Seurapuheissa toistellaan "kuuliaisuuden" tärkeyttä, kuuuliaisuutta seurakunnalle. Tarkoittaa että niitä päätöksiä joita viimeisten vuosikymmenten mittaan on lestadiolaisuudessa tehty, tulee edelleen noudattaa.
On käynyt selväksi, että vanhoillislestadiolaisuus kulkee entistäkin pinnallisempaan suuntaan. Kristinusko on sen osalsta ohentunut puhtaasti tapakulttuuriksi.
Jo nyt on sellainen tilanne, että valtaosa nuoremman polven lestadiolaisista ei tunne Raamattua eikä Tunnustuskirjojen pääkohtia. Kristinuskon perusta on tuntematon, pääasia ihmisille on elää siinä totutussa uskonyhteisössä ja noudattaa samanlaisia elämäntapoja. Se antaa turvallisuudentunteen tähän elämään - mutta ei semmoisella ole mitään tekemistä todellisen Jumalan tuntemisen kanssa. Se on pelkkää tapakulttuuria.
On käynyt selväksi, että vanhoillislestadiolaisuus kulkee entistäkin pinnallisempaan suuntaan. Kristinusko on sen osalsta ohentunut puhtaasti tapakulttuuriksi.
Jo nyt on sellainen tilanne, että valtaosa nuoremman polven lestadiolaisista ei tunne Raamattua eikä Tunnustuskirjojen pääkohtia. Kristinuskon perusta on tuntematon, pääasia ihmisille on elää siinä totutussa uskonyhteisössä ja noudattaa samanlaisia elämäntapoja. Se antaa turvallisuudentunteen tähän elämään - mutta ei semmoisella ole mitään tekemistä todellisen Jumalan tuntemisen kanssa. Se on pelkkää tapakulttuuria.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Juuri tuota olen yrittänyt selittää, mutta en osannut noin hyvin. Tussa on kiteytettynä tämän ajan vl-liike. Veit sanat suustani.
Aito henkilökohtainen omantunnon vakaumus on mahdollista vain kun ei edellytetä kuuliaisuutta jollekin ryhmittymälle.
Tähän liittyvä osuva puheenvuoro kannattaa lukea täältä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000017522925
suojelee sinua. Ja voit kulkea elämäsi läpi oppimatta tuntemaan Jumalaa ja Jeesusta Kristusta. Yksimielinen lauma ei pelasta vaan Jumalan armo joka täytettiin Jumalan pojassa. Tämän jos vanhoillislestadiolaiset saisivat vielä mahtumaan tapauskontoonsa,niin toivoa pelastuksesta voisi säilyttää. Kruunua ei saada ajassa vaan kuolemassa.
Raamattu opettaa, että tässä yhdessä laumassa uskotaan ja tunnustetaan samallalailla- Pidämme kiinni Raamatun opista ja myös uskonpuhdistajan opetuksista.
Täällä ei ole niinkään tapauskovia, vaan seuroissa käydään aina kun päästään. Sinne on ilo mennä muiden Jumalan lasten yhteyteen..
SRK:n Päivämiehessä esittämät normit ja ehdot edustavat juuri kaavamaisinta tapakulttuuria ja sitä myös valvotaan, mikä merkitsee että käytössä on ei luterilainen, omakohtainen vaan ylhäältä johdettu "kollektiivinen omatunto". Tämä valvonta ilmenee seurapuheiden ja Päivämies-lehden pääasiallisena sisältönä. Tästä on ikävä kyllä kaukana kristityn vapaus, ilo ja rauha.
SRK:n oppi sisältää itsessään siemenen myös seuraaviin hoitokokouksiin, ihmisten hengelliseen painostukseen ja yksityisasioihin puuttumiseen. Aito kristillisyys ei tällaista hyväksy.