Puolisoni on käyttäytynyt kaksi vuotta oudosti, luonne on muuttunut. Vahinkoja sattuu, tavaroita unohtuu. Ei ole itse huolestunut, vaikka ei muista käänykkäänsä ottaa edes työhön, saati että lompakko usein hukassa ja kaikenlaista on.
Kun olin poissa kotoa, ei herännyt työhön.
Koska auton kanssa on sattunut vuoden sisään useita pienehköjä peltikolareita, sakkojakin on tullut, olen huolissani. Hän ei ole. Hänhän on työssä.
No hämpä monen mankutuksen jälkeen meni lääkäriin. Myöhemmin selviis, ettei muistanut puhua muistihäiriösistään.
Muistamattomuus ei ole niin pahaa, että naapurit huomaisivat. Minä vain onneton tässä lähellä huomaan.. Onko täällä ketään muistamattoman omaista?
Kyse voi olal myös masennuksesta. Hän ei halua puhua, eikä puhu, ei ole kiinnostunut kuin autoilusta ja minä olen alkanut sitä harrastusta jo ihan pelätä. Tänään viimeksi pelti rytisi.
Kun olin poissa kotoa, ei herännyt työhön.
Koska auton kanssa on sattunut vuoden sisään useita pienehköjä peltikolareita, sakkojakin on tullut, olen huolissani. Hän ei ole. Hänhän on työssä.
No hämpä monen mankutuksen jälkeen meni lääkäriin. Myöhemmin selviis, ettei muistanut puhua muistihäiriösistään.
Muistamattomuus ei ole niin pahaa, että naapurit huomaisivat. Minä vain onneton tässä lähellä huomaan.. Onko täällä ketään muistamattoman omaista?
Kyse voi olal myös masennuksesta. Hän ei halua puhua, eikä puhu, ei ole kiinnostunut kuin autoilusta ja minä olen alkanut sitä harrastusta jo ihan pelätä. Tänään viimeksi pelti rytisi.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Läheiset huomaavat tietysti omaisessaan muutokset ensimmäisenä, niin myös sinä. Dementoivia sairauksia on useita, joista alzheimer-tauti on yleisin. Muistihäiriö on siis oire, ei itse sairaus. Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa aloitettu hoito jatkaa sairastuneen "hyviä" vuosia useilla.
Keskustele puolisosi kanssa, äläkä anna periksi keskustelusta kieltäytymiselle. Hän on vielä työelämässä, joten hän kyllä ymmärtää, että ajattelet hänen parastaan. Menkää lääkäriin yhdessä, ole tässäkin asiassa tiukkana. Hyvin moni ihminen ei halua myöntää muistamattomuuttaan ja häpeää persoonallisuutensa muuttumista. Dementoivaan sairauteen sairastunut kokee ahdistusta ja masennusta sitä itsekään tajuamatta.
Neuvoni on, että mitä nopeammin voidaan todeta tai pois sulkea erilaisia sairauksia, sitä laadukkaampaa elämää voitte vielä viettää monia vuosia. Jaksamista sinulle.
Olen sivusta seurannu ja se hoitoon saaminen on todella voimien koitosta. Sanonkin samaa kun sinäkin,että menkää yhdessä lääkäriin sisälle asti muuten ei asia lähde etenemään ja se vaan pahentaa tilannetta.Masentuneisuus on myös yksi oire.Varaa lääkäri heti maanantaina,
Äitini sairastui muutama vuoso sitten altshaimeriin ja on jo kuollut,mutta ennenkuin saatiin tauti selville,oli siinä monia mutkia.
Esim me kaukana asuvat ja harvoin näkevät huomattiin äidin käytöksessä outoja juttuja,mutta paikalla olijat vasta ,kun sanottiin niistä.
Kannattaa mennä hyvälle lääkärille perusteellisiin muistitutkimuksiin,koska jos kyseessä on sairaus on siihen hoitojakin olemassa.
Meistä jälkeläisistä yksi alkoi epäillä sairautta,mutta ei hänellä ollut kuin diabetes ja se on hoidossa nyt ja muisti on parantunut.
Mikään ei niin pelota kuin tietämättömyys asioista,
Kiitos neuvoista. Mies meni taas yksin lääkäriin, mutta ei muistanutkaan puhua muistihäiriöstä.Otettiin vain sydänfilmi. Suuttui hirveästi kun sanoin, että seuraavalla kerralla tulen mukaan.
Nyt tuli taas pieni peltikolari, viides tänä kesänä ja pakastin suli juuri velliksi. Rakas puoliso tonkinut jätskiä. Ainakin tietää missä sitä on. Nyt muisti ottaa puhelimen työhönsä.Takki onkin jo hukassa ja ajanut junalla ohi pysäkkinsä. Muka nukkunut.
Pelkään, että runsas alkoholinkäyttö on aiheuttanut nämä muistipulmat. Toisaalta hänen monta tätiään sairastaa Alzheimerin tautia.
Kyllä tässä saa monta mutkaa vääntää, että apua saadaan. En ymmärrä kuinka joku selviää sitten kun tulee diagnoosi. Mitä vielä on edessä. Pelottaa mitä siellä työpaikalla on. En uskalla soitella.