Tuossa otsikossa se kysymys jo onkin, eli minua kiinnostaisi miten kenenkin kotikunnassa hoituvat nuo vammaispalvelulain mukaiset asiat, siis taksimatkat, henk. koht. avustaja ja muut vastaavat, ja miten muuten vammaisiin suhtaudutaan? Ja jos joku tietää jotakin siitä miten hyvin (tai huonosti) terveystoimi hoitaa kuntoutuksen, jos ei kuulu Kelan piiriin, niin kertokaa siitäkin. Kotikuntaa ei tarvitse nimeltä mainita, mutta kertokaa mielellään ainakin maakunta tai lääni.
Omien kokemusteni mukaan tuo vammaisystävällisin kunta ei ole sen paremmin koti- kuin opiskelupaikkakuntanikaan (molemmat Varsinais-Suomessa), ja olen alkanut miettiä, minne päin Suomea tai maailmaa kannattaisi asettua. Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Omien kokemusteni mukaan tuo vammaisystävällisin kunta ei ole sen paremmin koti- kuin opiskelupaikkakuntanikaan (molemmat Varsinais-Suomessa), ja olen alkanut miettiä, minne päin Suomea tai maailmaa kannattaisi asettua. Kiitos vastauksista jo etukäteen!
Vastaukset 8
Vanhimmat
Anjalankoskella on minun mielestä hommat hoituneet ihan suht ok. Sain helposti valaistussuunnitelman ja uudet valot ja kuljetuspalvelumatkat sain hyvin mutta lisämatkoja tuon 18 matkan lisäksi en saanut...
Tein niistä anomuksen, kun kaksi lasta ketä tarvisi viedä tulevaisuudessa harrastuksiin, kavereille..... No kieltävä vastaus tuli ja tein valituksen mutta taas kieltävä. Olisi vielä voinut valittaa korkeimpaan mutta en viitsinyt. Nyt pojat jo isompia, että miettinyt jos yrittäisi uudelleen mutta nykyäänhän jokapaikassa säästöä ja säästöä :(
Muuten olen kyllä ollut tyytyväinen kunnan palveluihin :)
Tämän enempää en osaa kertoa... Se riippuu ja niin paljon tilanteesta että mihin ja mitä apua tarvitsee.....
Meniköhän nyt ihan jaaritteluksi? Vaikea vastata tuohon kun jokaisella niin henkilökohtainen tilanne....
synnyinkaupunkini anjalankoski:)
kauas lähdit kotikunnilta? Uskallatkos sanoa missä päin olet täällä asunut? :)
uskaltaa uskaltaa :) mä oon jo tälläinen vanhempi heppu asuin Inkeroisissa ja Myllykoskella, sieltä muutin v. -91 tänne Kajaaniin. En nyt henkilökohtaisesti nauttinut Anjalankosken anteliaasta vammaispalvelus, kun mua luettu vaikeavammaiseksi. Hankittiin ceeppari vaimoni kanssa auto niin saatiin siihen avustusta. Olihan aikakin toinen.
Itse olen asunut elämäni samalla paikkakunnalla, enkä anna vammaispoliittisesti paikkakunnalleni kovin hyviä pisteitä.
Olen kanssa miettinyt jos joskus menis asumaan muualle, mutta en todellakaan tee paikkakuntavalintaani minkään etuisuuksien saamisen pohjalta. Kyllä kaikki kunnat on ihan yhtä hyviä... ihmiset lahoja
tuo kysymyksesi, itse olen asunut aina samassa kaupungissa asiat ovat hoituneet, jolleivat muuten niin kovistelun ja jatkuvien yhteydenottojen pitämisen tuloksena.
Pistepirkkoko se nyt oli joka sanoi ettei hakisi asuinkuntaa sen perustella miten kohdellaan, tai miten etuudet toimii.
Kyllä alkuperäisessä kysymyksessä siinä saattaa olla perääkin, itsellä on kokemuksia niin monesta asiasta ja olen sitä myös joskus miettinyt juuri noilta kanteilta, entäs jos muuttaisi miten siellä ja siellä toimisi.
Ehkä kanntattaisi ottaa kyseisien jos tietää paikkakuntien yhdistyksien edustajiin yhteyttä ja kysellä miten siellä on toimittu jne, tai kysellä suoraan vammaispuolelta miten palvelut on järjestetty:) ehkä se auttaa en tiedä, oma kaupunkini kuuluu Pohjois-Uusimaahan.
Miten vammaisiin suhtaudutaan,- jaaà kuka suhtautuu mitenkin, jopa vammaiset suhtautuvat toisiin vammaisiin hmmm..sellaista asuinpaikkaa ei varmasti löydy, missä suhtautuminen on kaikinpuolin ok, sitä ei löydy varmsti edes terveiden maailmasta, aina on se jokin/joku ja jne..(kateus)
Autistilapsen äitinä annan Kaarinan vammaispalvelulle 8½ pistettä.
Viimeisen vuoden aikana määrärahoja on supistettu, mutta edelleen olen tyytyväinen kaikesta, mitä olen avukseni näinä 11 vuotena saanut. Kunnan tiukka talous näkyy omaishoidontuen pienentymisenä ja ulkopuolisen ip-hoidon tukemisen lakkauttamisena.
Kunta on panostanut liikuntavammaisten harrastustoimintaan ja palveluihin, As-lapsi ei hyödy näistä palveluista niinkään.
Euran kunta on ollut myös yllättävän suosiollinen (eli ilman valituksia ja kädenvääntöä) ystävättäreni miniatyyrityttösen apuvälinehankinnoissa, kodin sekä pväkodin/koulun muutostöissä, että tyttö pärjäisi muiden mukana aloittaessaan ekaluokkansa.
Piikkiö, joka on Turku-Kaarina-akselilla seuraava Helsingin suuntaan on myös ottanut onkeensa muutamien täpäköiden valitusten jälkeen ja kohtelee vammaista pientä asujaansa oikein hyvin tänäpäivänä.
Henkilökohtaista avustajaa on melko turha lapselle pyytää, vaikka joskus siihen olisikin oikeus. Vastalause tulee muodossa: "Ei terveetkään tuon ikäiset....."
Kunnassamme on myös virkeää "kaveri"-toimintaa SPR:n taholta, mutta vanhuksiakin on paljon, joten...
Olisin jo muutamaan otteeseen ollut vaihtamassa asuinpaikkaani, mutta nimenoman Kaarinan suopeus lastani kohtaan sekä erinomaiset terveydenhuollonpalvelut ovat pitäneet minut paikkakunnalla.
Hyvää kesää kaikille.
Järvenpää on mukava paikka vammaisille.