Kertokaa miten teillä kesä sujuu? Pääsevätkö sijaislapsenne kotilomille, pidemmäksi aikaa?
Meillä lähtee yksi huomenna ja seuraava sitten ensiviikolla. Yhden vanhemmat olivat meillä kylässä paripäivää. Oli lapselle juhlaa!
Näin kun biojen kanssa tulee toimeen, voi lapsikin paljon paremmin.
Näillä sijoitetuilla lapsilla pitäisi olla lupa kiintyä myös sijaisperheeseen. Ei se ole pois bioilta. Ajatelkaas, kuinka rikastuttava juttu se on , että lapsella on niin paljon ihmisiä jotka välittää!
Kerrottaisko tähän viestiketjuun sellaisia positiivia juttuja, biojen ja sijareiden välillä?
Olisi jotain uutta.
Millaisia onnistumisen hetkiä olette kokeneet biojen kanssa?
Meillä on parilla lapsella tosi-ihanat vanhemmat. Olemme kuin perhetuttuja koko suvun kanssa.
Sukurikasta kesää kaikille!
Meillä lähtee yksi huomenna ja seuraava sitten ensiviikolla. Yhden vanhemmat olivat meillä kylässä paripäivää. Oli lapselle juhlaa!
Näin kun biojen kanssa tulee toimeen, voi lapsikin paljon paremmin.
Näillä sijoitetuilla lapsilla pitäisi olla lupa kiintyä myös sijaisperheeseen. Ei se ole pois bioilta. Ajatelkaas, kuinka rikastuttava juttu se on , että lapsella on niin paljon ihmisiä jotka välittää!
Kerrottaisko tähän viestiketjuun sellaisia positiivia juttuja, biojen ja sijareiden välillä?
Olisi jotain uutta.
Millaisia onnistumisen hetkiä olette kokeneet biojen kanssa?
Meillä on parilla lapsella tosi-ihanat vanhemmat. Olemme kuin perhetuttuja koko suvun kanssa.
Sukurikasta kesää kaikille!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Meillä menee hyvin sijaisperheen kanssa. Lapseni on ollut melkein koko kesäkuun kotilomalla. Puolin ja toisin ollaan soiteltu kuulumisia.
Minä olen "antanut lapselleni luvan" kiinnittyä sijaisperheeseen. Tiedän, että taas jollakin nousee hiukset pystyyn kun minä bioäitinä näin sanon, mutta tavallaan tällä luvalla olen auttanut lastani sijoittumaan uuteen paikkaan. Hänen ei tarvitse taiteilla tunteidensa kanssa. Saa puhua täällä kotona ihan avoimesti hyvistä ja mukavista asioista, joita sijaisperheessä on. Minua sellainen ei loukkaa, onhan se osoitus, että lapsellani on asiat hyvin. Mutta toki edelleen lapsen oma koti on äärettömän tärkeä.
Meillä näitä onnistumisen hetkiä on ollut paljon. Ne jaetaan niin minun bioädin kuin sijaisperheen ja lapseni kesken.
äiti kertoi olleensa ennen pahoillaan kun lapsi piti sijaisperheestä. Kertoi tätä itkeneensä. Sitten kuulemma iso kivi tuntui vierähtävän sydämeltä, kun hän tajusi että se tarkoittaa sitä että hänen lapsellaan on hyvä olla. :)
Voi että olin iloinen, tähän äitiin voi luottaa. Lapsen vastoinkäymisistäkin voi puhua ilman, että miettii, että saa kelvottoman kasvattajan leiman. Yhdessä mietimme mikä voisi johonkin pikkuvaivaan auttaa.
Sijoitettujen lasten vanhemmissa on oikein fiksuja ihmisiä, vaikka suurissa vaikeuksissa ovatkin. Tietysti on niitäkin, joille on vain kertakaikkiaan liikaa tavata ihmisiä, jotka hänen lapsensa kasvamista näkevät joka päivä.
Pelkäsimme alkaa sijaisvanhemmaksi juuri siksi, että emme halunneet jonkun tyrannisoivan perhe-elämäämme syyttä suotta. No siitä ei ole ollut meidän kohdallamme pelkoa, äidille on pitänyt päin vastoin sanoa, ettei meiltä tarvitse anteeksi pyydellä, jos elämästään meille itku silmässä joskus kertoo. Tätä hänen historiaansa sitten lapselle osaamme kertoa niin, että lapsi tietää myös miksi joku huono juttu tapahtui. Hänelle tulee vanhemmistaan vielä inhimillisempi kuva kuin itse osaisimme ilman äidin aitoja tuntemuksia välittää. Toivon että lapsi tästä kaikesta päättelee: äiti on hyvä, ei minussakaan mitään vikaa ole, vaikka hän minut muualle asumaan laittoikin. Lapselle äiti ei lupaile mitään eikä kerro kohtaamistaan vääryyksistä. Luottaa siihen, että me osaamme tilaisuuden tullen lapselle kertoa. On ihana nähdä heitä sylikkäin, tippa tulee linssiin väkisinkin...
Lapsi on siis meillä saanut elää rauhassa ja kuitenkin niin, että kontakti vanhempiin on olemassa. Meidän ei tarvitse miettiä, miten lapselle todistaisimme että hänen vanhempansa häntä rakastavat, se näkyy!
Lapsilla yhtä juhlaa koko kesä.
Sekä isän, että äidin luona 2 viikkoa.
Lomamatka ulkomaille sijaisten kanssa.
Viikko yhdessä äidin uuden perheen ja sijaisperheen kanssa samassa lomapaikassa.
Vielä viikonlopun isä-lapsileiri vain isän kanssa.
Ja loppuaika kesälomasta oleilua sijaiskodissa ja kavereiden kanssa hengailua. Yhteiset puutarhajuhlat järjestetään sijaisperheen ja bioäidinsuvun kanssa.
Että sellaista meillä tänä kesänä. Tosi ihanaa kesää myös muille toivoen.
Kummamamman sijoituslapsella on bioäiti uusine perheineen, lisäksi hänellä on biologinen isä, joka pystyy häntä hoitamaan näköjään ihan hyvin yksinkin, sitten on vielä äidin suku yhdessä ilakoimassa sijaisperheen kanssa puutarhajuhlissa. Miksi ihmeessä tämän lapsen sijaishoitajien ja biosukulaisten yhteisilakiointi pitää kustantaa verovaroin samoin kuin lapsen hoito kaikkinensa? Mitä siis tämä lapsi on ollut vailla, kun on joutunut (päässyt) suojaan sijaiskotiin, eikä äidinpuoleinen puutarhajuhlissakin lapsi keppihevosenaan viihtyvä suku ole ottanut/saanut ottaa vastuuta lapsesta.
Vaikuttaa vahvasti jo siltä että koko lauma käyttää lasta taloudellisesti hyväkseen maksattamalla koko homman verovaroin vaikka ovat hylänneet lapsen.
ihan omilla kustantannuksilla, ei siis verovaroin.
Muihin kysymyksiisi en voi vastata, ymmärrät varmaan vaitiolovelvollisuuden.
Lapset eivät ole hylättyjä. Heillä on useita tärkeitä ihmisiä, jotka rakastavat heitä ja haluavat heidän parastaan. Olemme samalla puolella.
Hyvää kesää.
Verovaroin kustannetaan sijoituslapsen hoitopalkkiot ja sijoituslapsesta aiheutuneet kulut. Rakastava suku pääsee ilmatteeksi samoin kuin uusioperheen muodostanut bioäitikin ja omalla tahollaan elelevä isä. Jos lasta ei olisi sijoitettu, niin lapsesta aiheutuneet kulut pitäisi maksaa ihan itse.
kunta perii elatusvelvollisilta maksun, joka vastaa suuruudeltaan elatusmaksua. Eli työssä käyvät vanhemmat maksavat ihan tuntuvia maksuja lapsensa sijaishoidosta kunnalle.
Kunta maksaa omien taksojensa mukaan edelleen hoitavalle taholle, riippumatta siitä maksavatko vanhemmat vai eivät. Eli sosiaalituella elävät biovanhemmat eivät osallistu sijoitettujen lasten hoito- ym. kustannuksiin, mutta työssäkäyvät kyllä.
Meillä sijoittava kunta ei osallistu juhla- tai lomakustannuksiin.
Maksavatko biovanhemmat teille sijaisille hoitopalkkion ja kulut kun ovat sijottaneet lapsensa teille. Jos näin on, niin miksi sosiaalitantat ovat mukana jutussa lainkaan.
Lasten asumiseen sijaisperheessä on syynsä, eivätkä ne syyt poistu, vaikka biologiset vanhemmat pystyisivätkin jopa 2 viikkoa pitämään lapsiaaan luonaan loma-aikana.
Jos sijaisperheessä asuvalla lapsella on monia tilaisuuksia ja tapoja tavata sukuaan ja biologisia vanhempiaan ja yhteistyö sujuu hyvin kuten kummamamman kuvauksesta voi päätellä, niin miten se voi olla kateuden aihe ? (Kuten kirjoitustasi voi tulkita).
Talouspuolesta : kyllä sijoitetun lapsen vanhemmat maksavat lapsen sijoittaneelle kunnalle kykynsä mukaisesti korvausta l. osallistuvat lapsesta aiheutuneisiin kuluihin.
Valitettavaa on se, että kaikkien sijoitettujen lasten biologiset vanhemmat eivät syystä tai toisesta tapaa lastaan lainkaan ja jotkut kieltävät sukuaankin lasta tapaamasta - meille on sijoitettu yksi sellainen lapsi. Lapselle tilanne on ikävä, eihän hän voi ymmärtää miksi hänen vanhempansa tai sukulaisensa eivät tule, kun toisen vanhemmat tulevat aina silloin, kun ovat tapaamiskunnossa ja toinen pääsee käymään biologisten sukulaistensakin luona.
Kummaman tapauksessa sain sen käsityksen, että bioäiti uuden perheensä kanssa tulee kyläilemään ja samoin äidinpuoleinen suku yhtenä miehenä ilakoimaan puutarhajuhliin. Mitä miettii tuo lapsiparka, kun hauskojen juhlien jälkeen muutoin yhtenäinen suku lähtee iloisesti paikalta ja bioäiti uusine perheineen (ja mahdollisesti lapsineen) lähtee myös. Miten bioäiti pystyy huolehtimaan uudisperheensä lapsista, mutta ei tästä yhdestä, joka on sijoitettu kummamamman hoteisiin. Eikö äidinrakkaus riitä tälle yhdelle, eikö yhtenäisen puutarhajuhlissa ilakoivan biosuvun rakkaus yllä tähän yhteen, joka jää kummamamman kuvaaman aidon ilonpidon jälkeen rannalle, kun perävalot katoavat kesäyöhön. Kaikkiko todella rakastavat tätä lasta, miksi eivät hoida.
Lisäksi, jos biologiset vanhemmat ovat ostaneet omalla kustannuksellaan kummamamman lapsensa äidiksi, niin ei kyse ole sellaisesta sijaisvanhemmuudesta, josta käsittääkseni täällä puhutaan eikä kummamamma ole sosiaaliviranomaisten valinta vaan biologisen suvun (äiteineen päivineen) ja kummamamman kesken sovittu diili. Se ei kuulu meille veronmaksajille sitten. Säälittää vaan se lapsi.
Asiakasmaksuja peritään sosiaalihuollon asiakkaislta maksukyvyn mukaan vrt. kunnallinen päivähoito l. kyllä huostaanotetun lapsen vanhemmat maksavat ihan tämän meidän virallisen systeemin puitteissa sen mihin heidän katsotaan olevan velvollisia.
Kummamamma ei maininnut äidillä olevan uuden kumppanin kanssa lapsia, mutta vaikka olisikin, niin tapauksia on monenlaisia, eikä aina ole lapsen paras esim. muuttaa monivuotisesta sijaisperheestä äidin uuteen perheeseen, jossa on uudet sisarpuolet ja isäpuoli.
Rakkautta ja hoitamista ei voi rinnastaa. Rakkaus on tunne ja on helppo uskoa, että jokainen vanhempi rakastaa lastaan.
Hoitaminen sen sijaan on konkreettista tekemistä, johon kuuluu perushoidon lisäksi monia kasvatustehtäviä, eivätkä kaikki biovanhemmat siihen pysty, juuri siksihän huostaanottoja ja sijoituksia tehdään. Sukulaisilla ei maassamme ole mitään velvollisuutta alkaa hoitaa sukuun kuuluvaa lasta, vaikka monet niin tekevätkin.
Vastaus on ei niin vaan lue uudelleen.
Olet arvailuissasi ihan metsässä.
Meillä nyt vaan sujuu yhteistyö ja tuo mainostettu jaettu vanhemmuuskin jollain tasolla.
Muita syitä en käy selittelemään vaitiolo pitää.
Tarkennus:
Helinä-Keiju1 on aivan hakoteillä.
Asiakasmaksuista vastannut oikeassa.
Meni tuossa viestipuussa niin oudon näköisesti tuo edellinen vastaukseni.
tokaisi lapsi eilen keinussa mansikoita syöden.
Sillä on myös tekemistä kaiken kanssa.
Kuinka voi olla mahdollista, että joku äiti voi luovuttaa vapaaehtoisesti yhden lapsensa huostaan (yhteiskunnan hoidettavaksi ja valvottavaksi) ja tehdä senjälkeen lisää lapsia (sisaruksia tälle yhdelle), jotka hän pystyy ja haluaa hoitaa itse. Kuka päättää, että tämän yhden lapsen on parempi olla kodin ulkopuolella kasvamassa vain juhlapäivinä tavaten, erossa sisaruksistaan ja biologisesta suvustaan, jotka kaikki toki kovasti häntä muka matkan päästä rakastavat. Sairasta. Yhteiskunnan systeemin hyväksikäytöstä on kyse. Jos näitä on paljon, niin ei ihme kun resurssit eivät riitä oikeasti lastensuojelua tarvitseville. Sitähän täällä niin valitetaan. Miten kuvittelette tämän kohteeksi joutuneen lapsen itsetunnon kehittyvän, kun sisarukset ovat äidille kelvanneet ja hän ei.
tuollaista kuvailemaasi tilannetta. Varmaan moni muukin ihmettelisi. So what?
"
Kummamamma ei maininnut äidillä olevan uuden kumppanin kanssa lapsia, mutta vaikka olisikin, niin tapauksia on monenlaisia, eikä aina ole lapsen paras esim. muuttaa monivuotisesta sijaisperheestä äidin uuteen perheeseen, jossa on uudet sisarpuolet ja isäpuoli.
"
Joidenkin mielestä on ihan ok, että sisarpuolista ja isäpuolesta johtuen äidin yksi lapsi jää kodin ja perheen ulkopuolelle. Silloin ei kyllä pitäis tälle lapselle ainakaan korostaa bioäidin rakkautta. Kyseessä on älyllinen epärehellisyys parhaasta päästä.
Helinä-Keiju menee keskitietä, aivan asian ytimessä. Tänään tuossa seurasin muuan tapausta. Äiti alkoholisti nyt kuivilla. Ei huostaanotosta puhettakaan, vaikka lapsi voi huonosti. Perhetyöntekijä käy siellä siivoamassa, niin äiti itse kertoi.
Äidin aikaisemmasta avioliitosta lapsi avopuolisonsa kanssa menivät perhetyöntekijän asemapaikalle, jossa syömiset.
On ihan totta, että lastensuojelun rahoja hyväksikäyttävät myös tuettavat. Eivät yritäkään tavallista elämää, pimeää tupakkaa ja viinaa myyvät kun perhetyöntekijä lähtee saatuaan kodin siivottua. Kyllä perhetyöntekijä varmasti on tietoinen, mutta perhetyöntekijä käyttää myös hyväkseen perhettä. Perheen äiti tekee hyvää yhteistyötä perhetyöntekijän kanssa, käyvät yhdessä ostoksilla ja syömässä kiinalaisessa ravintolassa lastensuojelunmäärärahoista molemmat. Perhetyöntekijä lähtee työpäivän päätyttyä kupu täynnä kotiinsa.
Sitten on nämä työssäkäyvät vanhemmat, maksavat tuloihinsa nähden pientä elatusmaksua kuntaan lapsesta jonka hoitaa perhekoti yhteiskunnan varoilla suurilla rahoilla. Molemmat tapaukset vierestä seurattuna.
joka junaan mahtuu ja vielä kaikille pysäkeillekin.
varmaan itsekin fiktiivisen tapauksen, jossa olisi tai ei olisi parempi lapsen olla sijaishuollossa.
Kuultu nuo samat sanat :)