Kaipaisin hiukan apua ajatellen tulevaa isosteluani kesän rippikoulussa.
Jos joku rippilapsista tulee sattumoisin kysymään minulta uskonko Jumalaan ja miksi uskon jos nyt sanoisin uskovani? Mitä voin sanoa, jos en itsekään osaa täysin varmasti sitä itselle selvittää..?
Onko teillä tullu isosena vastaan tällaista tilannetta? Miten selvisitte siitä?
Jos joku rippilapsista tulee sattumoisin kysymään minulta uskonko Jumalaan ja miksi uskon jos nyt sanoisin uskovani? Mitä voin sanoa, jos en itsekään osaa täysin varmasti sitä itselle selvittää..?
Onko teillä tullu isosena vastaan tällaista tilannetta? Miten selvisitte siitä?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Jos joudut miettimään isosena sitä että uskotko Jumalaan ja olet siitä epävarma niin sun kantsii kovasti harkita lähtöä isoseksi. Toisaalta sulla olis leirillä hyvä tilaisuus jutella uskovan ohjuksen kanssa uskosta ja Jumalasta ja siitä kuka oikein Taivaaseen pääsee (kaikki nimittäin ei pääse = vain uskovat pääsee).
>Toisaalta sulla olis leirillä hyvä tilaisuus jutella uskovan ohjuksen kanssa uskosta ja Jumalasta ja siitä kuka oikein Taivaaseen pääsee (kaikki nimittäin ei pääse = vain uskovat pääsee). <
Onko sinusta pelottelu helvettiin joutumisella hauskaa?
ohjausta taivaan tielle. Sillä Jumala itse ilmoittaa sanassaan (Raamatussa) että kaikki eivät pääse taivaaseen MUTTA sinne PÄÄSEE JOKAINEN, joka turvautuu Jeesukseen ja syntien anteeksisaamiseen.
Tästä olemme tulleet osalliseksi jo kasteessa ja tänä päivänä voimme turvata siihen, mitä olemme jo kasteessa saaneet (pelastuksen ja syntien anteeksisaamisen). Mutta joka hylkää Jeesuksen, tuomitaan kadotukseen. Yksiselitteinen Raamatun totuus.
Mielestäni on suurta armoa, jos joku kertoo ihmiselle, miten taivaaseen pääsee (eli välttää kadotuksen).
tietää, millainen se kadotus on?
että se on iankaikkinen ero Jumalasta. Raamattu puhuu sekä taivaasta että kadotuksesta (helvetti) vain vertauskuvin, koska ne ovat olotiloja, joista meidän on tässä ajassa vaikea muuten ymmärtää.
Taivasta kuvataan Raamatussa paikkana, jossa ei ole enää syntiä, kipua, kyyneleitä, kuolemaa. Se on paikka, jossa rauha vallitsee ja villipedotkin käyvät yhdessä lammasten kanssa. Taivasta kuvataan kultakaupunkina, missä on kristallivirta ja jalokivin päällystetyt kadut. Aurinkoa ei enää tarvita valaisemaan, koska Jumala itse on valo. Taivas kuvataan Raamatussa siis maailman ihanampana paikkana.
Kadotusta kuvataan toisella tavalla. Yleinen vertauskuva on kuvata sitä paikkana, jossa Jeesuksen aikaan poltettiin Molok-jumalalle uhrattujen lasten ruumiit. Siis kammottavin mahdollinen paikka. Paikka oli nimeltään Gehenna.
Yleensäkin kadotusta kuvataan paikkana, jossa ihmisen ei ole hyvä olla. Eipä tietenkään ole, koska ihmistä ei ole tarkoitettu kadotukseen. Ihminen on tarkoitettu taivaaseen, Jumalan luo. Kadotus on valmistettu Perkeleelle (Jumalan persoonallinen vastustaja) ja hänen enkeleilleen. Mutta kadotukseen tuomitaan jokainen, joka hylkää Jumalan valmistaman pelastuksen - eli Jeesuksen.
Raamattu jumalineen on vain satua ja höpötystä.
voit tietää??
Ja tästä se suuri valistus rumba taas alkaa...
Raamattu on sen verran vanha ja hiukan fiktiivinen kirja että siihen tarvitaan ihmisiä todistamaan ennen kuin sitä voi sanoa todeksi...
Mutta sinänsä minua ei haittaa jos joku uskoo raamattuun, omapahan on uskonsa. Joku muu taas saattaa uskoa koraaniin, se on heidän "totuus".
Mutta tätä pakanan valistus menoa en tämmöisessä artikkelissa siedä. Toinen vain kysäisee mitä kannattaisi vastata leiriläiselle, joka on 1-2 vuotta nuorempi kun hän kysyy "uskotko jumalaan?"...
Itse ehkä vastaisin että uskon ja en usko. Kuulun kirkkoon jne. Saatan jopa käydä kirkossakin. Mutta toisaalta en usko Jumalaan, koska tämä Raamattu saattaa olla vain kokoelma kertomuksia tuolta ajalta.
PS. Raamattu on pirun vanha, moneen kertaan uusittu ja se on käännelty suomenkieleksikkin mistälie painoksesta. Joten voitko lukea rauhallisin mielin suomenkielistä versiota, entä jos suomentaja on tehnyt virheen ja sinun uskosi onkin erinlainen kuin toisen saman uskonnon harjoittajan. Tekeekö tämä sinusta vai hänestä pakanan...
Hyviä illanjatkoja...
Eläkää kaikki kuten haluatte, After life saattaa olla tai se ei olekkaan... Jos on minkälainen se on, sitä meille ei ole kukaan kertomassa vaan joudumme jokainen sen kokemaan, toivottavasti avoiminmielin...
Siitä on jo kauan...ööö...sanotaanko, että yli 20vuotta :)
Mutta silti - ainoa oikea ratkaisu on olla REHELLINEN, vaikka se oma rehellinen kanta asioihin tai omaan tilaasi ei ole se ihan kirkon vaatima "ihanne".
Jos et ole rehellinen muille, et todennäköisesti ole itsellesikään, ja muut kyllä huomaavat sen.
Ja jos et ole rehellinen itsellesi (ehkä kaikkine epäilyksinesi), niin ennen pitkää elämässä joudut vaikeuksiin sen takia.
ok ja kitti neuvosta..=) kiva kun viitsitte vastata..
just samaa viime kesänä: yks riparilaisista kysy multa että uskonko mä jumalaan. olin rehellinen ja vastasin: mä en usko mihinkään mitä en oo ite omin silmin nähny enkä ite kuullu enkä ole henk.kohtasesti tavannu." olin isosena kun kaveri kyseli mukaan.
ole siis rehellinen.
Hyvä isonen on aivopesty jumalauskoon. Niin hyvin ettei he epäröi hetkeäkään tähän sairaaseen mielikuvitus satuun.
Isosten tehtävä on lasten aivopesu tähän sairaaseen jumalauskoon niin että kirkko saa heistä hyviä maksajia myöhemmin. Lapset on niin herkkäuskoisia että heitä on helppo aivopestä.
Mene isoseksi ja kerro lapsille totuus että jumala on pelkkaa satua ja höpötystä.
Sano heille myös että ettei ole olemassa yhtään sellaista tosiasiaa mikä antaisi aihetta edes epäillä jumalaa todeksi. Näin voit estää monen lapsen sairastumasta mielenterveys ongelmiin myöhemmällä iällä.
Tässä pari ohjetta miten vältät uskistumasta.
-Ajattele selkeästi, siten että varmasti ymmärrät. Älä jätä mitää pelkän epäilyn varaan
-Keskity todella ajattelemaan aihetta
-Ajattele ongelmaa tai asiaa mahdollisimman kokonaisvaltaisesti eri näkökulmat huomioiden Ajattele erilaisia vaihtoehtoja
-Pyri huomioimaan kaikki tieto, mitä aiheesta tai ongelmasta on saatavilla
-Ole tietoinen omista ennakkoluuloistasi, odotuksistasi ja aiheeseen liittyvistä käsityksestäsi - älä anna niiden vaikuttaa liikaajohtopäätöksiisi
-Älä tee päätelmiä, jos et voi olla varma
-Ole avoin uusille ehdotuksille ja näkökulmille
-Muodosta mielipiteesi tai päätelmäsi vasta, kun voit perustella sen hyvin Näitä kriittisen ajattelun periaatteita voi soveltaa monissa tilanteissa: lukiessasi (tentti)kirjaa, artikkeleita, lehtiä tai www-sivuja, kuunnellessasi luetoja tai puheita sekä pyrkiessäsi ratkaisemaan ongelmia
Itekkin oon samantapasia asioita miettiny, kiva tietää että muutki pohtii jotai juttuja!
Mun mielestä ois hyvä yrittää selvittää itelleen omaa suhettaan Jumalaan ja kaikkiin niihin asioihin mistä riparilla puhutaan.. on sitte helpompi itelle mennä isoseks ku tietää missä ite menee..
Mutta jos ei se oo itellekkään ihan selvää, että mihin uskoo ja mihin ei, tai onko ns. uskossa vai ei, niin sen voi mun mielestä sanoo ihan sille rippikoululaiselle, jos se tulee kysymään sun uskosta. Ei se sua sillon varmaan ainakaan huonona isosena pidä.
Jos sanoo riparilaiselle että itekki vielä ettii Jumalaa niin uskosin että se vaan kannustaa sitä itekki tekeen niin. Hauskaa leiriä!:)
Juu.. Oletpa ihanan myötämielinen;)
Kohta alkaa leiri ja kyllä siellä hauskaa tulee olemaan - ainakin isosena tulen pitämään siitä huolen yhdessä muiden isosten leirin vetäjien kanssa!!!