Vauvallamme oli koliikki, joka alkoi heti sairaalassa. Sairaalassa vain hymisteltiin, ettei koliikki voi alkaa alle 3-viikkoisella, mutta meillä alkoi.
Pahin koliikki on voitettu, mutta edelleen vauva on kroonisen tyytymätön. Oletteko muut koliikkivauvojen vanhemmat kokeneet samaa?
Yritän vauvan kanssa kaikkeni. Pidän sylissä, juttelen hänelle, teen päivittäin vyöhyketerapiahoitoja. Vaihdoin korvikkeen Nan-jauheeseen, mikä helpotti hieman.
Vauva myös hymyilee, mutta mikään perustyytyväinen hän ei ole. Minulla on välillä syyllinen olo ja mietin mitä teen väärin. Olin vauva-ja äititapaamisessa, jossa muiden vauvat vaan köllöttelivät tyytyväisinä. Omaani saan lohdutella yhtenään. En myöskään enää osaa tulkita vauvan itkuja oikein, koska hän itkeskelee niin paljon.
Onko lapseni tavanomaista herkempi yksilö? Voiko koliikkivauvalle olla tyypillisempää tällainen itkuherkkyys myös sen jälkeen kun koliikki on ohi? Vauva ei enää itke tuntien huutomaratoneja, mutta itku vaihtui sellaiseen jatkuvaan tyytymättömään kitinään.
Tyytymätön vauva, 3 kk
14
20523
Vastaukset
- ...............
Yksi lapsistani oli vauvana sellainen, että keinot olivat vähissä ja mielikuvitusta sai käyttää, että itkun sai loppumaan. Oletko varma, että kyseessä on koliikki. Menikö synnytys hyvin?
Tuo vauvan itkun tulkinta oli minullekin ongelma. Tiesin, että jotain on pielessä, mutta kun en kertakaikkiaan keksinyt, että mikä. Loppujen lopuksi jäin kokonaan kotiin, en enää edes jaksanut lähteä mihinkään, kun ajattelin, että kaikki ihmettelevät miksi en saa vauvan itkua loppumaan. Ja mihin sitä olisi viitsinyt lähteäkään, kun tiesin lopputuloksen. Olin ihan lopussa, ja vakuuttunut siitä, että itse olen jotenkin niin kelvoton, että minusta ei äidiksi ole. No, tämä kierrehän ei tietysti tilannetta parantanut ollenkaan, lopulta oli myös parisuhde vakavassa kriisissä. Esikoinen onneksi pääsi silloin päiväkotiin, hänkin kärsi tilanteesta ihan selvästi.
Ei se lapsi kuitenkaan syyttä itkeskele. Puhu ihan rohkeasti asiasta vaikka neuvolassa. Äläkä annan periksi. Teilläkin voi käydä niin kuin meillä, että lapsi muuttui sitten todella yllättäen hyväntuuliseksi. Mutta en tiedä olisiko niin käynyt, jos ei lastenneurologi olisi puuttunut topakasti asiaan puolivuotiaana, ja järjestänyt lapselle apua. - v.äiti
kuuntelee sinua ja tuntemuksiasi. Äitinä tiedät, että vauvallasi on jokin hätänä, siis lääkäriin..
- äidinmaidolle
Meillä kans huuuuuu-detttttt-tiiinnnn kolme kuukautta. oli allerginen äidinmaidolle. kokeile soijavalmistetta, saa apteekista noin 12 euroa purkki, meillä auttoi heti. Onko virtsatiet tutkittu, kuulumma yleistä, varsinkin tyttövauvoilla, että diagnoosi on koliikki, vaikka kyseessä virtsatietulehdus / pienet epämuodostumat virtsaputkissa. sorry kirjoitusvirheet, mutta neiti 4.5 kk sylissä ja kirjoitan yksisormijärjestelmällä...
- Nelivuotiaan äiti
Ainakin meidän itkuvauvalla jäi itku ikäänkuin päälle varsinaisen koliikin jälkeen. Vauva oli vaativa ja kova huutamaan, ikävystyi helposti ja vaati sirkusta.
Meillä toimi se, että opettelimme itse kestämään ikävystymisitkua. Toiseksi pistimme rutiinit kehiin. Rutiinien -tiukan rytmin- avulla saimme oman väsymyksemme pois. Ja sitten piti vain jaksaa olla sen itkuisen vauvelin kanssa ilman hytkyttelyjä tms.
Nyt kaikki tuo tuntuu vain pahalta unelta.
Luulen, että tärkeintä olisi se, että te vanhemmat voitte tässä tilanteessa edes siedettävästi. Vauva on varmaan tutkittu. jos kaikki on lääkärin mukaan kunnossa, teidän täytyy kehittää itsellenne paksu nahka: joka itkuun ei voi vastata.
Selkeä päivärytmi auttaa. Meillä pistettiin rytmi jo 6-viikkoiselle. Näin itkut saatiin rajoitettua tuonne ilta-aikaan: sekin koetteli ihan tarpeeksi.
- tellu80
Meillä oli sama juttu. KÄvin vauvatapaamisissa ja musta tuntui että minulla ainoastaan oli kiukkuinen vauva ja muut senkun köllöttelivät ja jokeltelivat äitien sylissä. Aamut oli parhaita mutta loppu pv oli kitinää ja huutoa. NO se loppui sitten kun aloin antamaan muuta ruokaa vajaa 4kk. Meillä imetys oli yhtä kamppailua ja poika teki lakon 4kk ikäsenä. Rupesin antamaan enemmän korviketta, perunaa ja öisin ainoastaan imetin kun väsyneenä poika suostu syömään...mutta kiinteiden aloitettua meiltä loppu kitinät ja tyytymättömästä pojasta tuli tyytyväinen. Nyt tuntuu melkein toisinpäin vauvatapaaamisissa...meidän popika hymyilee kun muiden kitisee.
- meillä
kesti sen puoli vuotta. Nykyään on perustyytymätön luonne, 4v ja usein suu väärinpäin vaikka kuinka yrittäisi. Jotkut vaan on..
- Ilo- na taas
Neuvolan hoitajan mukaan sekä lääkärin mukaan vauva on kyllä perusterve ja kehittyy oikein hyvin. Hän myös nukkuu pitkiä unipätkiä öisin, mikä oli neuvolalääkärin mukaan hyvä merkki normaalista kehityksestä.
Taisin ensimmäisessä viestissä myös kärjistää hieman. Vauva ei ole siis koko aikaa tyytymätön, mutta hän on juuri sellainen helposti kyllästyvä kuten myös eräs teistä vastaajista omaa vauvaansa kuvaili.
Vauva hymyilee ja naureskelee itkujen vastapainoksi paljon ja hänellä on voimakkaasti ns. hyviä ja huonoja päiviä. Mietinkin usein, onko ailahtelevuus jo osa vauvan persoonaa vai onko hänellä aina jokin todellinen hätä. Esim. monesti itkun saa rauhoittumaan kun keksii jonkin hauskan tavan viihdyttää lasta. Silloinhan vauva ei periaatteessa voi olla ainakaan kipeä? Itku ei ole myöskään tuskaista kipuitkua vaan enemmänkin 'kätinää' ja marinaa.
Voi olla kyllä, että vauvalla olisi kova ruoantarve. Pian aloitellaan kiinteitä ja on kiintoisaa nähdä kuinka se vaikuttaa. - .......................
Ilo- na taas kirjoitti:
Neuvolan hoitajan mukaan sekä lääkärin mukaan vauva on kyllä perusterve ja kehittyy oikein hyvin. Hän myös nukkuu pitkiä unipätkiä öisin, mikä oli neuvolalääkärin mukaan hyvä merkki normaalista kehityksestä.
Taisin ensimmäisessä viestissä myös kärjistää hieman. Vauva ei ole siis koko aikaa tyytymätön, mutta hän on juuri sellainen helposti kyllästyvä kuten myös eräs teistä vastaajista omaa vauvaansa kuvaili.
Vauva hymyilee ja naureskelee itkujen vastapainoksi paljon ja hänellä on voimakkaasti ns. hyviä ja huonoja päiviä. Mietinkin usein, onko ailahtelevuus jo osa vauvan persoonaa vai onko hänellä aina jokin todellinen hätä. Esim. monesti itkun saa rauhoittumaan kun keksii jonkin hauskan tavan viihdyttää lasta. Silloinhan vauva ei periaatteessa voi olla ainakaan kipeä? Itku ei ole myöskään tuskaista kipuitkua vaan enemmänkin 'kätinää' ja marinaa.
Voi olla kyllä, että vauvalla olisi kova ruoantarve. Pian aloitellaan kiinteitä ja on kiintoisaa nähdä kuinka se vaikuttaa.Temperamentti erot näkyvät jo vauvoina. Voipihan olla jo ihan siitäkin siis kyse. Kyllä se helpottaa, kun lapsi oppii itseään viihdyttämään, liikkuminen avaa siihen paljon uusia mahdollisuuksia.
- 2 poikaa
samanlaisia. He valvottivat ja itkeskelivät. Mitään syytä ei löytynyt. Eräs lääkäri lohdutti, että tällaisista lapsista tulee tolokkuja miehiä. He ovat lapsena liikunnallisesti hyvin kehittyneitä (kävelemään 9kk:n ikäisenä), enimmäkseen poikalapsia.
Mutta kun aikaa kuluu ja voimat vaan riittää, reippaat pojat palkitsevat vaivannäkösi.
Vika ei todellakaan ole äidissä. Älä syyllistä itseäsi. Vaikka saamaa itsekkin mietin aikoinani.
Nyt poikani ovat 19 ja 13, ja tosi mukavia, itsenäisiä ja reippaita kavereita.
Joku mahavaiva oli kummallakin pienenä, ja siitä se itkukin osittain johtui.- PuolukkA
nyt 5-vuotias oli vauvana tosi itkuinen, ensimmäiset puoli vuotta oli ihan painajaista. Yöllä saattoi mennä viiteen tai kuuteenkin ennenkuin itku taukosi pariksi tunniksi et sai itse vähän nukkua. Siis oli hankalaa lievästi sanottuna. Oltii sairaalassa tutkimuksissaki mut mitää ei löytynyt.
Nyt noin puoli vuotta sitte alkoi vatsakivut taas vaivata. On tutkittu ja kokeiltu maidotonta mut ei auta. Yöllä saattaa herätä useampaan kertaan ja aina maha kipeä. Tyttö on todella hoikka eikä liho vaik kuin syöttää. On oikein makean perään. Painaa n.15 kg ja menee nyt eskariin. Pituutta on 110 tai 115 cm. Kasvanut kuitenkin. :)
Menemme kuukauden päästä suoliston tähystykseen josko jotain löytyis.
Mietin vaan että onko sama vaiva ollut jo aivan vauvasta asti kun on aina ollut sellainen perustyytymätön. Jos tuo masu on ollu jo kauan kipeä? Ei voi tietää mut toivoisin syyn löytyvän tai mahan paranevan jo pikkuhiljaa.
- apua
vyöhyketerapiaa vauvalle (n.15-30min) ja vaikka myös itsellesi(n.1-2h 45-50€) olen itse käynyt muutaman kerran,suosittelen.
- meillä.....
Sairaalas enkeli, mutta kotiin päästyä vaati koko ajan seuraa, ei hetkeä yksin ja sairaalas opittu tutti juoksutti koko ajan, kun ei itse saanut suuhun. Ekaan 2 kuukauteen ei nukkunut päiväunia ollenkaan, yöt vain äidin vieressä. Nyt 7 kuisena lattialla ei ala oleen hetkeäkään. Iloinen ja naurava kyllä, jos joku koko ajan järjestää actionia. Tykkää pomppia ja roikkua ja riehua ku tivolivehkeissä, mutta panepa hetkeksi omin nokin, niin kitinä alkaa välittömästi. Päiväunet 1/2 - 2 h, jos nukkuu. Herkkäuninen, ei kestä yhtään liikauttaa tai ääniä, vaikka ei ole siihen opetettu. Jos 10 minuuttia ehtii nukkua ja herää, ei nuku enää. Äitiinsä tullut, olen kuulemma lopettanut päiväunet jo alle vuoden ikäisenä. Tuttuja ja sukulaisia ei ole lähellä, joten olen aina kiinni pojassa, kun mies jatkuvasti töissä. Edes kahvikuppia ei saa rauhassa, ellei poika sylissä.
- *u*
meillä oli ihan samanlaista, kun tyttäremme syntyi 13 v sitten. Mies oli tietenkin päivät töissä ja minä lapsen kanssa kotona.
Aikani meni todellakin siihen, että viihdytin lasta milloin mitenkin, eikä "isompanakaan" alkanut olemaan yksin esim lattialla.
Eikä päikkäreistä ollut tietoakaan. Nukkui tosiaan ehkä puoli tuntia kerrallaan ja sitten heräsi pieneenkin ääneen tai säpsähti itse hereille eikä nukahtanut uudelleen.
Kaiken kukkuraksi 5 kk iässä alkoi korvatulehdus kierre joka pahensi asiaa entisestään.
Olin aika puhki väsynyt, mutta tilanne rauhoittui kun tytär oppi kävelemään 1 v 3 kk iässä. Alkoi touhuta omiaan, ja sain kuin sainkin juoda esim sen kahvikupin rauhassa tai lukea päivän lehden. Päikkäreihinkin tuli enenmmän pituutta, kai se teki kun alkoi liikkumaan enemmän niin untakin sitten tarvi sen edestä.
Minä jos kuka tiedän kuinka raskasta aikaa tuo vauva-aika voi olla. Toinen lapsi olikin sitten ihan päinvastainen (onneksi), joka nukkui päikkäritkin useaan otteeseen päivässä.
Muutenkin tosi tyytyväinen lapsi siskoonsa verrattuna.
Eron huomaa nytkin vielä,vaikka ovat jo isoja koululaisia.
Tytär valvoisi yömyöhäälle eikä saa unta,ja kokoajan täytyy olla "tekemistä" tms:)
Mutta onhan se toki minulla jo helpompaa,kun on jo tuon ikäinen.
Vaativa vieläkin kuitenkin.
Ja luonteetkin tosin ovat ihan erilaisia, poika on pitkäpinnainen ja tytär äkkipikainen (äitiinsä kai tullut:)).
Kyllä se ajan kanssa tasaantuu, että saat omaakin aikaa eikä kokoajan tarvii olla keksimässä tekemistä tai viihdyttämässä.
- -Väsynyt-
Meidän tyttö täyttää kohta 4kk. Syntymästä asti ollut itkuinen ja kärttyisän oloinen. Koliikiksi itkut neuvolassa luokiteltiin. Tyttö syönnyt korviketta 3 viikosta eteenpäin ja aina itkuinen. Vaikka teen kaikkeni, jopa sirkustemput niin mikään ei kelpaa. Ei syli, ruoka, lattia, kylpy... aina sellainen kitinä. Joskus jaksaa viihtyä sylissä mutta kun juttu käy vanhaksi niin kyllästyy. Tarkkaavainen ja seurallinen tyttö. Kehittynyt normaalisti. Mielestäni olen 20v "yh-äidiksi" (mies ei hoida tyttöä) selvinnyt hyvin. Väsymys vaan ei tahdo loppua. Aloitamme kohta kiinteät, jospa ne auttaisivat. Vauvan kanssa ei voi tehdä mitään ilman itkua ja parkumista... Saa nähdä kestääkö pää?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi882381Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap202285Vanhalle ukon rähjälle
Satutit mua niin paljon kun erottiin. Oletko todella niin itsekäs että kuvittelet että huolisin sut kaiken tapahtuneen191868Maisa on SALAKUVATTU huumepoliisinsa kanssa!
https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ensimmainen-yhteiskuva-maisa-torpan-ja-poliisikullan-lahiorakkaus-roihuaa/1525663761512- 1051487
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1601256Aatteleppa ite!
Jos ei oltaisikaan nyt NATOssa, olisimme puolueettomana sivustakatsojia ja elelisimme tyytyväisenä rauhassa maassamme.2571052- 70981
- 78919
Omalääkäri hallituksen utopia?
Suurissa kaupungeissa ja etelässä moinen onnistunee. Suuressa osassa Suomea on taas paljon keikkalääkäreitä. Mitenkäs ha174903