Olen nuori 22v nainen. Tunnen itseni masentuneeksi, rintaa ahdistaa koko ajan, väsyn helposti. Illalla en saa unta, koska pyörin sängyssä ja itken. Aamulla en taas jaksaisi millään nousta.
Tiedän, että ahdistus tulee työstäni, en millään haluaisi mennä sinne, siihen en tiedä syitä. Ahdistus kohdistuu sitten myös mieheeni ja pelkäänkin koko ajan enemmän, että hän jättää minut ja löytää paremman.
Haluaisinkin kysyä, että olenko vain uupunut työstäni, ja voiko se johtaa masennukseen? Nolottaa niin, että olen ollut töissä vain muutaman vuoden ja tälläinen olo on! Toisaalta myös pystyn iloitsemaan hetkistä, jotka vietän perheeni kanssa, silloin kun olen ns. vapaalla useamman päivän. Voiko masentuneena olla myös iloinen? Kesälomakin on vietetty ja viimeinen viikko meni tämän ahdistuksen kanssa, joka vaan pahenee.
Tiedän, että ahdistus tulee työstäni, en millään haluaisi mennä sinne, siihen en tiedä syitä. Ahdistus kohdistuu sitten myös mieheeni ja pelkäänkin koko ajan enemmän, että hän jättää minut ja löytää paremman.
Haluaisinkin kysyä, että olenko vain uupunut työstäni, ja voiko se johtaa masennukseen? Nolottaa niin, että olen ollut töissä vain muutaman vuoden ja tälläinen olo on! Toisaalta myös pystyn iloitsemaan hetkistä, jotka vietän perheeni kanssa, silloin kun olen ns. vapaalla useamman päivän. Voiko masentuneena olla myös iloinen? Kesälomakin on vietetty ja viimeinen viikko meni tämän ahdistuksen kanssa, joka vaan pahenee.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Älä jatka tuollaista elämää. Onhan se väärin läheisiä ihmisiä kohtaan. Selvää on, että sinun pitäisi mennä lääkäriin ja selittää asiasi niinkuin olet tässäkin tehnyt. Normaalisti ihmiset tuntevat olonsa hyväksi vaikka jotain vaikeuksiakin saattaa olla työpaikalla. Kokeile rohkeasti jotain muuta työtä, jos et viihdy nykyisessä.
Minä olen muuten 71 v. ja tehnyt kaikkea tällaista.
Huomenta sinulle
En ole mikään asiantuntija mutta kuulostaa siltä.ettet todellakaan ole onnellinen työssäsi ja koet siitä ahdistusta.
Itkuisuus ja nukahtamis vaikeudet ovat masennuksen merkkejä,ja varmasti tosiaan johtuvat siitä että aamulla on töihin lähtö.
Et kertonut mikä siellä työpaikalla ahdistaa vai onko se itse työ mitä teet.
Onko sinulla taloudellinen mahdollisuus pitää esim vuorottelu vapaata jossain vaiheessa,ja rupea sivussa katsomaan muuta työtä.
Omasta kokemuksesta voin sanoa et on erittäin raskasta olla sellaisessa työssä missä ei viihdy.
Minäkin sinnittelin kauan työssä mistä kyllä pidin kovasti ja työpaikassa ei ollut vikaa,mutta tunsin pitkään että olin liian vanha kyseiseen paikkaan.Ja viimein voiko sanoa lomautuksen kautta pääsin sieltä pois.
Olen ollut paikassa missä tosiaan oli ahdistavaa,työhön perehdyttäminen oli onnetonta ja olin oman onneni nojassa.
Tottakai ne hommat ajan kanssa oppi,mutta vaikeaa siellä oli.
Työkaverit olivat aika ylimielisiä ja sain järestään raskaamat työt.
Nyt teen keikka hommaa ja olen ihan tyytyväinen,paikat vaihtuu koko ajan mutta teen parhaani ja se saa riittää.
Mutta sinuun palatekseni älä pilaa elämääsi,vaan selvitä kaikki muut mahdollisuudet miten voisit päästä muualle töihin.Jos nykyisessä työssäsi on liian ahdistavaa olla.
Työ on tärkeeää mutta on se oltava sellaista ettei tartte itku silmässä lähteä.
Ja juttele miehesi kanssa en usko että hän sinua jättää tai löytää toisen.
Hyvää kesää sinulle.
Olen kokoelämäni ajan ollut jotenkin alakuloinen,helposti masentuva ,elämä on ollut kuin vuoristorataa,välillä hyviä päiviä,välillä huonoja JAKSOJA.Nyt ikää on jo yli 50 vee ja voin katsella mennyttä elämää viisaammin silmin.Kuvailemasi tuntemukset olivat niin tuttuja ! Usko minua,mene HETI lääkäriin..tartu asiaan nyt jo kun olet nuori ja elämä on edessä,mitä pitemmälle annat tilanteen jatkua sitä enemmän negatiivisia asioita ehtii kasaantua ja sitä vaikeampi tilannetta on purkaa.Se että menet lääkäriin on se muutos jota tarvitset,se antaa taas toivon takaisin,tietoisuuden siitä että muutos on mahdollinen ja sitä kannattaa tavoitella JA että "piilottelu" on loppu.Olet velkaa sen itsellesi ja se voi olla suuri lahja läheisillesi.