Asumme päätyhuoneistossa ja naapuritalosta käy yksi varhaisteini iltaisin pelaamassa palloa seinään, ja siitä lähtee ihan helvetinmoinen jumputus. Ei uskoisi että yksi vaivainen tennipallo voi saada sellaisen mekkalan aikaiseksi. Ja eihän se hellantuuteli tietenkään usko kun sille käy sanomassa...
Pitäisiköhän käydä keskustelemassa vanhempien kanssa vai olla iloinen ettei se sentään pelaa jalkapalloa???
Onko muilla samanlaista ongelmaa? Miten olette ratkaisseet sen? Olen nähnyt useassa talossa kyltin mikä kieltää pallon peluun seinään, taidankin käydä seuraavassa yhtiökokouksessa ehdottamassa sitä...
Enkä tykkää yhtään siitä että olen joutunut tälle kakaralle valittamaan, mutta tämä on muodostunut ongelmaksi! Peluuajatkin kun ovat aina klo 20-22 välillä.
Pitäisiköhän käydä keskustelemassa vanhempien kanssa vai olla iloinen ettei se sentään pelaa jalkapalloa???
Onko muilla samanlaista ongelmaa? Miten olette ratkaisseet sen? Olen nähnyt useassa talossa kyltin mikä kieltää pallon peluun seinään, taidankin käydä seuraavassa yhtiökokouksessa ehdottamassa sitä...
Enkä tykkää yhtään siitä että olen joutunut tälle kakaralle valittamaan, mutta tämä on muodostunut ongelmaksi! Peluuajatkin kun ovat aina klo 20-22 välillä.
Vastaukset 9
Vanhimmat
ei muuta ku kannat niskaperse-otteella tollaset nulikat helvet.. pois.
Sanot sille jämäkästi että pallo lähtee nyt. Otat pallon takavarikkoon ja sanot että äiti/isä voi tulla hakemaan pallon. Samalla voi kertoa papalle nulikan aiheuttamasta häiriöstä ja antaa pallon sillä ehdolla että häiriötä ei enää esiinny.
Tennispallolla ja muillakin palloilla voi palloilla kaupungin yleisillä urheilualueilla.
sano,että soskut huostaanottaa tuollaiset räkänokat joita vanhemmat eivät vartioi.Sano vanhemmille,että räkänokkaansa opastavat miten kerrostalossa asutaan,tai pomputtele sinä keskiyöllä kusipäiden seinään pari tuntia,jospa älyäisivät mälinän?
hiljasuus ala vasta kello 22.00..sitä ennenhän varmaanki kuiten saa palloilla ihan vapaasti.
ja talon seinä on varmaan joku palloilu paikka?
Lähiössä vielä kääpiönä ollessa tuli palloiltua pihassa ja innostuttiinpa monottamaan palloa kerrostalon päätyseinään oikein urakalla. Asfaltti päättyi siihen niin sopivasti. Taisi tiiliseinäkin vähän nuhjaantua... Oli siitä huomautettu, mutta pitkänpäälle tuppas unohtumaan.
Eipä mennyt aikaa, kun talonmies tuli nurkan takaa ja kaappasi pallon kainaloonsa. Oli aika hemmetin vihasen näkönen äijä. Haroi ilmaa ja sai viimein pallon kiinni. Vei sen avaimillaan talon varastoon ja löi oven kiinni. Saatiin pallo joskus parin viikon kuluttua takaisin kun pyydettiin, mielisteltiin ja luvattiin lopettaa seinään paukuttaminen. Se lupaus piti. Vanhemmille ei uskallettu tai kehdattu puhua mitään, eikä onneksi puhunut kukaan muukaan.
Aikuisten pitää toimia kuten aikuisten kuuluu, eikä pelätä vastuuta. Kakaroilta ei voi odottaa samaa suhteellisuuden tajua vaan se pitää aikuisten toimesta korvien väliin laittaa. Toiset on vastaanottavaisempia kuin toiset, ei se niin vaarallista. Kierroksia peliin sen mukaan.
Itsellä futista pelaava murkkuikäinen,poika,joka myös potkii palloa asuintalomme seinään.Tosin sen seinän takana pesutupa,ja vieressä meidän asunto.
Olen varmasti satoja kertoja tolkuttanut pojun päähän ettei niin saa tehdä!palloakin ottanut takavarikkoon...mutta poju unohtaa puheet kun mie en ole näkyvissä.Onpa tainnut vain yksi talossa asuva "valittaa" hänelle asiasta,toivoisin että useampi puuttuisi asiaan sillä se auttaisi pojua paremmin ymmärtämään miksi se on kiellettyä!
kaikkialla muualla kuin lähellä olevilla urheilukentillä, pihan parkkipaikka on peliareena, laji mikä tahansa, möly sen mukaista, välillä kolisee pallo yläkertojen ikkunoissa, tuurilla ikkunat säilyneet ehjinä...
...paloi pinna ihan totaalisesti. Kävin karjumassa kurkku suorana pojalle että painuu nyt helvettiin siitä paukuttamasta. Poika sitten alkoi nokka pystyssä että "mulle ei kannata valittaa, me omistetaan 2 kämppää tästä taloyhtiöstä, ja vanhemmat sano että mä saan pelata ja mun vanhemmat sanoo sulle että mä saa pelata ja jäkä jäkä jäkä..." Minä sitten totesin tyynesti että nytpä mennään sitten vanhemmille juttelemaan asiasta. Juttelin sitten äidilleen, selitin tilanteen ja otin puheeksi myös että olen huutanut pojalle ja pyysin sitä anteeksi. Sanoin etten haluaisi valittaa, mutta minua ihan oikeasti häiritsee tuon pallonpeluu. Äiti lupasi että poju lopettaa pelaamisen. Toivottavasti se myös pitää.