Varsinainen kysymys:
Millaiset paperit auttavat yliopistoon hakiessa, osaako joku sanoa? Minkälaisista on hyötyä? Pitääkö olla puhdas laudatur-rivi, vai mikä? Itsellä hakiessa näyttäisivät vaikuttavan LLEM. Nyt elättelen toiveita siitä, että ne hitusen avittaisivat, mutta en tiedä hakijoiden ns. yleistä tasoa.
Jatkohöpinä:
Itsellä tilanne sellainen, että olen munannut kahdet yliopiston pääsykokeet (ei yhtään minun tapaistani, mutta toinen oli oikeasti vaikea ja toisessa meni yksi ratkaisevan helppo osio osittain piloille, kun en sitä ollut kunnolla päntännyt). Hain myös AMKkiin sosionomiksi, mutta ajatus loppuelämästä sosionomina lähinnä oksettaa. Siksi ajattelin, että vaikka saisinkin paikan sosionomiksi, en ottaisi sitä vastaan. Tämä olisi reilua niitä kohtaan, jotka sinne oikeasti haluavat. Sitä paitsi tulisin lähtemän tästä koulusta viimeistään tammikuussa, kun yliopistojen pääsykoekirjat useimmiten julkaistaan. (Eikö olekin niin, että koulutukseen ei voi hakea, jos on jo joku toinen koulu menossa - vai onko oponi taas sekoittanut pääni? Eri asia tietenkin esim. yliopistossa, jos vaihtaa vaikka pääainetta.)
Lukion jälkeinen elämä on stressaavaa ja kamalaa. Kaikki kaverit ovat päässeet lukemaan jotain kemiaa sillä, että kirjoittavat yhden kivan eximian ja vähän lukevat lukiossa jo kertaalleen päntättyjä kirjoja. Katkeruuteni paistaa selvästi läpi... tietysti kaikille aloille tarvitaan kokeeseen motivaatiota ja puhtia ja taitoa jne, mutta silti ärsyttää. Jos minäkin olisin voinut päntätä lukion tuttuja kirjoja, olisi tämäkin ollut niin helppoa. (Toisin sanoen, jos olisin kiinnostunut jostain kemioista tjtn.)
Pah, olkoot :(
Millaiset paperit auttavat yliopistoon hakiessa, osaako joku sanoa? Minkälaisista on hyötyä? Pitääkö olla puhdas laudatur-rivi, vai mikä? Itsellä hakiessa näyttäisivät vaikuttavan LLEM. Nyt elättelen toiveita siitä, että ne hitusen avittaisivat, mutta en tiedä hakijoiden ns. yleistä tasoa.
Jatkohöpinä:
Itsellä tilanne sellainen, että olen munannut kahdet yliopiston pääsykokeet (ei yhtään minun tapaistani, mutta toinen oli oikeasti vaikea ja toisessa meni yksi ratkaisevan helppo osio osittain piloille, kun en sitä ollut kunnolla päntännyt). Hain myös AMKkiin sosionomiksi, mutta ajatus loppuelämästä sosionomina lähinnä oksettaa. Siksi ajattelin, että vaikka saisinkin paikan sosionomiksi, en ottaisi sitä vastaan. Tämä olisi reilua niitä kohtaan, jotka sinne oikeasti haluavat. Sitä paitsi tulisin lähtemän tästä koulusta viimeistään tammikuussa, kun yliopistojen pääsykoekirjat useimmiten julkaistaan. (Eikö olekin niin, että koulutukseen ei voi hakea, jos on jo joku toinen koulu menossa - vai onko oponi taas sekoittanut pääni? Eri asia tietenkin esim. yliopistossa, jos vaihtaa vaikka pääainetta.)
Lukion jälkeinen elämä on stressaavaa ja kamalaa. Kaikki kaverit ovat päässeet lukemaan jotain kemiaa sillä, että kirjoittavat yhden kivan eximian ja vähän lukevat lukiossa jo kertaalleen päntättyjä kirjoja. Katkeruuteni paistaa selvästi läpi... tietysti kaikille aloille tarvitaan kokeeseen motivaatiota ja puhtia ja taitoa jne, mutta silti ärsyttää. Jos minäkin olisin voinut päntätä lukion tuttuja kirjoja, olisi tämäkin ollut niin helppoa. (Toisin sanoen, jos olisin kiinnostunut jostain kemioista tjtn.)
Pah, olkoot :(
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se miten papereita katsotaan hyväksi riippuu ihan alasta ja paikasta. Monissa paikoissa otetaan osa sisään niin että ensi otetaan puolet niitä joilla on yhteensä parhaat pisteet sekä pääsykokeista ja lähtöpisteistä(YO kokeista), sen jälkeen loput paikat täytetään lopuilla hakijoilla kellä on parhaat pääsykoepisteet.
Pisteytys YO todistuksesta vaihtelee hirveästi yliopistoittain ja jossain siitä on oikeasti tosi paljon hyötyä, jossain se taas on lähes hyödytön vessapaperin arvoa vastaava lämiskä. Etkö tutustunut hakukohteidesi pisteytykseen ja valintaperusteisiin ollenkaan ennen hakua?
Itse hain viimevuonna Turkuun yhteiskuntatieteelliseen ja pääaineena poliittinen historia sekä Jyväskylään pääaineena valtio-oppi. Molempiin pääsin sisään vaikka Jyväskylään menin kokeeseen ihan läpällä haistelemaan menoa kirjan vaan kerran luettuani, mutta lähtöpisteet auttoivat sitten huomattavasti (tosin koekin oli ala-arvoisen helppo). Tampereelle harkitsin myös pyrkiväni valtio-oppiin, mutta luovuin hommasta suosiolla, koska olisin saanut huomattavasti huonommat lähtöpisteet sieltä papereistani. YO todistuksen rivi oli L,E,E,E,B
Eli suosittelisin ihan kaivamaan esille tiedot noista valintaperusteista ja valkkaamaan sitä mieleistä linjaa ihan silläkin perusteella jatkossa mistä saat eniten lähtöpisteitä papereistasi. (jos ei siis nyt paikka aukea) Monet jättävät ikävä kyllä perehtymättä noihin valintaperusteisiin ja hakevat vain jotain tiettyä suosikkikaupungin ja linjan paikkaa vaikka jostain muualta vastaava voisi pienellä perehtymisellä aueta paljon helpommin...
Juu, siis totta kai olen perehtynyt. Hain Jyväskylän yliopistoon, yhteiskuntatieteelliseen, ja siellä juuri merkitsivät nuo arvosanani L, L, E ja M (ja lisäksi on yksi M, mutta sitä ei siellä katsota). Sain lähtöpisteitä kumpaankin hakemaani aineeseen 56/63. Toki kummassakin oli myös se kiintiö, jossa noita pisteitä ei katsota.
Ilmeisesti se todella on aika alakohtaista, miten ne vaikuttavat. Olen kuullut ihmisistä, joilla magnan paperit auttavat, ja toisaalta sitten pitäisi olla juuri sitä laudaturia lähinnä. Mutta, kiitos selvennyksestä.
Nyt odotellaan sitten niitä ohuita kirjeitä itku kurkussa. Ensi vuonna olen toivottavasti "fiksumpi". Ja silloin on enemmän aikaa lukea ja miettiä, mihin todella haluaa. (Nimim. rankka YO-kevät takana.)
Kyllä koulutukseen voi hakea, vaikka olisi toinen koulu menossa. Itsekin kirjoilla yo:ssa ja hakemassa uuteen kouluun. Aion myös pitää vanhan opiskelupaikkani, jos saan uuden. Kahden opiskelupaikan säännös rajoittaa vain sen, että SAMANA VUONNA ei saa ottaa kuin yhden paikan vastaan. Eli joka vuosi voi ottaa uuden koulupaikan ja pitää vanhat. Tuo säännöksen kaikki ymmärtävät väärin (jopa opot näköjään) ja tekevät hallaa itselleen, kun eivät vaivaudu asiaa tarkistamaan.
Kiitoksia todella paljon tiedosta! Oponi vaan todella minulle noin sanoi, kun asiaa tiedustelin. Tulipahan tämäkin selväksi. Hyvä, kun tajusin täälläkin kysellä.
Siis Yliopistoilla on kaksi kiintiötä: yo-pisteisiin perustuva yo-kiintiö ja pelkän valinnaiskokeen menestykseen perustuva vapaakiintiö.
Karkeasti sanottuna: 1) yo-kiintiössä tietenkin hyvistä yo-pisteistä on aina hyötyä. 2) Ja yo-kiintiössä on ehkä hieman helpompaa mennä sisään jos on L/E-paprut, koska silloin valintakokeesta ei tarvii saada kaikkia pointseja. Riippuu vähän paikasta jonne haet, mutta L/E/M paprut on ihan ookoo useimmilla linjoilla. Siellä, mihin on kovin tunku (Hgin lääkis, oikis, valtiskka), vaaditaan niitä 5 L:n rivejä.
Vapaassa kiintiössä ei yo-papruilla oo mitään merkitystä. Mutta, tähän liittyy eräs killeri: vapaassa kiintiössä on paljon niitä, jotka ovat jo tosi kokeneita pyrkijöitä eli tyyppejä, jotka on pyrkinny jo useampana vuonna, lukennu koko vuoden (toisin kuin abit, jotka ehkä alottaa lukemisen vasta kirjotusten jälkeen) ja jotka on olleet valmennuskursseilla ym. kovaa vastusta siis.
Sitt kannattaa muistaa, että uudet ylioppilaat saa usein lisäpointseja, koska valtiovalta haluaa karsia turhia välivuosia.
Ammatillisessa oppilaitoksessa tai muualla missä tahansa yliopistossa opiskeleva voi hakea vaikka joka vuosi yliopistolle haluamalleen linjalle.
Mun vinkkini on siis se, ett kannattaa lukea kuin hullu jo abina, jotta voi hyödyntää abi-pisteet ja saa kokemusta pääsykokeista. Jos ei tärppää, kantsii mennä töihin mieluummin kuin opiskelemaan jotakin muuta alaa, sillä oppilaitokset eivät yleensä anna vapaata lukulomia ym varten ja lukeminen jää muun opiskelun ohella aika pieneksi. Työssä käynnin ohella kannattaa hiljalleen lukea vaikka vanhoja pääsykoematskuja jo syksystä alkaen, sekä käydä avoimessa tai iltalukiossa tms. preppaamassa niitä aineita, joita valintakokeissa tarvitaan.
Keväällä rohkeesti 2-3 kk lukulomalle, jolloin jättää kaiken muun elämän sivuun paitsi pääsykokeisiin valmistautumisen. Kuulostaa rankalta, mutta tällä tavalla ei tarvii ainakaan jäädä haaveilemaan yliopistopaikasta.
juuri itsekin yritän samaa temppua ja kovasti jänskätän pääsenkö vai enkö sisään...
Ruhtinas86 sanoi :"Monissa paikoissa otetaan osa sisään niin että ensi otetaan puolet niitä joilla on yhteensä parhaat pisteet sekä pääsykokeista ja lähtöpisteistä(YO kokeista), sen jälkeen loput paikat täytetään lopuilla hakijoilla kellä on parhaat pääsykoepisteet."
Siis eikö ainakin Helsingin yliopistoon oteta JUURI PÄINVASTOIN eli ensiksi sisään otetaan puolet pelkkien pääsykoepisteiden perusteella ja loput yhteispistemäärän perusteella? Ainakin humanistisessa olen ymmrtänyt näin?
...niin kriteerit riippuvat ihan täysin paikasta. Humanistisesta en tod. osaa varmasti sanoa miten menee, mutta olen kyllä ihan mutuna kuullut ennenkin vastaavanlaista. Joten oikeassa kai olet. Toisaalta satavarmasti voin sanoa että esim. kauppakorkeassa johon tänä keväänä hain otetaan sisään ensin juuri parhaat yhteispisteet omaavat. Turun kauppakorkeaan(ainakin) vielä otetaan enemmän yhteispisteillä kuin pelkällä kokoeella.
MItä mitä??? Nuo sun paperit (LLEM) on helv.. n hyvät!! Äläkä enään niitä papereita mieti, vaan lue kunnolla pääsykokeisiin. Esim. Käymästäni lukiosta minun vuosikurssin oppilailla ehkä 2-3 oli paremmat paperit kuin sinulla. Itselläni BBBB.