niin eka piikki.... hetken mä vaan makasin ja katoin miten katto pyöri... se tunne se ihana rento fiilis mikä mut valtas se oli ihan jotain muuta ku pilvi tai muuten ryyppääminen... se oli jotain uutta ja uskomatonta... mä lennän mä lennän vielä korkeemmalle...aaah...vittuun ninnu...vittuun pete....vittuun henkka...vittuun kaikki!!! mä oon mä... en mä tarvii muita!!!
en mä jaksakkaan lukee... kirjaimmet ei jaksa olla enää luettavana vaan ne lähtee juoksemaan...ne juoksee pois...ei se mitään.. munki pitää juosta...juosta pois...juosta kokonaan pois ...niin etten voi enää juosta takaisin... entä jos mä otan nyt enkä enää ikinä... jos mä otan ne loput ni eihän mulle ees jää enää... sit mä pääsen tästä eroontästä kaikesta paskasta..
-nallukka olisiko aika viimeisen satsin?? sitten se olisi ohi otan kaiken mitä löytyy... sitten mennään taivaaseen yhdessä... ei kärsitä enää ikinä... mennääkö?
-hah... tulipa suuri virhe ei me nalle kulta päästä taivaaseen... mä en koska mä käytän tätä piristävää hyvän olon tuojaa...ja sä koska sä tiedät tästä kaikesta etkä oo lähteny pois sä kärsit mun kaa...
ja mä kaivan mun taskusta viimeisen piikin... elämäni viimeisen...
AIKAISEMMIN:
-missä vitussa sä oot ollu? mitä helvettii sulle on käyny?? ninnu tuli heti meidän pienen kämpän ovella vastaan.
-älä pliis kysy mitään mä en haluu puhuu siitä nyt... mä sanon ja kävelen huoneeseeni... mä en haluu muuta ku nukkuu...
ninnu
mitä vittuu... mitä sille on käyny...sillähän on huuliki ihan turvonnu ja vaattee hajalla... mä soitan miralle ja sehän selittää tän mulle..
-mira...
-no ninnu soittaa moi... mä sanon ja mietin et lopentanko puhelun ja sanon et sori soitin väärään...,mut en mä haluun selityksen..
-nii..? mira kysyy inhottavalla äänellä.
-mitä vittuu te ootte tehny sennille??!! mä huudan.
-mitä? ei yhtään mitään... mira sanoo ja kuulostaa ihmettyneelle.
-no eiks se senni siellä ollu ja nyt ku se tulee kotiin silmä mustana ni alkaa pikkusen epäillyttää!! mä huudan raivosta ja huolesta.
-oot sä sen äiti vai? mira kysyy vittuuntuneena..
-jos senni ei haluu kertoo ni se on sen asia..se vielä jatkaa.
-oikeesti se näytti tosi pahalle... kerro.. sehän on ku shokissa... mä haluun auttaa sitä. mä sanon itku kurkussa..
-no okei...et kerro et kuulit multa... mut kävi sellanen homma et sillä meni aika lujaa...ja... mira lopetti kesken.
-nii sano vaan... mä taas melkeen huudan.
-se raiskattiin...et silleen eikä sulla varmaan muuta ollu joten moi!mira sano ja paiskas luurin kii niin nopeeta etten mä kerenny vastata.
-mitäh...mun kännykkä tippuu ja menee osiin... mut mä en välitä...
-tota tässä olis sulle jäätä sille silmälle ja huulelle... mä sanon ja meen varovasti sennin huoneeseen.
-kiitos... mut mä en haluu puhuu siitä..senni sanoo ja kääntää kylkee...se näyttää tosi oudolle lasittunu katse ja muutenki se näyttää sekavalta.onkohan se ottanu jotain.
-mä tiedän... mä sanon ja me molemmat purskahdetaan itkuun.
en mä jaksakkaan lukee... kirjaimmet ei jaksa olla enää luettavana vaan ne lähtee juoksemaan...ne juoksee pois...ei se mitään.. munki pitää juosta...juosta pois...juosta kokonaan pois ...niin etten voi enää juosta takaisin... entä jos mä otan nyt enkä enää ikinä... jos mä otan ne loput ni eihän mulle ees jää enää... sit mä pääsen tästä eroontästä kaikesta paskasta..
-nallukka olisiko aika viimeisen satsin?? sitten se olisi ohi otan kaiken mitä löytyy... sitten mennään taivaaseen yhdessä... ei kärsitä enää ikinä... mennääkö?
-hah... tulipa suuri virhe ei me nalle kulta päästä taivaaseen... mä en koska mä käytän tätä piristävää hyvän olon tuojaa...ja sä koska sä tiedät tästä kaikesta etkä oo lähteny pois sä kärsit mun kaa...
ja mä kaivan mun taskusta viimeisen piikin... elämäni viimeisen...
AIKAISEMMIN:
-missä vitussa sä oot ollu? mitä helvettii sulle on käyny?? ninnu tuli heti meidän pienen kämpän ovella vastaan.
-älä pliis kysy mitään mä en haluu puhuu siitä nyt... mä sanon ja kävelen huoneeseeni... mä en haluu muuta ku nukkuu...
ninnu
mitä vittuu... mitä sille on käyny...sillähän on huuliki ihan turvonnu ja vaattee hajalla... mä soitan miralle ja sehän selittää tän mulle..
-mira...
-no ninnu soittaa moi... mä sanon ja mietin et lopentanko puhelun ja sanon et sori soitin väärään...,mut en mä haluun selityksen..
-nii..? mira kysyy inhottavalla äänellä.
-mitä vittuu te ootte tehny sennille??!! mä huudan.
-mitä? ei yhtään mitään... mira sanoo ja kuulostaa ihmettyneelle.
-no eiks se senni siellä ollu ja nyt ku se tulee kotiin silmä mustana ni alkaa pikkusen epäillyttää!! mä huudan raivosta ja huolesta.
-oot sä sen äiti vai? mira kysyy vittuuntuneena..
-jos senni ei haluu kertoo ni se on sen asia..se vielä jatkaa.
-oikeesti se näytti tosi pahalle... kerro.. sehän on ku shokissa... mä haluun auttaa sitä. mä sanon itku kurkussa..
-no okei...et kerro et kuulit multa... mut kävi sellanen homma et sillä meni aika lujaa...ja... mira lopetti kesken.
-nii sano vaan... mä taas melkeen huudan.
-se raiskattiin...et silleen eikä sulla varmaan muuta ollu joten moi!mira sano ja paiskas luurin kii niin nopeeta etten mä kerenny vastata.
-mitäh...mun kännykkä tippuu ja menee osiin... mut mä en välitä...
-tota tässä olis sulle jäätä sille silmälle ja huulelle... mä sanon ja meen varovasti sennin huoneeseen.
-kiitos... mut mä en haluu puhuu siitä..senni sanoo ja kääntää kylkee...se näyttää tosi oudolle lasittunu katse ja muutenki se näyttää sekavalta.onkohan se ottanu jotain.
-mä tiedän... mä sanon ja me molemmat purskahdetaan itkuun.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.