Hei! Mä saan kohta uuden koiran, mikä on tietty hieno juttu. Mutta mua on alkanu vaivaan eräs asia.. Nimittäin, me lähetään aika myöhään hakemaan se koska äidillä on töitä. Uskon, että ollaan viimesiä jotka sen koiran hakee. No me sitten joudutaan ottaan se joka on enään jäljellä. Ja kuitenkin se koira on hirveen arka ja menee kauan, ennen kuin siitä saa "ei aran" koiran. Ois mukavaa olla ensimmäinen, niin vois miettiä et kuka noista koirista ois se oikee. Mulle tulee eläimiä valitessa aina sellanen tunne et "Toi on se oikee, toi kannattaa ottaa", mut nyt on vähän vaikeeta sellanen homma kun siellä on jäljellä vaan se yksi koira, ei auta muuta kuin ottaa se. Vai onko tällä ees niin paljon merkitystä? Koira kuin koira. Aattelin vaan. Kun monet pitää tätä niin tärkeenä.
Onko tällä väliä?
Rauhhis
14817
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
pentuja.? Olisit silloin voinut valita kasvattajan kanssa sinulle sopivimman pennun. Itse en koiraa ottaisi, jos en ensin kävisi pentuja ja emää katsomassa. Samalla näkee millaisissa oloissa ne ovat eläneet ekat viikkonsa.
Tuskin se kasvattaja sillä perusteella pennut luovuttaa, että kuka tulee ensi hakemaan, saa valita ensimmäiseksi. Joko kasvattaja on valinnut pennut ostajille luonteen perusteella tai sitten pennunostajat ovat jo ajat sitten käyneet valitsemassa itselleen sopivan pennun kuultuaan ensin kasvattajan kertomuksia pennuista.
Yleensä kasvattaja valitsee lupaavimmat pennut niille, jotka käyvät näyttelyissä, ja muille pentu valitaan muiden ominaisuuksien perusteella. Vai onko kyse sekarotuisesta pennusta?
Aika erikoista, että ette ole ilmeisesti käyneet aiemmin katsomassa pentuja. Ei luovutusikäisen pennun luonteesta vielä paljon osaa sanoa. Jos pentu vaikuttaa aralta, tulee teidän vain sosiaalistaa sitä paljon, niin kyllä siitä hyvän ja rohkean saa. Itsestänne se on kiinni. Antakaa pennulle paljon erilaisia myönteisiä kokemuksia ja tutustuttakaa sitä paljon kaikennäköisiin asioihin, ihmisiin ja koiriin varsinkin muutaman seuraavan kuukauden aikana, niin varmasti pennusta tulee rohkea.
Jos tosiaan kasvattaja luovuttaa pennut sillä periaatteella, että ensimmäinen hakija saa valita, saatte varmastikin teille kaikkein parhaimman ja rakkaimman koiran joka tapauksessa.
Tässä hyvä linkki:
http://kotisivu.mtv3.fi/toko/liikkeidenkoulutus.htm
Ei oo ollu kysymyksessäkään, että oltaisiin käyty aiemmin kattomassa niitä. Jopa itelläni ei oo käyny mielessä lainkaan. Tiedän kyllä, että niitä pitäisi käydä aikasemmin kattomassa. Omituista että on unohtunu tällänen asia.
Kasvattaja kyllä tuntuu ihan kunnolliselta ja emän kuvia oon nähny (mikä nyt ei kerro vielä mitään) ja pentujen kuviakin oon nähny.
jos pentu on kovin arka, älä ota. Yleensä tulee vaikeuksia sen kanssa. Niistä kun voi tulla pelkopurijoita ja -haukkujia.
näkemättä sitä? Itse en ikinä ottaisi, enkä antaisi pentua ellen tapaisi henk. koht. ostajaa. Lisäksi, elleivät pennut ole jotain vahinkopentuja (joita on HARVOIN enää edes maaseudulla) jotka jaetaan periaatteella tule-hakemaan-omasi-pois-eka-ehtii-ensin, niin yleensä pennut varataan.
Eli rautalangasta väännettynä.. Eka kun pentuvälitykseen tulee ilmoitus, esim. viis pentuu, omistajan puhelin alkaa soida kun kyselijät soittelevat mitä tarjolla (uros/narttu), missä, minkä hintaista, minkä näköinen/luonteinen jne.. Sitten sovitaan näyttöaika ja ne ketkä sitten käyvät siellä ekana katsomassa pentunsa, varaavat sen tai jättävät varaamatta kun mikään ei kiinnosta.. Sitten kyseinen pentu otetaan pois näytöstä, seuraavat katsojat varaavat jäljellä olevista omansa jne.
Ja sitten kun pentu on luovutusikäinen, perheen varaama pentu annetaan heille ja raha vaihtaa omistajaa. Yksinkertaista.
Joko olet vielä lapsi joka tämän aloituksen on laittanut (eli et tosiaan tiedä mistään mitään tai vanhemmat ovat selittäneet asiat vältellen niin ettei tarvitse kuunnella lasten kitinää siitä että mikä olisi kivoin pentu, vanhemmat käyvät valkkaamassa ja täts it, tai sitten olet hyvin tietämätön ja yksinkertainen aikuinen...)
Kenenkään en ole ikinä kuullut ottavan pentua katsomatta tai pakolla niin ettei pentu miellytä edes ostotilanteessa. Pentua ei ole pakko ottaa jos vaikuttaa itselleen sopimattomalta.
Aran koiran kanssa voi tulla pahoja ongelmia,jos arkuus muuttuu koiran kasvaessa pelkopuremiseksi/aggressiiivisuudeksi.
rotukoiria vai seropeja? Eikö kasvattaja ole ihmetellyt sitä ettette ole pentuja käyneet katsomassa?
ei oo pakko ottaa sitä koiraa, joka arkailee.. katso joku muu kasvattaja
Rotukoira on kyseessä. On kysytty että millon voitais käydä kattomassa mutta en sitten tiedä miten on käynyt kun äiti sen kanssa jutteli. Joka tapauksessa, kohta ollaan menossa kattomaan niitä, tai siis ostamaan. No jos tuntuu että ei oo kaikki kohdallaan, niin ei oteta sitä koiraa.
kuten joku ylempi kirjoittaja tuolla, että äitisi on vetänyt niin sanotusti välistä - käynyt itse katsomassa koiran eikä ole puhunut sulle mitään koska haluaa itse päättää minkälainen koira otetaan. Ja sitten vain käydään hakemassa valmiiksi katsottu koira pois.
Äitisi kuitenkin maksaa koiran, joten hän tuskin haluaa kuunnella lapsen kiukuttelua siitä miten joku toinen koira olisi parempi kuin hänen valintansa..
mie tein seefferini kanssa niin että soitin kasvattajalle ja sovin ajan koska mennään katsomaan.. sitten kun päästiin perille istahdin pentujen keskelle pentu aitaukseen ja annoin pentujen pörrätä siinä ympärillä ja siinä kävi niin että pentu valitsi itse minut...
tuli syliin ja puri nenästä ja lopulta kävi nukkumaan syliin..
kyseinen pentu kun oli vielä kaikenlisäksi vapaa niin se sitten varattiin.. maksettiin käsirha ja haettiin luovutusikäisenä kotiin.
kun kerran tässäkin tapauksessa on rotukoira niin kasvattaja ei anna pentua näkemättä ensin ostajaa ja ylennsä käsirahan kasvattajat myös vaativat..
se osoittaa jo sen että ihminen on tosissaan kiinnostunut koirasta eikä vain hetken mielijohteesta käy katsomassa pentuja ihast ja varaa pentua
Ensinnäkään, mä en ole mikään lapsi. Ja ei kait se kerro huonosta kasvattajasta, ellei nyt satu käyttämään sitä menetelmää että ensin käydään kattomassa ja sitten ostamassa? Mikä tekee kasvattajasta huonon? Aika v*tun vaikeeta sitä on netin kautta ettiä kasvattajia kun niistä nyt tiedä onko ne TUNNOLLISIA ja KUNNOLLISIA. Kauan mä siihen aikaa kyllä tuhlasin kun ettiin kasvattajia netistä. Ja niin hyvin kun vaan osasin niin päättelin ja luin sivuja että minkäslaisia kasvattajia nämä ovat.
No antaa jo olla, koira kun koira. Olkoot arka tai jotain muuta mutta minähän otan sen ja hoidan niin hyvin kun pystyn.
Mutta kuulostaa vähän siltä että
"Minä saan koiran, olkoot mikä koira hyvänsä, mutta minä otan sen."
Uskon kyllä että kasvattaja on vastuuntuntoinen yms., mutta tuntuu SINUN kannaltasi vähän vastuuntunnottomalta ottaa mikävain koira (olkoon sitten arka) kun nyt kerran koiran saa.
Ja tämä "viimeinen" pentu ei edes välttämättä ole arka.
Pilaillessa kirjoitettu juttu. Kukaan ei toimisi noin