Sööpäri muruseni,
kuuma kohde unieni.
Saanhan hieman hassutella,
satuilla ja haaveilla…
Minun oma maahiseni,
pörröpäinen kultaseni.
Sinut löysin luolasta,
pois vein pimeydestä.
Aurinkoon kultaiseen,
maailmaan satumaiseen.
Alle sateenkaaren, yhdessä,
vain me kaksi, käsikädessä.
Vihreällä nurmella,
aamukasteen kostealla,
pujotit sormeeni sormuksen,
tuohisen rakkaudentunnuksen.
Vain linnut olivat kanssamme,
todistivat hetkemme, onnemme.
Toivottivat kaikkea hyvää,
ikuista rakkautta, tunnetta syvää.
Havumetsässä vietimme yömme,
sammaleella sylikkäin nukuimme,
oksien katveessa,
naavojen suojassa.
Sinä yönä lämpimänä,
olimme toisiamme hieman lähempänä.
Täydellisen onnen lopulta saimme,
kun alkunsa sai meidän pesueemme.
Peikkopoikia, takkutukkaisia,
enkelityttöjä, röyhelömekkoisia.
Suloisia pienokaisia,
rakkautemme lapsia.
Ihailen maahistani valtavasti,
aina tämän tarinan loppuun asti.
Eihän tulevaisuus enää mieltäsi paina,
päivänsäteesi olen nyt ja aina.
kuuma kohde unieni.
Saanhan hieman hassutella,
satuilla ja haaveilla…
Minun oma maahiseni,
pörröpäinen kultaseni.
Sinut löysin luolasta,
pois vein pimeydestä.
Aurinkoon kultaiseen,
maailmaan satumaiseen.
Alle sateenkaaren, yhdessä,
vain me kaksi, käsikädessä.
Vihreällä nurmella,
aamukasteen kostealla,
pujotit sormeeni sormuksen,
tuohisen rakkaudentunnuksen.
Vain linnut olivat kanssamme,
todistivat hetkemme, onnemme.
Toivottivat kaikkea hyvää,
ikuista rakkautta, tunnetta syvää.
Havumetsässä vietimme yömme,
sammaleella sylikkäin nukuimme,
oksien katveessa,
naavojen suojassa.
Sinä yönä lämpimänä,
olimme toisiamme hieman lähempänä.
Täydellisen onnen lopulta saimme,
kun alkunsa sai meidän pesueemme.
Peikkopoikia, takkutukkaisia,
enkelityttöjä, röyhelömekkoisia.
Suloisia pienokaisia,
rakkautemme lapsia.
Ihailen maahistani valtavasti,
aina tämän tarinan loppuun asti.
Eihän tulevaisuus enää mieltäsi paina,
päivänsäteesi olen nyt ja aina.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olen vain tällainen sööpäri.
Ruma on jopa oma nimi.
Mutta aurinkoiseni,
silti rakastat niin.
Oma ainokaiseni,
kaunis kultakutrini.
Toivoin että hyviä unia
näkisit, mutta mitä vielä.
Päätit koko yön valvoa
yksin kotonasi siellä.
Myötä eloa? Ehkäpä.
Vai vaivasiko jo ikävä?
Onhan se huikeaa
lukea runoa ihanaa,
joka kertoo tulevasta.
Jossa minä saan olla mukana.
Päivänsäteen kimpassa,
vaikka olen peikko sottaisa.
Noin jos kaikki menisikin,
onnellinen aina olisin.
Itsehän onnemme teemme.
Se olkoon tavoitteemme.
Haaveillaan lisää tulevasta.
Ostetaan mökki utopiasta.
Sinne hankitaan kymmenen lasta.
Pitkää ikää naurusta.
Ja elon ehtoo puolella
käsi kädessä kiikussa.