Miten eroon vihasta?

Vihaan yhtä ihmistä niin paljon, että kun näen hänet vatsani sattuu ja minulle tulee raju fyysinen pahoinvointi ja alan jopa täristä. En onneksi näe häntä kuin pari-kolme kertaa vuodessa vaikka samassa kaupungissa asutaankin. Pahinta tässä on, että hän ei tiedä vihastani ja luulee, että olen antanut hänelle anteeksi vaikka en todellakaan pysty. Satunnaiset törmäämiset hänen kanssaan ja hänen pyyntönsä kahville/bailaamaan oksettavat minua vaikka aina sanon, että: "joo, katotaan!" Onneksi osaan kiemurrella eroon niistä.. Vihaani on kestänyt jo viitisen vuotta ja saatan kuluttaa liian useasti ajatuksiani juuri tähän vihaamiseen varsinkin näiden ällöttävien tapaamisten jälkeen. Se on todella väsyttävää. Niin, taustaa: oltiin parhaita kevereita monta vuotta ja sitten (nyt jo ex) kummpanini petti minua hänen kanssaan ja he salailivat sitä minulta monta kuukautta. En voi ikinä kuvitella antavani hänelle anteeksi enkä luottavani häneen mutta välillä tuntuu että olisi pakko vai onko todellakin? Haluisin vaan unohtaa koko ihmisen mutta aina kun hänet näkee sama paska olo tulee taas hetkeksi. Mielipiteitä, vähän jo alkaa ottamaan päähän. Huh, helpotti kyllä tää ajatusten purkaminen tekstiksi.
1315
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Ymmärrän TÄYSIN.

Koita jaksaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


v***N väsynyt jo kirjoitti:

Vihaan yhtä ihmistä niin paljon, että kun näen hänet vatsani sattuu ja minulle tulee raju fyysinen pahoinvointi ja alan jopa täristä. En onneksi näe häntä kuin pari-kolme kertaa vuodessa vaikka samassa kaupungissa asutaankin. Pahinta tässä on, että hän ei tiedä vihastani ja luulee, että olen antanut hänelle anteeksi vaikka en todellakaan pysty. Satunnaiset törmäämiset hänen kanssaan ja hänen pyyntönsä kahville/bailaamaan oksettavat minua vaikka aina sanon, että: "joo, katotaan!" Onneksi osaan kiemurrella eroon niistä.. Vihaani on kestänyt jo viitisen vuotta ja saatan kuluttaa liian useasti ajatuksiani juuri tähän vihaamiseen varsinkin näiden ällöttävien tapaamisten jälkeen. Se on todella väsyttävää. Niin, taustaa: oltiin parhaita kevereita monta vuotta ja sitten (nyt jo ex) kummpanini petti minua hänen kanssaan ja he salailivat sitä minulta monta kuukautta. En voi ikinä kuvitella antavani hänelle anteeksi enkä luottavani häneen mutta välillä tuntuu että olisi pakko vai onko todellakin? Haluisin vaan unohtaa koko ihmisen mutta aina kun hänet näkee sama paska olo tulee taas hetkeksi. Mielipiteitä, vähän jo alkaa ottamaan päähän. Huh, helpotti kyllä tää ajatusten purkaminen tekstiksi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu