Voisko joku valottaa tällaista ongelmaa:
Meillä oli pidempi tauko vanhan ystäväni kanssa, kun kyllästyin täydellisesti hänen avio-ongelmiinsa. Ahisti kun asettautui kokonaan kynnysmatoksi miehellensä--liippasi turhan läheltä omia kokemuksiani. No, nyt sitten on jatkettu yhteyttä, mutta koko ihminen tuntuu jotenkin vieraalta.
Ennen puhuttiin syvällisiä (tai niin MINÄ sen muistan) ja nyt se ei puhu muusta kuin kamalan konkreettisista asioista... ei mitään "sisäisistä tasoista", ei mitäään syvempää--kaikki on kovin pinnallista, jos yritän jotain aidompaa niin vaikenee---ihan niin kuin olisi tyhjät kuoret, tai ei hällä olisi lainkaan sisäistä elämää (ei kai sentään voi olla niin). Minä oikeasti kärsin jotenkin tästä tilanteesta, ihan kuin joutuisin teeskentelemään hänen kanssaan--on ihan "outo" tutkassani kuin en saisi otetta että onko lintu vai kala. Hän haluaa pitää kiinni ystävyydestä, O.K. sopii, on kuin sisar--mutta jotain koen olevan pielessä. Olen varmaan itsekin muuttunut, vaan voiko se selittää kaiken...miksi hän ei puhu tai HALUA puhua syntyjä syviä? - siihen ystävyytemme aikanaan juuri perustui. Vai onko hän jotenkin "tyhjä" perheasioidensa takia?
Meillä oli pidempi tauko vanhan ystäväni kanssa, kun kyllästyin täydellisesti hänen avio-ongelmiinsa. Ahisti kun asettautui kokonaan kynnysmatoksi miehellensä--liippasi turhan läheltä omia kokemuksiani. No, nyt sitten on jatkettu yhteyttä, mutta koko ihminen tuntuu jotenkin vieraalta.
Ennen puhuttiin syvällisiä (tai niin MINÄ sen muistan) ja nyt se ei puhu muusta kuin kamalan konkreettisista asioista... ei mitään "sisäisistä tasoista", ei mitäään syvempää--kaikki on kovin pinnallista, jos yritän jotain aidompaa niin vaikenee---ihan niin kuin olisi tyhjät kuoret, tai ei hällä olisi lainkaan sisäistä elämää (ei kai sentään voi olla niin). Minä oikeasti kärsin jotenkin tästä tilanteesta, ihan kuin joutuisin teeskentelemään hänen kanssaan--on ihan "outo" tutkassani kuin en saisi otetta että onko lintu vai kala. Hän haluaa pitää kiinni ystävyydestä, O.K. sopii, on kuin sisar--mutta jotain koen olevan pielessä. Olen varmaan itsekin muuttunut, vaan voiko se selittää kaiken...miksi hän ei puhu tai HALUA puhua syntyjä syviä? - siihen ystävyytemme aikanaan juuri perustui. Vai onko hän jotenkin "tyhjä" perheasioidensa takia?
Vastaukset 4
Vanhimmat
En ole ennustaja, mutta kertomasi oli kuin omasta elämästäni (tosin kaverini ei ollut kynnysmatto, vaan yh joka sekoili ihan päättömiä enkä aina enää jaksanut olla kommentoimassa kun tuntui ettei koskaan ollut mitään positiivista sanottavaa) niin haluan kommentoida kertomaasi. Voisiko olla kyse, että ystäväsi ei kestänyt huomata että et mahdollisesti aina voikaan säälitellä ja olla ylen empaattinen hänen tilanteeseensa, eli olisi halunnut sinun kommentoivan tilannettaan toivomallaan tavalla? Hän kenties tuntee itsensä noloksi koska tietää että voisi (?) itsekin parantaa omaa tilannettaan eikä aina alistua miehensä tahtoon. Tai loukatuksi kun et olekaan jatkuvasti lojaali. Tai sitten huomannut että et jaksa enää kuunnella kun aina on sama laulu. Meillä kävi näin ja välit viileni, enää ei vuodatuksia tule ja löysi kaverini vihdoin miehenkin itselleen ;-)
tossa, paitsi että hän itse huomasi, jälkikäteen tosin, pitäneensä minua jätesäkkinä(hänen sanansa, ei minun)...ja siis nyt nimenomaan ei pidä---eli turhiahan valitan ;-)
Kiitos kommenteista---antoivat kyllä enemmänkin pohtimisen aihetta. Kannattaisi ehkä sittenkin harkita uraa ennustajana ;D
hän on sidottu sinne minne hänen elämänssä kuuluu paineet ovat kovat ratkaisujen edessä hän tulee olemaan hänestä tuntuu että naru vain kiristyy hän haluaa nyt olla vaan ystävä ja pitää sinut sellaisena aika kuluu ja viellä muuttuu kaikki niin kuin oli ennenkin ter zonette
se paineprässi selittää sitten monta asiaa. Heti tuli mieleen että tosiaan, hän on jotenkin onneton--- hokee siis että on onnellinen (esittää?), mutta tuntuma tulee ettei olekaan. Kiitos vastauksesta :)
Jos ehdit niin yksi tarkennyskysymys vielä. Se tyhjyys, jonka koen hänen kanssaan siis johtuu VAIN hänen sisäisestä dilemmastaan (paine, naru kiristyy jne), eikä siitä että on jotenkin sisäisesti (hengellisessä elämässä) "ontto", tai muutoin "pinnallinen"? Sähköpostitkin on yhtä tuttavallisia kuin jos meilaisin Paavo Väyrysen kanssa...
Hänen kanssaan ei juuri energioista keskustella ainakaan tällä hetkellä ;)--- olisin tahtonut tietää onko ilmiö myös perusluonteessa vai pelkästään tässä hänen pattitilanteessa? Mun objektiivisuus ei nyt oikein toimi...