Missään nimessä se ei ole Lutherin elämäntyö. Sen pääarkkitehti oli nimittäin Philip Melanchton. Luther jopa vetäytyi siitä syrjään. Melanchton kuitenkin pyrki siinä edustamaan Lutherin teologisia näkemyksiä. Lutherin elämäntyö oli paljon laajempi! Luther jopa esitti kritiikkiä kirjeissään eräistä tunnustuksen kohdista.