En tiennyt mikä ois oikea palsta, joten päätin laittaa tänne.
Oon 23 vuotias mies ja syrjäytynyt tai ainakin pahassa syrjäytymisvaarassa(mitä se ikinä tarkoittaakaan). Oon asunut vanhempieni luona, mutta haluan itsenäistyä ja saada oman kämpän. Rahaa, työtä tai koulutusta ei ole. Alkoholi maistuu aina kun on vähänkin rahaa. Kärsin mielenterveysongelmista, olen menossa lääkäriin ja olen sairaslomalla ja keskivaikea masennus. Olen menossa myös ADHD-tutkimuksiin. Mutta en voi ikuisesti elää vähnempieni luona, haluan itsenäistyä, oli se elämä miten köyhää sitten tahansa. Niin olen kuullut tällaisesta nuorisosäätiöstä. Olisiko minulla mahdollisuus saada esim. sitä kautta kämppä? Tod. näk. joudun sossuun menemään, koska ei ole tuloja ei ammattia ja mielenterveyskin on kunnossa missä on.
Painotan sitä että olen ''nuori''(23-vuotias). Jos joku osaisi neuvoa, niin olisin hyvin kiitollinen. Minua myös on alkanut kyllästyttää tämä ikuinen itsesäälissä rypeminen ja paskanjauhaminen. Haluan saada jotain aikaiseksi enkä vaan puhua. Pakko saada oma kämppä. Ajattelin mennä ensi viikolla sossuun ja selittää olevani asunnoton. Pistääkö ne tosiaan nuoret tuonne samoihin asuntoloihin 50 kymmpoisten ''spurgujen'' kanssa? Vaikea uskoa. Kait nuorille on joku oma systeemi?
Oon 23 vuotias mies ja syrjäytynyt tai ainakin pahassa syrjäytymisvaarassa(mitä se ikinä tarkoittaakaan). Oon asunut vanhempieni luona, mutta haluan itsenäistyä ja saada oman kämpän. Rahaa, työtä tai koulutusta ei ole. Alkoholi maistuu aina kun on vähänkin rahaa. Kärsin mielenterveysongelmista, olen menossa lääkäriin ja olen sairaslomalla ja keskivaikea masennus. Olen menossa myös ADHD-tutkimuksiin. Mutta en voi ikuisesti elää vähnempieni luona, haluan itsenäistyä, oli se elämä miten köyhää sitten tahansa. Niin olen kuullut tällaisesta nuorisosäätiöstä. Olisiko minulla mahdollisuus saada esim. sitä kautta kämppä? Tod. näk. joudun sossuun menemään, koska ei ole tuloja ei ammattia ja mielenterveyskin on kunnossa missä on.
Painotan sitä että olen ''nuori''(23-vuotias). Jos joku osaisi neuvoa, niin olisin hyvin kiitollinen. Minua myös on alkanut kyllästyttää tämä ikuinen itsesäälissä rypeminen ja paskanjauhaminen. Haluan saada jotain aikaiseksi enkä vaan puhua. Pakko saada oma kämppä. Ajattelin mennä ensi viikolla sossuun ja selittää olevani asunnoton. Pistääkö ne tosiaan nuoret tuonne samoihin asuntoloihin 50 kymmpoisten ''spurgujen'' kanssa? Vaikea uskoa. Kait nuorille on joku oma systeemi?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos sinulla on 1200 euroa rahaa ja ei maksuhäiriömerkintöjä luottotiedoissasi, saat "kämpän" vapailta markkinoilta alta aikayksikön. En tiedä mistä päin Suomea kirjoittelet, mutta keskisuurissa kaupungeissa on nyt vapaita vuokra-asuntoja paljon tajolla. Ja turha siinä asunonhaku vaiheessa on korostaa "syrjäytymistä" tai mielenterveysasioita. Niillä ei ole mitään tekmistä asunnon vuokraamisen kanssa. ....niin, ja ainahan voit mennä sossuun ja laitostua niiden 50-kymppisten "spurgujen" kaknssa. Turha sinun on kutienkaan noita iäkkäämpiä ihmisiä säälitellä, kun olet jo NYT 23-vuotiaana sossun luukulla armon paloja anelemassa. Tsemppiä!
Jos oon sairas(mieleltäni) ja tälleen, niin ei kai mua voi syyttää siitä? Kyllä mun mielestä sillä pitäis olla jotain merkitystä. On tässä iässä kuitenkin vähän eri elämäntilanne kun esim. 40-50-vuotiailla ihmisillä. Mä haluan vain oman kämpän, that's it. Ja mulla on todettu vakava masennus ja mun vanhemmat ei ole enää mua velvollisia elättämään.
ja mulla ei ole 1200 euroa, vaan mulla on 17 euroa. Että se siitä...
No, se siitä sitten. Yritä pärjätä. Kyllä niitä vapaita asuntoja on. Lycka till!
sydämetön paskiainen.
Sanoin: "Kyllä niitä vapaita asuntoja on." Mitä siinä on sydämentöntä? Sydämentöntä ja julmaa sen sijaan on luokitella 50 vuotiaita "spurguiksi" samaan aikaan, kun itse on 23-vuotias uusavuton kotona vanhempiensa siivellä asuva luuseri. (Tuo on aika tylyä mutta TOTTA, myönnän.) Tyypillistä nykynuorison ikärasismia. Kyllä itsekin jotain asunnon hankinnan eteen pitäisi tehdä. Kyllä niitä asuntoja on vapaana, kun vain viitsii hakea.
En mä nyt tartkoittanut olla mikään ikärasisti. Mun vanhemmat on aika vanhoja ja mulla on itteäni reilustyi vanhempia ystäviäkin. Ja muutenkin oon aina tullut vanhempien ihmisten kanssa paremmin toimeen. EWnkä tarkottanut että kaikki ''spurgut'' ois 5-kymppisiä tai päinvastoin. Mutta pelkään asuntoloita. En yksityisyyden puutteen takia, vaan siksi, että en oo mikään ''kova jätkä'', ja jos siellä on esim. jotain agressiivisa ''vankilakundeja'', niin mä en siellä välttämätä pärjää. Vaikka mä itekin oon välillä vihanen, niin tiedän että on oikesti ''kovia'' tyyppejä joilta saan varmas´ti turpaan. Heknisesti oon saanut niin paljon pataan että en jaksa enää välittää mutta fyysistä väkivaltaa pelkään. Siis siksi ei asuntoilaan, kiitos.
omituinen. Kattelin telkusta, kuinka linnasta vapautunutta ämmää autettiin elämään. Vankilan portilla oli vastassa joku vapaaehtoistyöntekijä. Sitte sossuun ja pantiin työmarkkinatukiasiat kuntoon ja hommattiin työpaikkaa atk -alalta. Kämppä tietysti kanssa.
Oikeinhan se on, että häntäkin autettiin, en sitä sano, mutta kuka auttaisi vaikka esim. sinua?
Ja ihmisiä, jotka eivät ole ihan pohjalle vielä pudonneet. Ja kuka tekee valinnat, ketä autetaan näiden pohjalle pudonneidenkin suhteen?
Itsellä kaali halkeemassa. Lääkärit douppaa lääkkeillä, että pitäisin turpani kiinni.
Mutta eihän tää ole mitään oikeeta elämää. Helvetillinen huoli omasta likasta. Jos se ei saa opiskelupaikkaa, tai töitä, miten se jaksaa. Kun on perimässä mun heikko itsetunto ja katellu isänsä hajoomista.
Meni sivuun, mutta tsemppiä sulle, kaveri. Ite olin sun ikäisenä aika tavalla kaltaisesi. Sain onneks töitä ja löysin mukavan muijan, kunnes sitten mokasin. Mutta se on toinen tarina. Oli mulla kuitenkin elämä 20 vuotta kunnossa.
Koita kaveri pärjätä.
1) Monissa Suomen kunnissa on tyhjillään kaupungin vuokra-asuntoja. Ei kuitenkaan Helsingissä tietääkseni.
Jos asuinpaikkakunnalla ei ole väliä, asuntoi löytynee helposti suunnalta Forssa, Pori, Karhula, Kuusankoski - eli siis paikkakunnilta, joista työpaikat on vähentyneet. Lain mukaan kunnan tulee ottaa huomioon yhtä lailla myös muut kuin jo ennestään siinä kunnassa asuvat.
2. Valtion vuokraosuuskunnalle voi jättää asuntohakemuksen.
http://www.vvo.fi/
3. Nuorisoasunnot
http://www.nuorisoasuntoliitto.fi/sivut/sivu.php?artikkeli_id=69
Asumiskuluihin saat vähävaraisena asumistukea. Lisäksi KELA:sta saa sairauspäivärahaa, jos olet työkykyinen, saat työttömän peruspäivärahaa. Näiden lisäksi voit saada kotikunnasta harkinnanvaraista toimeentulotukea. Tällä tavoin rahaa kertyy juuri sen verran, että saa perusruuan, puhtauden ja muun välttämättömän. Tupakkaan ja alkoholiin ei rahasta riitä.
Kannattaa myös käydä Työvoimatoimistossa ja varata oikein kunnollinen keskusteluaika. Sieltä saa ammatinvalinnanohjausta, apua työhakemusten tekoon, koulutusta ja tietysti siellä on avoimet työpaikat. Ongelmasi voidaan ottaa huomioon ja suunnitella juuri sinulle sopiva tie työelämään.
Päihteet ovat iso este kaikelle hyvälle elämälle. Pane asiat tärkeysjärjestykseen, älä pilaa elämääsi alkoholilla. Tämä on tällainen äidillinen neuvo, joita on kovin helppo antaa - mutta täällä meidän suunnalla nuorimmat AA:n jäsenet ovat sinun ikäluokkaasi. Monenlaista muutakin apua on saatavissa.
Asiat tärkeysjärjestykseen. Toimi hätäilemättä, yksi asia kerrallaan. Ennen kuin huomaatkaan, on elämä hyvässä mallissa.
Onnea asunnonhakuun.
Vähän "väärällä" palstalla taidat olla kysymyksinesi. Koetetaan, pari pointtia siis:
1. Juomisesta ja mahdollisesta lääkkeiden väärinkäytöstä sinun on KAIKISSA vaihtoehdoissa hankkiuduttava kuiville. PS ei ole olemassa mitään "viiskymppisten majoitusta", kyllä parikymppiset hyväksytään sinne sekaan sen kummemmin asiaa siellä päässä ihmettelemättä.
2. Sinun kannattaa toimia tässä asiassa ja KAIKISSA tulevaisuuteesi liittyvissä asioissa HOITOKONTAKTISI PUITTEISSA. Sinun on osattava siellä tuoda esiin asumiskysymys ja muut keskeiset vaikeudet ja asiat. Kuntoutusvaihtoehtojen läpikäynti on tapauksessasi luullakseni se keskeisin asia. Ja sen jälkeen on sosiaalitoimiston asia järjestää tarvittavat palvelut esim. tukiasumisen suhteen.