yliopistoon päässeet...jokaisellahan on omanlaisensa tapa oppia, mutta minua kiinnostaisi tietää miten käytännössä teette sen pänttäyksen...opitteko asioita ulkoa vain lukemalla kappaleita uudestaan ja uudestaan vai pitääkö teidän erikseen ns. toistella niitä lauseita mielessä jne...miten pystytte oppimaan niin paljon ulkoa niin lyhyessä ajassa?
yliopistoon pänttäys
k
91035
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
No kun luin kauppatieteidenpääsykoekirjoja niin luin ne 8 kertaa läpi, kävin valmennuskurssin ja pänttäsin kuin hullu. Mutta se kannatti ja sisällä ollaan ja aika hyvillä pisteillä! Osa asioista kannattaa vaan opetella ulkoa, koska niitä kaikkia ei kertakaikkiaan vaan ymmärrä, mutta osassa asioista on ainut keino se, että ymmärrät mitä siinä sanotaan. Riippuen mitä aiot lukea, mutta jos vaan on mahdollisuus niin mene jollekin valmennuskurssille:auttaa todella paljon, kun ne käy kaikki kirjat yksitellen läpi ja kertoo sellaisia asioita mitä ei itse olisi edes huomannut. mm.piilotettuja listoja monien sivujen alueelta jne... Mutta onnea lukemiseen:on se sen arvosta, kun pääsee sisään! =)
Se oli oikeestaan sekä sellaista ulkoa pänttäämistä että myös ihan kertaamista. Tein omat muistiinpanot kaikista kirjoista ja sivuja kertyi yhteensä yli viiskymmentä. Aineena oli psykologia ja pääsin ekalla kerralla sisään. Kaikki riippuu motivaatiosta!
...pakarat. Eli ei yliopistossa tai edes yliopistoon pääsyssä aivoja tarvitse. Vahvat istumalihakset ovat opiskelijan tärkein työkalu. Vasta kun perse sattuu tiedät lukeneesi tänään tarpeeksi. Ulkoaopettelu on käytännössä pakko. Asiat täytyy osata todella hyvin.
Olen päässyt opiskelemaan yliopistolle ja tkk:lle. Mun mielestä ulkoluku ei tehoa koska on mahdotonta muistaa konemaisesti isoa tietomäärää. Asian ymmärtäminen saa aikaan "muistijäljen" ja se onnistuu parhaiten jos opittavan asian merkityksiä tai seurauksia vähän itsekseen pohdiskelee. Laskeminen ja tehtävät ovat parasta harjoitusta matemaattispainotteisiin kokeisiin mutta niissäkin on ymmärrettävä mitä on laskemassa kun ei kaavoja muuten muista. Minulle oppimisen edellytys (ainakin pääsykokeisiin) oli täydellinen vapaus haittaavista seikoista kuten sukulaisista, työstä ym.
Luin mielessäni kertaillen melkein kaiken aineiston läpi mitä piti. --> Olisin päässyt kaikkiin mahdollisiin paikkoihin kokeeni perusteella.
Lukutekniikkaa lyhytoppimäärä: Ulkoa pänttääminen on kaikkein huonoin vaihtoehto, ei saa kun hermot kireelle, pään kipeeks, ei oikeastaan opi mitään. Ulkoa ei siis pidä opetella mitään, sillä asenteella, että osaan sanasta sanaan tämän. Pitää lukea, jonkin verran, miettiä lukemaansa, vertailla sitä mielessään jo mahdollisesti olevaan tietoon aiemmin luettuun. Tämän avulla muodostaa selkeitä yleiskäsityksiä asioista. Ei mitään pikkutarkkaa pääsykokeisiin edes tarvita. Suuret linjat tärkeimmät.
Kun pääset eroon ulkoaopettelun asenteesta olet suuren askeleen lähempänä sivistyksemme ydintä.
Jokaisella ihmisellä on oma tapansa omaksua asioita. Yleensä lukion loppuun mennessä jokainen on jo omaksunut sen itselle parhaan tyylin. Toiset haluavat opetella ulkoa, toiset kirjoittelevat itselleen muistisääntöjä ja toiset haluavat käydä kertauskurssin päästäkseen kuulemaan tarvittavat asiat.
Joka tapauksessa sisäänpääsyssä on kyse kovasta työstä. Nämä tällaiset lukemattasisään-tyypit ovat kyllä vähemmistössä, useimmat ovat lukeneet kirjat läpi moneen kertaan.
Itse luin kaikki kirjat kerran läpi ja sen jälkeen aloin joka päivä kerrata summamutikassa jostain kohtaa kirjaa ja luin sitä sitten sen päivän.
Päteeköhän tuo myös kauppikseen? Kun olen noita vanhoja pääkykokeita silmäillyt, niin siellä aika paljon kysytään noita pikkutarkkoja asioita...
Itse tosiaankin pänttäsin pänttäämällä, jotta pääsin biologiaa opiskelemaan. Yo-todistukseni ei ollut kovinkaan kummoinen (vain reaalista L) ja pääsinkin sisään taatusti vain kovalla ahkeruudella. Ei ollut edes tuskaista lukea yli 10 tuntia päivässä kolmen kuukauden ajan. Apuna oli ystäväni, joka haki samalle alalle, ja pystyttiin tsemppaamaan toisiamme ja tekemään harjoitusesseitä. Valmennuskurssia en suosittele, mutta etua voi olla jos löydät henkilön, jonka kanssa keskustella hakemaanne alaan liittyvistä asioista.
Oikeastaan se, miten opiskelee on loppujen lopuks musta aika irrelevanttia. Opiskelen TKK:lla ja valmistun tuota pikaa, ja olen huomannut että edes asioiden ymmärtäminen ei ole tärkeää...siis siksi että muistaisi. Suurempi merkitys on musta sillä kuinka suuren ajan käyttää tietyn sivun tai tietyn laskun parissa...ja kun sen on opetellut (ulkoa tai ei), niin lopulta homman huomaa ymmärtäneensä!
TKK:n opiskelu on sikäli erilaista, että varsinainen pääsykoe on koko homman helpoin homma, itse asiassa se on helppoa, mutta pärjääminen koulussa sisällä on melkoista tuskaa...lukemista ja työtä on paljon, siksipä keskeytysprosenttikin on suuri, puhumattakaan valmistumisajan keskiarvosta, joka on yli 7 vuotta.
Mutta, mulla homma toimii siten, että oon tehny selvät säännöt itselleni opiskeluun liittyen:
Nukun tavallisina koulupäivinä (tai siis öinä) paljon, mutta kun tenttikausi on tulossa, niin suunnilleen kuukautta ennen vähennän yöunet n. viiteen tuntiin, sillä selviää mainiosti, mutta kuukausi alkaa olla maksimi ;) -Siinä tapauksessa muuhun toimintaan jää päivästä 24-5 = 19 tuntia, josta pois syöminen ja muut, pari tuntia, eli jää n. 15 tuntia päivässä opiskeluun. Viikossa se tekee 7 * 15 = 105 tuntia opiskelua, kuukaudessa sitten 4 kertaa se, eli 420 tuntia. Ja jos pääsykokeeseen on sivuja luettavana esim. tuhat, niin tällöin jää yhden sivun opetteluun aikaa n. 0,4 tuntia, mikä on kyllä huomattavan paljon! -Puhumattakaan että jos käyttäisi pääsykokeeseen lukemiseen kaksi kuukautta, tai enemmänkin, niinkuin yleensä tehdään!
Muutama vinkki jotka toimii: hereillä pysymiseen ja jaksamiseen auttaa kofeiini, mutta unta ei kannata häiritä sillä, eli se kannattaa ottaa aamulla. Sillon se antaa puhtia päivään, siten että esim kuuden tunnin lukujen jälkeen tavallisesti tuleva tökkiminen ei tulekaan ;)
Motivaatiota pääsykoeluvut vaatii, kuin opiskelukin, paljon kannattaa lukea, sillä varma on aina varmaa ;)
Ai niin, minä en ole unohtanut muuta elämää, ei sunkaan kannata, mutta kouluhommat on kyllä syytä hoitaa asiaankuuluvalla vakavuudella...