Kuinka yleistä on, että Muslimi ja jonkin muun uskonnon edustaja avioituu, kyllä niitä varmasti on, mutta kuinka paljon ja kuinka tulevat loppujenlopuksi toimeen keskenään jos viellä suhteesta lapsia niin kuka sen päättää mihin uskoon lapset kasvatetaan, vaiko saavatko lapset sitten kun ymmärtävät asioita syvällisemmin päättää itse uskon asioistaan.
Kuinka yleistä
Jake.
141212
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
...mm täällä euroopassa yleisenpää kuin ihmiset osaavat ajatellakaan, sen verran monta semmoista pariskuntaa tunnen ja tiedän itsekin. Ei kai se sen kummempaa käytännössä ole kuin mikään muukaan "seka"avioliitto, onhan niitä, maailman sivu ollut ja ihmiset jotka semmoiseen liittoon päätyvät ovat varmaan jo valmiiksi ja etukäteen ihmisiä joille ei se toisen ihmisen uskonnollinen vakaumus ole ihan niitä kaikkein tärkeimpiä juttuja. Siksipä miksi niistä sitten sen enää kiistellä jos on kerran sellaiseen liittoon halunnut?
Ja nuo lasten uskonto jutut....nekin varmasti jokainen perhe ja yksilö ratkaisee kukin omalla tavallaan, ei ole mitään yhtä kaavaa olemassa tässäkään asiassa.
Voisi kuvitella että toisen puoliskon muut kulttuuritaustat saattaisivat vaikuttaa ehkä enemmän kuin uskonto arkielämässä, loppujen lopuksi, en tiedä, olisi hauska tutkia asiaa ja tuollahan niitä on varmaan, ihmissuhteet ja monikultturiset suhteet- palstalla esimerkkejä?
Eihän tällaisia asioita voi tutkia, kun lakikin sen jo kieltää. Ihmisiä ei saa luokitella uskonnon perusteella nykyisten lakien mukaan.
Sensijaan uskontoja saa tutkia. Kristillinen, ateistinen ja islamilainen moraali ja kotikasvatus ovat selvästi hyvin erilaisia, eikä niitä voi harjoittaa yhtäaikaa. Joku niistä pitää valita ja toiset hylätä. Jossain pinnallisissa suhteissa tai työpaikalla voidaan vielä erilaisuutta suvaita, mutta avioliitossa näistä asioista tulee tappelu.
Ei siinä lapsillakaan ole helppoa, kun isä ja äiti riitelevät raivokkaasti näistä asioista.
Eurooppalainen mies ei voi mennä musliminaisen kanssa naimisiin, ihmettelen tätä suuresti?
yhden sellaisen perheen, jossa on suomalainen mies ja somalialainen (ilmeisesti muslimi) vaimo. Lapset on kastettu kristityiksi. Äiti ei ole luopunut uskonnostaan, mutta ei harjoita sitä aktiivisesti. Asuvat Suomessa.
Yleisempi on kuitenkin sellainen sekaperhe, jossa mies on muslimi ja vaimo kristitty. Lasten uskonnon määrää esim se, missä maassa asutaan ja kumpi puolisoista on uskonnollisempi. Suomen lain mukaan lapset pannaan äidin uskoon, jos puolisot eivät pääse asiasta yksimielisyyteen. Yksi vaihtoehto on tietysti myös se, ettei lapsia panna kumpaankaan seurakuntaan.
Omakin sisareni oli naimisissa muslimimiehen kanssa, mutta heille ei syntynyt lapsia. Mies kuoli aivoverenvuotoon vain 32-vuotiaana. He asuivat Ruotsissa, missä on enemmän muslimeja kuin täällä Suomessa.
Et taida tietää islmin perusteista mitään, vain mies
voi ottaa uskottoman naisen, nainen ei.
Seka liitossa lapsi syntyy muslimina ja sellaisena pysyykin, kaikki muu höpötys on valetta.
Kyllä ainakin Ranskan MM-jalkapallojoukkueen uusi tähtilupaus, Franck Ribery teki niin.
Tosin hän on nyt itsekin muslimi.
vaan käytännön elämästä täällä kristityissä pohjoismaissa. Eivät kaikki muslimit ole uskonnollisia niin kuin eivät kaikki kristitytkään, ja yleensä seka-avioliitoja solmivat enemmän sellaiset ihmiset, joille uskonto ei ole niin tärkeä. Hartaat uskovaiset ottavat yleensä samanuskoisen puolison.
Islamin uskoisissa maissa musliminaisen avioituminen kristityn miehen kanssa ei tietenkään tule kuuloonkaan, eikä kristityillä vaimoilla ole niissä mitään oikeuksia. Esim lapset on aina pantava muslimeiksi ja avioerossa he jäävät aina isälle. Muslimiäidillä on oikeus avioerotapauksissa kasvattaa poikansa seitsemän vuotiaaksi ja tyttärensä 14-vuotiaaksi, kunnes lapsi siirtyy isän suvun luo, mutta kristityllä äidillä ei ole samaa oikeutta.
...asia noista lapsien kohtalosta eron sattuessa on myöskin käytännössä (myös siis muslimaissa) usein vähän eri kuin teoriassa, ts useinmiten nykyään lapset jäävät äidille kuten länsimaissakin ja myös nuo iät jotka mainitsit vaihtelevat maittain.
kunhan mies on muslimi. Ei sillä kansallisuudella niinkään ole väliä. Eurooppalaisiakin muslimeja löytyy aikas paljon, kaikki eurooppalaiset miehet eivät suinkaan ole kristittyjä ym.
Mutta eikö muslimimies voi ottaa vaimoja myös muista uskontokunnista kuin omastaan, islamista? Miksei toisin päin?
mutta kyllä sitä tapahtuu. Kun isä on muslimi, niin lapset kasvatetaan islaminuskoisiksi, koska isän/miehen velvollisuus on huolehtia lastensa ja myös vaimonsa uskonasioista (lue pelastuksesta).
joten kaikki liitot ovat islamin kannalta muslimi-liittoja ja jälkeläiset muslimeja.
jos ateismi lasketaan uskonnoksi niin siinähän on tavallaan sama idea.. että ihmiset voivat olla omasta mielestään ihan mitä jainalaisia tahansa, mutta koska ei ole jumalaa/on yksi jumala allah, niin ihmisten olemukseen tällä ei ole merkitystä.
Millä perustelet sen että Islamin mukaan kaikki ihmiset olisivat muslimeja?
Keitä sitten ovat ne kaafirit joista Koraanissa puhutaan paljon?
Eivät harjoita vaikka ovat sanoneetkin shahadan ja tietävät islamista sen minkä olen kyennyt heille itse opettamaan.
Hengellisyys on asia joka ihmisessä on tai ei ole ei sitä voi opettaa.Se tulee ja muodostuu jos niikseen on.En usko pakottamiseen ainakaan lasten kohdalla vaikka koraani niin sanoisikin.
Eikä "hengetönkään"ihminen aina paha ole....eipä niin... :) ....
Sikaa eivät syö eivätkä muutenkaan porsastele mutta päättävät itse kun ovat tarpeeksi viisaita.Perusasiat tietävät ja valintansa tekevät itse.Jos asuisimme islamilaisessa maassa tai alueella jossa olisi paljon muslimeja ym. niin asia voisi olla toinen riippuen yhteisön vakaumuksellisuudesta.Eikä despoottikaan ole meillä harjoittamassa kanssamme joten olemme ns. vapaita ikeestä.Onneksi.Ja tuskin sellaista tuleekaan, ei se vanhan piian elämä nykymaailmassa niin ikävää ole aina löytyy harrastuksia ja puuhastelua.
Tämä päätös meillä näin koska edellinen uskonnollinen yhteisö oli kuulemma lapsilleni liikaa ja että Jumalakin alkoi olla käsitteenä heille aivan tarpeeksi.Joten säilyttääkseni heidän yhteytensä hyvyyteen ja Jumalaan tein tämän päätöksen.
Ja hyvin heillä mennyt on jos moraaliaan ja käytöstään ajattelen heidän äitinään.
Kyllä se minua muslimina vaivaa että he eivät harjoita ja saa palkkioita.Mutta toisaalta tiedän hyviä että huonoja ihmisiä jotka eivät harjoita.Joskin aina asioita miettiessäni mietin tuotakin harjoittamista ja sen eri tasoja.Kun kaikki on kuitenkin kiinni aikeesta.Niin moni sekoittaa uskontoon liikaa kulttuuria,omia asenteitaan etc.