Olen hakenut lääkikseen 4 kertaa, ja valmennuskurssilla olen ollut myös 4 kertaa. Enkä taaskaan päässyt. Tuntuu siltä, että se vika on nyt kyllä tässä hakusysteemissä eikä taidoissani.
En ole ollut edes töissä. Olen lukenut jo 4 vuotta lähes yhtäjaksoisesti, ja nykyinen Galenoskin on hyvin useaan kertaan alleviivattu. Minulla on sellaiset C:n paperit, mutta en ymmärrä, mikseivät ota minua sisään pääsykoekiintiössä. Nytkin jäi vain jotain 8 pistettä vajaaksi, ja kyllä sapettaa. Mutta uutta yritystä vain. Jo on kumma, jos en pääse ensi vuonna. Olisi mukava vaihtaa kokemuksia Galenos-pänttääjien kanssa. Täytyy nyt jo aloittaa lukeminen, jotteivat tiedot ehdi unohtua ensi kevääksi.
En ole ollut edes töissä. Olen lukenut jo 4 vuotta lähes yhtäjaksoisesti, ja nykyinen Galenoskin on hyvin useaan kertaan alleviivattu. Minulla on sellaiset C:n paperit, mutta en ymmärrä, mikseivät ota minua sisään pääsykoekiintiössä. Nytkin jäi vain jotain 8 pistettä vajaaksi, ja kyllä sapettaa. Mutta uutta yritystä vain. Jo on kumma, jos en pääse ensi vuonna. Olisi mukava vaihtaa kokemuksia Galenos-pänttääjien kanssa. Täytyy nyt jo aloittaa lukeminen, jotteivat tiedot ehdi unohtua ensi kevääksi.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Ehkä opiskelutekniikassasi on jotain vikaa. Pystyisitkö kehittämään sitä jollakin tavalla? Mahdollisesti luet liian paljon, etkä ehdi työstämään lukemaasi kunnolla, tai sitten luet vain lukeäksesi etkä niinkään ymmärtääksesi. Teetkö kunnollisia muistiinpanoja lukiessasi? Piirrätkö apukuvia hahmottaaksesi asioita? Tai ehkä olet niin stressaantunut pelätessäsi seuraavaa hylkäystä, ettet keskity täydellisesti. En ole hakenut lääkikseen, mutta pääsin opiskelemaan biologiaa vasta kolmannella yrittämällä. Ulkoaluku ja nippelitiedon muistaminen eivät meinaa sujua minulta. Minulta kesti kolme vuotta ennen kuin hahmotin riittävän kattavasti niin laajan alueen. Galenoksen omaksuminen vie varmasti aikaa, jos ei pysty muistamaan juuri sillä tavalla kuin pääsykokeen laatijat edellyttävät.
Nyt yliopistossa pärjään kyllä loistavasti, vaikka edes viimeisimmästä pääsykokeesta en saanut järin hyviä pisteitä (onneksi kuitenkin tarvittavasti sisäänpääsyä ajatellen).
Onnea seuraavaan yritykseen :)
Tämä on jo 11. kesä, kun yritän psykologiaan. On totta, etteivät kaikki pääsykokeet valitse parhaimpia henkilöitä. Omaa tekniikkaa kannattaa aina tarkastella. Oletko harkinnut avointa yliopistoa valmistautumiseen? Jos suoritat vaikka jonkin alan approbaturin, menee tuskin sekään hukkaan. Samoin voisit mennä pääsykoetta varten valmentavalle linjalle kansanopistoon: opiskelutoverit saattaisivat motivoida sinua.
soveltuvuuskokeessa asti?
Jos olet niin mitä sinulle on sanottu palautteessa?
Toivottavasti ensi vuonna sinua onnistaa, minä yritän silloin vasta toista kertaa..
En ole päässyt koskaan, tosin lähellä olen ollut.
Oletko ajatellut,että tämä on luonnon keino sanoa,että et sovi alalle?
I'm just wondering...
Ikävä kuulla, että eivät ole lääkiksen ovet sitkeästä yrittämisestä huolimatta auenneet.
Koekysymykset ovat kuitenkin mielestäni viime vuosina selvästi kääntyneet "soveltavampaan" suuntaan. Tarkoittaen sitä, että Galenoksen hallinta ei pelkästään riitä. Eipä kokeessa varsinaisesti asioista Galenoksen ulkopuolelta kysytä, mutta eräänlaista ymmärrystä monessa tehtävässä vaaditaan. Tätä voisi saada esim. mateemaattis-luonnontieteellisiä aineita lukemalla. Fysiikan/kemian/matikan approt (tai kursseja pidemmältäkin) auttavat varmasti, jos ne suorittaa huolella, eikä vain yritä vanhoja tenttitehtäviä opettelemalla rimaa hipoen läpi.
Valmennuskursseilta minulla ei ole kokemusta, mutta täytyy myöntää, että ihmettelen mitä siellä opetetaan, jos ei tietojen soveltamista. Toinen sudenkuoppa, mikä tulee mieleen, on essee-tyyppisten vastausten sisältö. Oletko tarkastanut paperistasi, kuinka samaa mieltä olet ollut malliratkaisujen tms. kanssa? Joskus tehtävän laatija saattaa painottaa hieman outoja asioista kysymyksestä päätellen ja tämä voi syödä pisteitä hyvästäkin vastauksesta.
Mitä tulee hakusysteemiin, niin on päivänselvää, että kirjatentti ei missään tapauksessa poimi hakijoista potentiaalisesti parhaita lääkäreitä. Jossain määrin se varmaankin korreloi opinnoista selviämiskykyjen kanssa, mutta nykykoe hakee erityisesti henkilöt, jotka sopivat poikkitieteelliseen tutkimusryhmään lääketieteen asiantuntijoiksi. Ikävä tietenkin, että vain murto-osa lääkäreistä sijoittuu sellaisiin tehtäviin.
Vielä käytännön neuvona (toivottavasti olet tosin tämän jo tajunnut) Kuopio on yleensä ollut selvästi helpoin tiedekunta päästä sisään (kuten tänä vuonna, Kuopio 87,5p, Oulu 94,5p) joten paperit vetämään sinne vain.
Älä vielä heitä kirvestä kaivoon. Itse olen aina myös haaveillut lääkärin ammatista. Kun hain lääkikseen kuudetta kertaa, niin alkoi masentaa, kun kaverit alkoivat jo valmistua. Nyt sitten on kulunut 4 vuotta, ja jotkut jo erikoistuvat pian. Se on niin väärin. Pitäisi olla, että kun on 3 kertaa hakenut, niin otetaan automaattisesti sisään. Olen niin katkera niille, jotka valmennuskursseilla ensimmäisellä kerrallaan valittivat koko kevään, ja kuitenkin pääsivät sisään. Todella surullinen olo oli joka kerta, kun aina uudet kaverit vain pääsivät ja minä en.
Mutta en ole luovuttanut. Sinulla on homma vasta aluillaan, joten ei hätää. Itse muistan, kun hain neljättä kertaa. Olin silloin 23-vuotias. Enkä vieläkään ole antanut periksi. Kyllä sinne mennään, vaikka läpi harmaan kiven.
Heips.
Itse olen hakenut kolme kertaa TOSISSANI historian laitokselle Helsinkiin, enkä ole päässyt. Kolmannen kerran tuloksia tosin nyt odotellaan, enkä ole kovin toiveikas, mutta toisaalta olen nyt huomannut, ettei kyseinen ala ehkä kiinnostakaan minua todella, sillä en muista, että olisin lukenut kovinkaan "intohimoisesti" tämän vuoden pääsykokeisiin.
Anyway, tämän kolmen vuoden aikana valmistuin kuitenkin YO-merkonomiksi, olen töissä ja syksyllä aloitan opiskelut Heliassa, perusliiketaloutta, ja mietin tässä vieläkin omaa alaani. Ainakin töitä tulee löytymään enemmän, kuin hum.yo:na.
Eli, vaikka sitä hakeekin useampaan kertaan samalle alalle, kannattaa siinä sivussa ehkä ajatella sitä omaa tulevaisuuttakin, eikä jumittua toiveeseen, että SEURAAVALLA kerralla pääsen. Ei tulevaisuutta kannata rakentaa toiveen varaan, vaan kannattaa aina tehdä varasuunnitelmia.
Tsemppiä kuitenkin oikein paljon! Nostan hattua jos sitä jaksaa hakea viidettä tai kuudetta kertaa tosissaan.
Sitten kun vihdoin pääset lääkikseen sisälle ja näet millaista paskaa se pahimmillaan on, huomaat että olisit ehtinyt noina pyrkimisvuosina opiskella jo yhden tutkinnon.
Käytätkö koko vuoden siihen, että luet Galenosta? Opiskeletko vai käytkö töissä? Monessa avoimessa yliopistossa on mahdollisuus lukea esim. lääketiedettä ja fysiologiaa. Monet yliopistot tarjoavat vapaaehtoisina kursseina esim. ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa. Kuulostaa siltä, että lukutekniikassasi on jotain pielessä. Mitä olet saanut valmennuskurssien kenraalikokeista? Olet varmasti lukenut Galenosta niin monesti että osaat sen lähes ulkoa. Miten on ymmärtämisen puoli? Itse kirjoitin kaikki laskukaavat moneen kertaan isolle paperille ja kirjoitin järjestelmällisesti, mitä jokainen symboli merkitsee. Laskin jokaisella kaavalla esimerkkilaskuja. Harjoittelin esseitä. Esseiden arvostelu ei paljoa muutu vuosien kuluessa: on osattava poimia juuri ne oleelliset asiat eikä mitään ylimääräistä.
Hain kaksi kertaa, tänä keväänä kävin valmennuskurssin ja nyt pääsin sisälle. Aloitin lukemisen tammikuussa, luin Galenoksen suurpiirteisesti 2 kertaa läpi maaliskuun loppuun mennessä ja sen jälkeen käytin 5 viikkoa kun luin sen huolellisesti läpi. Sitten vielä opiskelin vaikeimmat kappaleet parin seuraavan viikon aikana ja viimeisellä viikolla luin kaikki alleviivatut osiot. Kuitenkaan tärkeimmäksi en kokenut tätä lukemista vaan laskemista, laskemista ja laskemista...
Älä luovuta! Minkälaista palautetta olet saanut valmennuskurssien järjestäjiltä? Oletko kysynyt kun joku on epäselvää? Erityisesti kenraalikokeiden tekeminen on tärkeää: Tee se huolella ja käy jälkeenpäin omat vastauksesi vastausanalyysien kanssa läpi. Opit arvostelusta ja samalla täydelliset vastaukset kysymyksiin.
Kannattaa unohtaa se kirja. Sinun täytyy vain laskea niitä valmennuskurssien valmennusmateriaaleja ja yrittää sisäistää asiat. Itselläni oli niin vähän aikaa käytettävänä, että jätin kirjan lukemisen sikseen. En saanut sitä luettua koskaan kokonaan loppuun. Pääsee sinne ilman ulkolukuakin, kunhan hallitsee laskurutiinin. Kokeessa oli varmaan yksi essee, johon osasin vastata. Esseistä saa kuitenkin jonkin verran pisteitä myös laittamalla niihin vain äkkiä jotain. Jos jää liian kauaksi aikaa pohtimaan yhtä tehtävää, niin metsään menee. Panosta siis LASKUIHIN. Biologoaa ja fysiologiaa ehdit sitten lukea siellä opiskellessasi ihan tarpeeksi. Kyllä sinä vielä joskus sinne pääset...
En pidä laskuista, kun niitä ei voi opetella helposti ulkoa. Aina, kun käännän sivun, jossa on käsitelty jotain kaavoja, niin alkaa masentaa. Niissä ei ole mitään logiikkaa. En voi ymmärtäää, miten joku muistaa ne. Ja siinä kokeessa on niitä erilaisia kaavoja niin paljon, ettei niitä voi muistaa kukaan ulkoa. Muistan kyllä hyvin kaikki ne luvut siihen redusoituun silmäänkin ja kaikki kudoskohtaiset painotuskertoimetkin ulkoa. Mutta en koskaan tiedä, mitä kaavaa pitää käyttää. Minusta on inhottavaa, että sitten vielä tehtävissä on niin paljon turhaa tietoa, ettei niistä ota mitään selkoa. Nuo valintakokeiden laskutehtävät ovat todella lapsellisia eivätkä mittaa juuri mitään, mitä tarvitsee lääkärin työssä.
Kuten tuossa aiemmin sanoin, pääsykoe ei ole paras mahdollinen tapa hakijoiden koulimiseen, mutta toimiva kuitenkin.
Valintakokeiden laskutehtävät mittaavat kohtuullisen hyvin sitä, kuinka hyvin hakija pystyy omaksumaan analyyttisesti ja kvantitatiivisesti esitettyjä asioita. Lääketieteen opiskelussa tätä tarvitaan ja myös työssä, työtehtävistä riippuen.
Ymmärrän hyvin, että tehtävissä on annettu turhaa tietoa. Täytyyhän jokaisen lääkärin osata erottaa turha tieto olennaisesta.
Millä perusteella väität valintakokeiden laskutehtäviä lapsellisiksi? Minusta se, että pitäisi pelkästään opetella asioita ulkoa, ei todellakaan mittaisi hakijoista soveltuvuutta lääketieteen alalle. Ei itseasiassa millekään muulle alalle. Kokeita voisi mielestäni kritisoida siitä, että on vaadittu ulkoa opeteltavaksi jotain epäolennaista.
ehdin lukea pääsykokeeseen vain 2viikkoa. sen aikana luin galenoksen kerran ajatuksella läpi ja en tosiaankaan osannut kaikkea pikkuasioita ulkoa vain suuret kokonaisuudet. esim. osasin ruuansulatuksen periaatteen mutta en muistanu enkä edes viitsinyt opetella entsyymejä tai muita nippelijuttuja. ajattelin silti kokeilla tenttiä vaikka kaikki muut tuntuivat olevan olleen valmennuskursseilla ja monta kuukautta lukuja takana. Pääsin sisään ja syynä on vahva matemaattinen osaaminen ja kokonaisuuksien hahmottaminen.
joten luulempa että jos sinulla nyt on hanskassa se biologia niin keskity niihin laskuihin. ota vanhasta kokeesta se kaavakokoelma, ja mieti mihin jokainen kaava liittyy ja mitä arvoja tarvitaan. ja kun teet jotain laskuja esim. vanhoja lukion tehtäviä,k irjoita aina ensin se kaava, johon sit sijoitat arvot. Näin ne kaavatkin alkaa pikkuhiljaa muistumaan. myös kannattaa miettiä mikä on vastauksen yksikkö. jos kysytään konsentraatiota niin se pitäis olla mol/l ja voit siitä sit päätellä että ainemäärähän pitäis tilavuudella jakaa.
paljon tsemppiä sulle.
p.s. laskut ei oo lapsellisia. se on loogisen ajattelun osaamista ja sitä minä ainakin haluaisin minua hoitavan lääkärin omaavan.
Heips,
lääkiksen pääsykokeessa tarvitaan nimenomaan sekä fysiikan että kemian laskurutiinia (kemiaa oli tänä vuonna tosin vähänlaisesti, kentien ensi vuonna jo enemmän). Tästä johtuen lukiokurssien opeista on näissä suunnaton etu. Kemian laskut suoriutuvat lähes täysin lukiotietoon pohjautuen, joten ensimmäiset sata sivua Galenoksesta voi selata vähemmälläkin huomiolla, jos aika tai jaksaminen eivät riitä. '
Fysiikassa taasen pärjää pitkälti mekaniikalla (terveisiä lukiosta). Joitakin Galenoksen kaavoja tosin testataan. Näissäkään ei ole mitään muuta ongelmaa, kuin symbolien ulkoaopettelu. Itse laskut ovat helpohkoja.
Summasummarum: jos osaa lukion fysiikka ja kemia ovat hallussa, sekä lukumotivaatiota löytyy jonkin verran omasta takaa, kyllä ne lääkiksen ovet avautuvat:) Jos lukiossa ei ole tullut luettua kunnolla kyseisiä aineita, ainahan niitä voi käydä opettelemassa iltalukioissa tai vaikka vuosi yliopiston puolella.
Pääsin lääkikseen ensimmäisellä yrityksellä, takana oli tosin vuosi teekkarina. Lukemisen aloitin jo ennen joulua, ja kirja kulki joka paikassa matkassa koko kevään:).
jää 8 pointsia vielä uupumaan, niin kannattaiskohan luovuttaa.
Minun mielestäni ei kannata torpedoida ketään. Olen tavannut niitä ikäviä ihmisiä, jotka kapeakatseisesti päästäisivät vain yhdellä tietyllä tavalla oppivia ihmisiä yliopistoon. Se on ikävä piirre. Se varmasti kertoo omaa karua kieltänsä torpedoijasta itsestään.
Älykkyydellä on eri ulottuvuuksia. Yksi osaa analysoida, toinen taas kehittää uutta tietoa ja kolmas on käytännöllisesti älykäs. En tiedä, kuinka mikäkin pääsykoe onnistuu valikoimaan näiden perusteella eri hakijoita.
mutta kaveri on lääkiksessä ja kyllä siellä alkuopetuksessa oli aika paljon laskemista, siis sitä kemiaa ja fysiikkaa yms. Meitä on erilaisia oppijoita, tiedän. Mutta jotenkin vaan tuntuu, että jos yhtä Galenosta tahkoaa vuositolkulla, niin onko siinä järkeä. Kun siellä lääkiksessä joutuu omaksumaan paljon paljon enemmän tekstiä ja asiaa paljon lyhyemmässä ajassa...
olen kuullut muutamista, jotka olivat monta vuotta lukeneet pääsykokeisiin ennenkuin lääkikseen pääsivät. Näille opiskelu osoittautui liian rankaksi ja he eivät pysyneet toisten mukana. Ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jättää lääkis kesken.
Joskus on tajuttava että kannattaa alkaa miettiä muitakin vaihtoehtoja.
... opiskelemaan aineita, jotka ei suju nyt?
Aina voi tulla eteen jotakin, josta hyötyy myöhemmin, esim. pääsykokeessa.
Ihastuttavaa että jaksaa yrittää noin monta kertaa luovuttamatta. Itse hain kauppakorkeaan nyt toista kertaa, taidan jäädä Helsingistä ulos, vaikka valmennuskurssilla olinkin kärjessä koko kevään. Ja taidan myös vaihtaa alaa, turhauttavaa lukea sellaista mitä näköjään ei kykene omaksumaan. Tosin Turkuun varmaankin pääsen, mutta haluan kehtittää itseäni sillä alalla mikä on minulle 10. Ihailen silti tuota sinnikkyyttä, hyvä asenne ainakin !
Nyt et kyllä aloita galenoksen pänttäystä.
Nyt pidät lomaa, nautit kesästä ja nollaat tilanteen. Vika taitaa olla jo korvien välissä eikä taidoissa. Rauhoitu ja tee muita juttuja välillä. Ei tarvitse lukea 4v yhtäjaksoisesti että lääkikseen pääsee.
Pääset kyllä vielä lääkikseen, mutta nyt järki käteen ja aivot LOMALLE!
Ehkä tälläviikolla otan vähän rennommin ja luen vain jotain 4h/päivä. Ensi viikolla sitten jaksaa aloittaa puurtamiseen. Alussa tähtään johonkin 6-8 tuntiin. Kyllä mäkin uskon, että joskus se on pakko onnistua. Muistan kyllä vieläkin kirjan sanasta sanaan ulkoa, mutta nyt yritän panostaa siihen, että osaan luetella kysytyt asiat salamannopeasti.
..sen jälkeen voit alkaa panostaa siihen, että osaat kirjan ulkoa myös väärinpäin ;)
Ei hemmetti! Olitkin provoilija (tai sitten joku kirjoittaa alkuperäisen nimimerkillä)
Ajattelinkin, että neljään valmennuskurssiin on uponnut sievoinen omaisuus, eikä kukaan voi olla niin tyhmä, että opettelee asioita neljä vuotta ulkoa, vaikka selkeästi nuo laskutehtävät mättää.
Ei ole mitään järkeä lukea tässä vaiheessa 6h päivässä. Jos osaat kirja jo kannesta kanteen, kanattaisi perehtyä niihin laskuihin. Laskuista muodostuu valtaosa kokeen pisteistä ja siten ovat tärkeimpiä. Et voi pitää laskuja tyhminä ja sen takia olla tekemättä niitä, jos todella haluat lääkikseen.
Et ole kertonut matiikan, kemian ja fysiikan tasostasi. Luitko niitä lukiossa ja minkälaisella menestyksellä? Ennenkaikkea ymmärrätkö miten esim. massa vaikuttaa voimaan
t: läkikseen tänä keväänä päässyt
Heh, minä huomasin kyllä jo muutaman viestin jälkeen, että trollihan se tässä on kyseessä.
Eihän täällä ole nyt kuin kolme alkuperäisen kirjoittamaa viestiä ja tuo kolmas on vasta todellinen paljastus. Sitä paitsi ei ihan pro-trollaaja, kun noin passiivista keskustelua.
Kyllä se vuodatus lapsellisista laskutehtävistä olisi voinut hyvin olla katkeran hakijan suusta. (ehkä liikaa hoki sitä ulkoaopettelua) Noita "biologian osaan kyllä täydellisesti, mutta niistä laskuista mä en tajua mitään"-hakijoita lääkikseen kyllä riittää.
Neljän vuoden haku-urakan jälkeen alkaisin itse jo pohtia toista alaa. Ei se onni välttämättä yksistään lääkiksestä löydy.
Miksi ylipäätään haluat lääkäriksi? Omat motivaationi olivat: Tulevat työtoverit & kollegiaalisuus, mahdollisuus vaikuttaa omaan työkuvaan tarpeen vaatiessa, palkka ja mahdollisuus virkamies-työsuhteeseen.
Jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut toteutta unelma-ammattini kriteerit myös esim. lakimiehenä tai opettajana, aloilla joita myös harkitsin. Mutta jostain syystä päädyin lääkikseen, ehkä nimenomaan selkeiden valintaperusteiden vuoksi.
Johtopäätökset: Maailma on täynnä hyviä ammatteja, katselehan ensi syksynä valintaoppaita uusin silmin ja mieti muita mahdollisuuksia toiveidesi täyttämiseksi. Hae vaikka ensi keväänä muihinkin tdk:hin, saatatpa jopa tykästyä.
Mietin viimeyönä asioita, ja tulin siihen tulokseen, että ehkä minun juttuni on sittenkin oikis. Että jos keskittyisin ensi keväänä kaksiin valintakokeisiin, niin olisi ainakin suurempi todennäköisyys, että paikka aukeaa. Olisihan se lääkiskin edelleen unelma, mutta ehkä se oikis olisi sitten se haaveammattini. Mutta iloisin mielin aloitan luku-urakan. Ajattelin, että keskityn nyt oikeustieteellisiin julkaisuihin, kunhan valintakoekirjat varmistuvat. Keväällä voin sitten taas syventyä Gallen saloihin.
Kyl mäkin ihan amiksen tiedoilla sinne pääsin....xD xD.Ei siinä kokeessa ihmeempiä vaadita,ihan perusjuttuja,itse vain suhteutin vähän derivaattoja piihin,niin johan aukesi paikka.En kuitenkaan ottanut paikkaa vastaan,kun sain yhdestä paikasta,joka on paljonparenpi.Kaikkihan sinne nykyään pääsee,eikä yo:n tittelistä oo mitään hyötyä oikeestaan missään,kokemus ratkaisee ja maalaisjärki.
No huhhuhh..huonoa läppää..=)
Kaatuivatko opinnot sitten huonoon suomen kielen taitoon?
Ihan tosissaanko tuo alkuperäinen kirjoittaja harkitsee oikista ja kaksia pääsykokeita?!?! Kuulostaa tyhmältä. Ensinnäkin, miksi lääkis ja oikis kiinnostaa? Molemmat haluttuja aloja joihin yleensä suhtaudutaan kunnioittavasti, mutta onkohan sinulla nyt vain päällimmäisenä maine ja kunnia? Nuo alat ovat meinaa muuten aika eri maailmoista, yhdistää vain lähinnä suurehko opittavan asian määrä.
Mun mielestä sun pitäis nyt irtautua ainakin kesäksi niistä pääsykokeista. Teet jotain aivan muuta ja pohdit mitä oikeasti haluat tehdä elämässäsi. Typerintä olisi mokata ensi keväänä kahdet pääsykokeet ja stressata niihin jälleen kokonainen vuosi. Kyllä järjen pitäisi jo sanoa, ettet voi millään lukea kaksiin vaativiin pääsykokeisiin yhtä aikaa jos yhden kirjan lukeminen ja soveltaminen ei ole neljällä aiempanakaan vuonna onnistunut, miksi sitten lisätä työtaakkaa?!
Ota ihan oikeasti hengähdystauko. Nauti kesästä ja kavereista. Mieti sitten syksyllä uudestaan mitä todella aiot tehdä.
Jaksamista sinulle!
Siskoni pääsi lääkikseen ekalla kerralla, vaikka matematiikka sillä oli magna lukiossa. Lopetti kuitenkin parin vuoden jälkeen kesken, kun sai tarpeekseen lääketieteen ihmiskäsityksestä.
Mitä siskosi nyt tekee?
tällaisia tapauksia ei liene paljoa.
sen takia en viitsi kertoa.
mutta kerrottakoon, että siskoni ihmiskäsitys on erittäin henkinen vs. lääketieteen konemainen ihmiskäsitys (lääkettä pistetään suoneen, millä eliminoidaan oireet. todellista syytä ei kyetä/haluta selvittää)
Tämän takia motivaatio oli liian heikko.
Ehkä tosiaan on viisaampaa miettiä muita aloja, jos lääkiksen ovet eivät aukea neljän vuoden lukemisenkaan jälkeen. Tosin kannattaisikohan sinun miettiä tosiaan kaksiin kokeisiin lukemista? Ei sinne oikikseenkaan kovin helpolla pääse.
Kyllä on surettanut nämä muutamat tyypit, jotka eivät ole lääkiksen ensimmäisten vuosien tahtia kestäneet vaan luovuttaneet. Tai sitten opinnot ovat viivästyneet, kun ei päästä läpi 1. vuoden ensimmäisiä kursseja! Ja nämä ihmiset ovat muuten valmennuskursseilta tulleet. Pitäisikö miettiä, että jos ei ole kykyä omaksua tietoa omin avuin vaan kurssilla, niin miten opit sitten tenttikirjan sisällön? Ehkä tarvitset siihen uuden valmennuskurssin - hei, mutta eihän sellaisia olekaan! Eri asia ovat sitten abit. Heillä aikataulun kireydestä johtuen kurssista voi olla hyötyäkin.
P.S. pääsee sitä sisään tosiaan amispohjaltakin ilman kursseja, jos vain aivokapasiteetti riittää. Ja vähänkö nämä tyypit muuten pärjäävätkin tenteissä! Sitä tuntee itsensä pieneksi heidän rinnallaan...