Kannabis ja psykomotoriikka
- kannabis on vaaraksi liikenteessä
Kaakkois-Suomen työterveyslääkärilehdessä 6.4.2001 päihdelääkäri Juha Kemppinen toteaa kannabiksen vaarallisuudesta liikenteessä mm.
Kansainväliset tieteelliset lehdet keskustelevat kannabiksen käytöstä vaikeiden sairauksien hoidossa. Näistä kirjoituksista monet päätyvät johtopäätökseen, että kannabiksen käyttö tulisi sallia kaikille.
Kannabis ei ole mieto huume
Yleisesti julkisuudessa on hellitty käsitystä, että kannabis ja sen vaikuttavin aine, Delta-9-tetrahydrokannabinoidi (THC) vaikuttaisi ihmiseen vain vähän tai ei ollenkaan. Jo yhden poltetun kannabissavukkeen jälkeinen THCn metabolia näkyy ihmiselimistössä 6 viikon ajan.
On selvää näyttöä, että varhain aloitettu kannabiksen käyttö (alle 17-vuotiaana) johtaa aivojen harmaan aineen vähenemiseen ja valkean aineen lisääntymiseen ja siten aivojen rakenteen pysyviin muutoksiin (W. Wilson et al, 2000, Brain Morphological Changes and Early Marihuana Use).
Kannabiksen käyttö heikentää lyhytaikaismuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta (B. Phariss, 1998, Psychological and Psychiatric consequences of Cannabis).
Kannabiskokeilujen jatkamiseen vaikuttavat eniten kannabiksen farmakologiset ominaisuudet – ei sosiaalipsykologia eikä ns. onneton lapsuus (L. Bailey, 1992, Predicting Continued Use of Marihuana Among Adolescents).
Vaikutukset psykomotoriseen suorituskykyyn – esimerkkinä lentäjät
Tutkittiin kolmella koejärjestelyllä ammattilentäjien taitoa laskeutua lentokonesimulaattorilla, joka pyrki matkimaan luonnollisia olosuhteita (v.O. Leirer, Marihuana Carry-Over Effects on Psychomotor Performance, 1993). Ensimmäisessä koejärjestelyssä 5/8 lentäjistä ei päässyt kohtuullisen sosiaalisen (10 – 20 mg THC) annoksen jälkeen ilman huumaavia aineita tehdylle suoritustasolle 24 tuntia marihuanan polttamisen jälkeen, vaikka itse arvioivat suoriutuneensa normaalisti (Yesavage et al, 1985).
Toisessa kokeessa oli yhdeksän pilottia, jotka joutuivat lentämään erilaisessa säässä (tyyni ja kohtalaisen turbulentti sää). Tutkijat päättelivät, että epätavallisissa olosuhteissa tai huomiota vaativassa äkkitilanteessa marihuanan polttaminen aiheuttaa lisääntyneen turvallisuusriskin vielä 24 tunnin jälkeenkin (monimutkainen tarkkaavaisuuden jakamistilanne eli sustained divided attention).
Kolmannessa kokeessa pilottien tuli ohjatessaan keskustella samanaikaisesti lennonjohdon kanssa. Tämä koe paljasti, että suoritukset huononivat tilastollisesti merkitsevästi jo 15 minuutin kuluttua ja vielä 24 tunnin kuluttua thc-savukkeen nauttimisesta. Psykomotorista huonontumista ei havaittu enää 48 tunnin jälkeen. Mainittakoon vielä, että ammattipilotit itse uskoivat toimineensa hyvin 24 tunnin kohdallakin.
Kannabis lisää onnettomuusriskiä
U.S. National Transportation Safety Board (2/1999) tutki 182 onnettomuutta, joissa oli osallisena 86 rekka-autoa. Onnettomuuksissa kuoli 210 ihmistä. Kolmasosalla uhreista tavattiin joko alkoholia tai muita päihteitä seuraavassa järjestyksessä: Marihuana 12,8 %, Alkoholi 12,5 % ja Kokaiini 8,5 % C. Söderström et al (1988) tutkivat 1023 traumauhria (moottoriajoneuvoja ei-moottoriajoneuvo-onnettomuuksia). Marihuanaa löydettiin 34.7 %:ssa ja alkoholia 33,5 %:ssa tapauksia. Kannabiksen käyttö yleistyessään – puhumattakaan siitä, että kannabiksen käyttö dekriminalisoitaisiin – lisäisi liikenneonnettomuusriskiä merkittävästi.
Päihtymiskäyttäytyminen ei oikeuta väittämään päihteiden käyttöä pelkästään yksityisasiaksi, koska päihteiden käyttö yleisesti ja huumeiden käyttö erityisesti koskettaa vakavasti muitakin kuin käyttäjää itseään.
Lähteenä on Juha Kemppisen (päihdelääkäri, LL, YTM, Imatran päihdeklinikka) Kaakkois-Suomen työterveyslääkärilehdessä 6.4.2001 julkaisema artikkeli josta edellä olevat tekstit ovat suoria lainauksia.
Katso myös YTHS:n terveystieto: Huumeet
Artikkelin laati:
Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikael Nyström
Luotu 30.4.2004 / Päivitetty viimeksi 10.12.2004
© YTHS HTTP://WWW.YTHS.FI
- kannabis on vaaraksi liikenteessä
Kaakkois-Suomen työterveyslääkärilehdessä 6.4.2001 päihdelääkäri Juha Kemppinen toteaa kannabiksen vaarallisuudesta liikenteessä mm.
Kansainväliset tieteelliset lehdet keskustelevat kannabiksen käytöstä vaikeiden sairauksien hoidossa. Näistä kirjoituksista monet päätyvät johtopäätökseen, että kannabiksen käyttö tulisi sallia kaikille.
Kannabis ei ole mieto huume
Yleisesti julkisuudessa on hellitty käsitystä, että kannabis ja sen vaikuttavin aine, Delta-9-tetrahydrokannabinoidi (THC) vaikuttaisi ihmiseen vain vähän tai ei ollenkaan. Jo yhden poltetun kannabissavukkeen jälkeinen THCn metabolia näkyy ihmiselimistössä 6 viikon ajan.
On selvää näyttöä, että varhain aloitettu kannabiksen käyttö (alle 17-vuotiaana) johtaa aivojen harmaan aineen vähenemiseen ja valkean aineen lisääntymiseen ja siten aivojen rakenteen pysyviin muutoksiin (W. Wilson et al, 2000, Brain Morphological Changes and Early Marihuana Use).
Kannabiksen käyttö heikentää lyhytaikaismuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta (B. Phariss, 1998, Psychological and Psychiatric consequences of Cannabis).
Kannabiskokeilujen jatkamiseen vaikuttavat eniten kannabiksen farmakologiset ominaisuudet – ei sosiaalipsykologia eikä ns. onneton lapsuus (L. Bailey, 1992, Predicting Continued Use of Marihuana Among Adolescents).
Vaikutukset psykomotoriseen suorituskykyyn – esimerkkinä lentäjät
Tutkittiin kolmella koejärjestelyllä ammattilentäjien taitoa laskeutua lentokonesimulaattorilla, joka pyrki matkimaan luonnollisia olosuhteita (v.O. Leirer, Marihuana Carry-Over Effects on Psychomotor Performance, 1993). Ensimmäisessä koejärjestelyssä 5/8 lentäjistä ei päässyt kohtuullisen sosiaalisen (10 – 20 mg THC) annoksen jälkeen ilman huumaavia aineita tehdylle suoritustasolle 24 tuntia marihuanan polttamisen jälkeen, vaikka itse arvioivat suoriutuneensa normaalisti (Yesavage et al, 1985).
Toisessa kokeessa oli yhdeksän pilottia, jotka joutuivat lentämään erilaisessa säässä (tyyni ja kohtalaisen turbulentti sää). Tutkijat päättelivät, että epätavallisissa olosuhteissa tai huomiota vaativassa äkkitilanteessa marihuanan polttaminen aiheuttaa lisääntyneen turvallisuusriskin vielä 24 tunnin jälkeenkin (monimutkainen tarkkaavaisuuden jakamistilanne eli sustained divided attention).
Kolmannessa kokeessa pilottien tuli ohjatessaan keskustella samanaikaisesti lennonjohdon kanssa. Tämä koe paljasti, että suoritukset huononivat tilastollisesti merkitsevästi jo 15 minuutin kuluttua ja vielä 24 tunnin kuluttua thc-savukkeen nauttimisesta. Psykomotorista huonontumista ei havaittu enää 48 tunnin jälkeen. Mainittakoon vielä, että ammattipilotit itse uskoivat toimineensa hyvin 24 tunnin kohdallakin.
Kannabis lisää onnettomuusriskiä
U.S. National Transportation Safety Board (2/1999) tutki 182 onnettomuutta, joissa oli osallisena 86 rekka-autoa. Onnettomuuksissa kuoli 210 ihmistä. Kolmasosalla uhreista tavattiin joko alkoholia tai muita päihteitä seuraavassa järjestyksessä: Marihuana 12,8 %, Alkoholi 12,5 % ja Kokaiini 8,5 % C. Söderström et al (1988) tutkivat 1023 traumauhria (moottoriajoneuvoja ei-moottoriajoneuvo-onnettomuuksia). Marihuanaa löydettiin 34.7 %:ssa ja alkoholia 33,5 %:ssa tapauksia. Kannabiksen käyttö yleistyessään – puhumattakaan siitä, että kannabiksen käyttö dekriminalisoitaisiin – lisäisi liikenneonnettomuusriskiä merkittävästi.
Päihtymiskäyttäytyminen ei oikeuta väittämään päihteiden käyttöä pelkästään yksityisasiaksi, koska päihteiden käyttö yleisesti ja huumeiden käyttö erityisesti koskettaa vakavasti muitakin kuin käyttäjää itseään.
Lähteenä on Juha Kemppisen (päihdelääkäri, LL, YTM, Imatran päihdeklinikka) Kaakkois-Suomen työterveyslääkärilehdessä 6.4.2001 julkaisema artikkeli josta edellä olevat tekstit ovat suoria lainauksia.
Katso myös YTHS:n terveystieto: Huumeet
Artikkelin laati:
Yleislääketieteen erikoislääkäri Mikael Nyström
Luotu 30.4.2004 / Päivitetty viimeksi 10.12.2004
© YTHS HTTP://WWW.YTHS.FI
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tiesitkö, että humalaiset liikenteessa aiheuttavat eniten onnettomuuksia? Päihtyneenä ei saisi ikinä lähteä liikenteeseen, ei väliä onko päihtynyt kannabiksesta tai alkoholista.
Jäi nuo lähteesi vähän peittoon, voitko laittaa suorat linkit?
"Kansainväliset tieteelliset lehdet keskustelevat kannabiksen käytöstä vaikeiden sairauksien hoidossa. Näistä kirjoituksista monet päätyvät johtopäätökseen, että kannabiksen käyttö tulisi sallia kaikille."
Epäilen. Jos kannabista käsitellään lääkkeenä ovat nuo artikkelit takuulla sanoneet että kannabis pitäisi ottaa lääkkeeksi.
Viihdekäyttäjät kinuaa sitä yleiseen jakeluun lääkinnälisten ominaisuuksien varjolla; eivät tieteelliset julkaisut.
"Kannabis ei ole mieto huume
Yleisesti julkisuudessa on hellitty käsitystä, että kannabis ja sen vaikuttavin aine, Delta-9-tetrahydrokannabinoidi (THC) vaikuttaisi ihmiseen vain vähän tai ei ollenkaan. Jo yhden poltetun kannabissavukkeen jälkeinen THCn metabolia näkyy ihmiselimistössä 6 viikon ajan."
Se että jonkun aineen metabolia näkyy elimistössä ei tee ainetta haitalliseksi tai haitattomaksi.
Miksi sotketaan asioita jos pitäisi tehdä varoittava artikkeli? Eikö kirjoittaja ymmärrä perusasioita?
"On selvää näyttöä, että varhain aloitettu kannabiksen käyttö (alle 17-vuotiaana) johtaa aivojen harmaan aineen vähenemiseen ja valkean aineen lisääntymiseen ja siten aivojen rakenteen pysyviin muutoksiin (W. Wilson et al, 2000, Brain Morphological Changes and Early Marihuana Use). "
Naisilla valkoista ainetta on luonnostaan enemmän kuin miehillä. Ovatko siis naiset "aivovammaisia"?
"Kannabiksen käyttö heikentää lyhytaikaismuistia, uuden oppimista ja ylläpidettyä tarkkaavaisuutta (B. Phariss, 1998, Psychological and Psychiatric consequences of Cannabis). "
No shit sherlock. Sitä on olla pilvessä. Tutkimukset myös toteavat että käytön jälkeen aivotoiminnot palautuvat normaaliksi.
"Kannabiskokeilujen jatkamiseen vaikuttavat eniten kannabiksen farmakologiset ominaisuudet – ei sosiaalipsykologia eikä ns. onneton lapsuus (L. Bailey, 1992, Predicting Continued Use of Marihuana Among Adolescents)."
Totta. Se on ihan mukava päihde jota kokeilee mielellään toistekin, jopa alkaa käyttämään. Kuinka ollakaan alkoholikokeiluissa systeemi on sama.
"Vaikutukset psykomotoriseen suorituskykyyn – esimerkkinä lentäjät
Tutkittiin kolmella koejärjestelyllä ammattilentäjien taitoa laskeutua lentokonesimulaattorilla... jne jne jne"
Eli siis kannabiksen vaikutuksia psykomotoriseen suorituskykyyn pitää mitata hävittäjäsimulaattorissa että hienovaraiset vaikutukset saadaan esiin? Käsi ylös kaikki jotka ovat hävittäjälentäjän ammattia vastaavassa duunissa?... Entä onko autolla-ajaminen hävittäjälentäjän lentämistä vastaava prosessi? Jos kerran koitetaan määrittää kuinka vaarallista kannabis on niin miksei sitä suoraan tutkita todellisia yleisiä riskejä olevilla asioilla? - Aivan kuin väkisin yritettäisiin todistella että on siitä jotain haittaa. Katsokaa vaikka mikroskoopilla.
"Kannabis lisää onnettomuusriskiä
U.S. National Transportation Safety Board (2/1999) tutki 182 onnettomuutta, joissa oli osallisena 86 rekka-autoa. Onnettomuuksissa kuoli 210 ihmistä. Kolmasosalla uhreista tavattiin joko alkoholia tai muita päihteitä seuraavassa järjestyksessä: Marihuana 12,8 %, Alkoholi 12,5 % ja Kokaiini 8,5 % C. Söderström et al (1988) tutkivat 1023 traumauhria (moottoriajoneuvoja ei-moottoriajoneuvo-onnettomuuksia). Marihuanaa löydettiin 34.7 %:ssa ja alkoholia 33,5 %:ssa tapauksia. Kannabiksen käyttö yleistyessään – puhumattakaan siitä, että kannabiksen käyttö dekriminalisoitaisiin – lisäisi liikenneonnettomuusriskiä merkittävästi."
Hetkinen, siis tutkittiin UHREJA, ei kuljettajia? Mitä ihmettä rekkojen osuus tilastoinnissa tekee, ovatko rekkamiehet jotenkin erikoisasemassa polttelijoina? Entäpä se mitä tuolla aikaisemminkin todettiin - että kannabiksen ei-psykoaktiiviset metaboliitit voidaan tunnistaa vielä 8 viikkoa käytön jälkeen?
Eli kun 8 viikkoa sitten poltelleen takapenkkiläisen päälle ajeteaan rekalla niin se tilastoidaan kannabiksen aiheuttamaksi onnettomuudeksi. Yeah right.
Ja miten helvetissä dekriminalisointi lisäisi onnettomuusriskiä? Dekriminalisoidun kannabiksen aikana ainakin olisi mahdollista tietää etukäteen ketkä ovat käyttäneet ja raakata heidät pois ratista.
"Päihtymiskäyttäytyminen ei oikeuta väittämään päihteiden käyttöä pelkästään yksityisasiaksi, koska päihteiden käyttö yleisesti ja huumeiden käyttö erityisesti koskettaa vakavasti muitakin kuin käyttäjää itseään."
Kun näen että ihmisten alkoholinkäyttöön puututaan oikeasti niin saatan ehkä suvaita sen että kannabiksenkäyttöönkin puututaan. Mutta niin kauan kuin tämä maa on täynnä LAILLISESTI viinaa juovia, vaimojaan hakkaavia ja laittomilla aseilla ammuskelevia Matti Nykäsiä ja Tony Halmeita en kertakaikkiaan tajua että miksi helvetissä rauhallisia pilvenveikkoja pitää jahdata? Eipä kannabis näy otsikoissa koskaan pahanlähteenä vaikka HUUME onkin.
"Lähteenä on Juha Kemppisen (päihdelääkäri, LL, YTM, Imatran päihdeklinikka) Kaakkois-Suomen työterveyslääkärilehdessä 6.4.2001 julkaisema artikkeli josta edellä olevat tekstit ovat suoria lainauksia. "
Kyllä on tän maan päihdelääketiede pahemman kerran kuralla! Oikeasti! Ei mitään lähdekritiikkiä!
Ei voi kun nauraa tulle Kemmppisen ristiretkelle. Kyllä on miehellä oikeasti puurot ja vellit sekaisin, siis ei helevetti. Sitten vielä joku kehtaa tänne postata tommosta soopaa.
Käänteispsykologiaa..?
Kannabis ei ole liikenteessä lähellekkään alkoholin kaltainen riski, ei ikinä. Alkoholi poistaa estoja, joten siitä se on helppo hypätä "pikku tuiterissa" rattiin. Sama homma ei onnistu hampulla katsos kun se "lisää" estoja.
Voin vain kuvitella kuinka joku oikeistokonservatiivi tukevanpunakka puoluehörhö on ottanut Kemppiseen yhteyttä : "Hei Kemppinen, vasemmistolaiset ovat esittäneet aika hyvää argumentaatiota tässä asiassa, tarvittais ikäänkuin auktoriteetillista vastinetta, voisitko kirjoittaa jotain iskevää propagandaa... Ei tarvi olla mitenkään järkevääkään, kunhan lääkäri sanoo niin..."
Ja herranpelossa on vaikeaa olla tottelematta...
Kukkiakin on. Luulisi risteytyksen olevan tuttua, kun on lääkäri. Mitähän tää on käyttänyt, tää testitilanteen mies? Missäs on se testi siitä aktiivisesta ja passiivisesta vaikutusajasta? Mikä tämän aiemman tutkimustuloksen sulkee pois ja millä perusteella?
saadaanhan ruisleivästäkin myrkky kun oikein tutkitaan vain yhdeltä kantilta asioita ja jätetään se kaikki hyvä pois mitä ruisleipä tekee käyttäjälleen.
Ruisleipa on myrkkyä, se on huonosti sulavaa ja aiheuttaa ylikuormitusta vatsalle ja aiheuttaa ympäristöhaittaa epämiellyttävänä pierunhajuna.
Tämä kaasuttelu lisää kasvihuoneilmiötä tietenkin, joten ruisleipä pitää kieltää ympäristöhaitallisena tuotteena.
Voihan sitä pilkkua tosiaan hässiä asiasta kuin asiasta kun oikein haluaa.