Miten te sen koette, että Turku on eräs Suomen parhaista paikoista, jossa ihmiset kykenevät ymmärtämään huumoria ja myös tuottamaan sitä?
(Ilo on iso asia). Puhumattakaan muista ja olennaisimmista asioista.
Miten te siis koette sen vastuun, joka teillä on toimia Suomen talouden ja henkisen kehityksen veturina ohjaamassa takaperoisempia paikkoja kohti sivistyksen alkeita.
Toivottavasti te voitte tehdä työnne hyvin (koska te olette sellaisia, että te sitä haluatte), sillä muuten on koko Suomi kuralla. Teillä on siis paljon vastuuta Suomen parhaana paikkana! Myös meitä muita kohtaa, jotka emme voi kovan kohtalomme johdosta koko aikaamme viettää Turussa.
Kunnioituksella Suomen Turkua kohtaan
Suomen Kansalainen
(Ilo on iso asia). Puhumattakaan muista ja olennaisimmista asioista.
Miten te siis koette sen vastuun, joka teillä on toimia Suomen talouden ja henkisen kehityksen veturina ohjaamassa takaperoisempia paikkoja kohti sivistyksen alkeita.
Toivottavasti te voitte tehdä työnne hyvin (koska te olette sellaisia, että te sitä haluatte), sillä muuten on koko Suomi kuralla. Teillä on siis paljon vastuuta Suomen parhaana paikkana! Myös meitä muita kohtaa, jotka emme voi kovan kohtalomme johdosta koko aikaamme viettää Turussa.
Kunnioituksella Suomen Turkua kohtaan
Suomen Kansalainen
Vastaukset 10
Vanhimmat
Turun kädet ovat pitkälti sidotut. Talous elämämme on hyvinkin paljon kiinni lentoyhteyksistä ja kansainvälisistä hankkeista. Suomeen on rakennettu niin valtava lentokenttä, ettei paikkallis lentotoiminta enää ota tuulta alleen. Ilman Helsinki-Vantaan lentokenttää Turussa voisi aivan hyvin toimia kapasiteetiltaan 2 - 3miljoonan matkustajaa /vuosi lentokenttä.
Toinen asia joka sitoo Turun käsiä, ottaa paikkansa koko Suomen rakentajana on se, että me emme voi tasaväkisesti kilpailla Helsingin kanssa. Niin kauan kuin Helsinki vie verukkeilla kaikki laitokset ja instituutit, me emme voi kehittää Turkua normaalin kaupungin tavoin.
Turku on kuitenkin paikka siinä missä muutkin, mutta logistinen sijainti ja pitkä historia antavat tiettyä lisäarvoa, josta ponnistaa. Saa nähdä riittääkö se.
Turkulaisille on vain annettu uskotella, että käpälät olisi sidottu. Mistäs ne muiden maiden kansalaiset tietää finlandiasta sen enempää, onko kyseessä Turku vai Helsinki-Vantaa. Muutoin, kun vasta asiaan perehdyttyään.
Tämähän se ongelma on, jos kerta ollaan hyviä, niin tyydytään siihen. Jos kerran jo nyt on asiat hyvin, niin miettikääpä sitä miten ne olisivat jos niiden eteen jokainen tekisi tietyn hetken tosissaan töitä yhteistuumin.
Ei se Helsingiltä ole pois, mikä muilla on ja muille tulee. Eikä ne poliitikot sitä päätä mitä missäkin voidaan tehdä. Kilpailu kaupunkienkin välillä on sallittua ja jopa suotavaa.
Ainoa ongelma huipulle pyrkiessä on se, että sinne päästyään on osattava nauttia tuulisesta säästä. Ja tämä puoli onkin syytä jättää muille, kunhan vaan se todellinen kehitys ja edistys jota jo mainitsemasi pitkä sivilisaation ja kansainvälisyyden histoariakin edellyttää kyetään pitämään yllä.
Nyt on tullut aika ottaa esiin uudet "Turun konstit" ja jättää vanhojen konstien pussi niiden hoidettavaksi, joiden hommaksi sellainen soveltuu.
Älkää häkeltykö milläänlailla muiden kateudesta, vaan opettakaa omaa toimintatapaanne esimerkkinä myös muille.
...yksinpuhelua?
jollei yxin höpinä kelpaa ni mee nukkuun
Itse alaa opiskelleena voisin sanoa pari asiaa lentoliikenteestä. Aikaisemmin valtiot pystyivät suitsimaan lentoliikennettä, mutta markkinat ovat nykyään pitkälti vapaat. Finnair on vielä valtionyhtiö, mutta silti sen täytyy tuottaa voittoa mahd.paljon. Helsinki-Vantaa on aina ollut Finnairin päätukikohta, Helsingin seutu tekee 30% BKT:stä ja siksi kenttää käytetään paljon ja sinne keskittyy paljon liikennettä ja liike-elämää. Koska lentoliikenne toimii markkinoiden ehdoilla, ei lentotoimintaa voida Suomessa mitenkään "hajauttaa", vaan liikennettä on sinne ja sieltä missä on kysyntää. Mitään ulkomaista lentoyhtiötä ei voida pakottaa lentämään Turkuun tai Helsinkiin tai minnekään muuallekaan Suomessa, jos ei ole kysyntää, se ei ole jo EU:n säädöksienkään mukaan mahdollista. Lentoliikennettä kannattamattomille reiteille voidaan toki ostaa (vrt. Hki-Savonlinna jne) mutta kyse on poikkeustapauksista. Näin ollen on täysin absurdi väite, että Helsinki-Vantaan liikennesuorite voitaisiin jotenkin jakaa "kakkupaloina" eri kentille, todennäköisesti lentoliikenne Suomeen muualta hankaloituisi ja yhteydet huononisivat, sillä Helsinki-Vantaata rajoitettaisiin, tai sieltä pakkosiirrettäisiin lentoliikennettä esim Turkuun ja Tampereelle, jonka seurauksena esim. Lufthansa saattaisi karsia vuorojaan ja lentäisi luultavasti vain ne vuorot Helsinkiin, jotka Helsinkiin saisi lentää. Turusta ja Tampereelta on tasan tarkkaan se määrä ulkomaanliikennettä kuin on kysyntäänkin ja Ryanair on osoittanut, että kun kysyntää on, myös yhteydet paranevat. Blue1 (SAS:n tytär) joutui karsimaan yhden lennon Kööpenhaminaan kannattamattomuuden takia ja sen korvasi SAS. On kuitenkin muistettava, että Blue1 on tuottanut paljon tappiota ja yhtiön ideana onkin vain Finnairin jallittaminen ja matkustajien imurointi pois Finnairilta. Aikoinaan ko. firma luopui Kuopio-Tukholma reitistä ja taitaapi olla niin, että ei Jyväskylästäkään pääse Tukholmaan enää.On luonnollisesti ikävää, että Turusta ei pääse vaikkapa Saksaan suoraan, mutta se on markkinoiden sanelema juttu, lentoliikenne keskittyy hubeihin ja menee talouden mukana, yhtälailla ranskalainen, joka tahtoo vaikkapa Toulousesta Washingtoniin, joutuu lentämään Frankfurtin tai Pariisin kautta. Taloudellinen realitettti siis Suomenkin osalta on, että tänne mahtuu yksi iso lentoasema ja se on Helsinki-Vantaa. Loogista olisi tietenkin, että lentoasema sijaitsisi Turussa, jos Turku olisi Suomen pääkaupunki.
Olen vaan, kuitenkin ollut lukevanani ja kuulevanani, että eu:n alueella on sen ns. pääkentillä ruuhkaa ja tämän johdosta, juuri monet mainitsemasi lentoyhtiöt ovat alkaneet käyttää ns. valtakunnallisia kakkos ja kolmoskenttiä valtakunnan pääkentillä esiintyvien kalliimpien kenttämaksujen ja yhä ahtaampien ilmatilojen johdosta.
Lisäksi on otetta huomioon uusien globaalien talousrakenteiden johdosta syntyneet ihmisten ja tavaroiden liikennöinti tarpeet. Suurimpien Suomalaisten yrityksien kuten Nokian, metsä ja metalliteollisuus yrityksien kansaivälisistä toimista johtuen on esim Suomeen syntynyt yhä uudenlaisia liikennöinti tarpeita. Insinöörit, teknikot ja asentajat pitää lennättää Intiasta, Kiinasta ja etelä-amerikasta oppimaan ja katsomaan ja oppimaan sinne siirrettäviä sovellutuksia. Samoin kuin niitä vielä täällä tuotettavia tavaroita joita vielä täällä kannatta tehdä ja jotka tulevaisuudessa tänne pitää lennättää. Lisäksi huomioitavaa, on em. kohteissa kasvava keskiluokka, joka tulee tulevaisuudessa osin lisäämään länsimäisten matkustajien rinnalle turismi henkilöliikennettä. Vaikka suomessa kuten muissakin länsimaissa on omistus keskittymässä yhä enenevässä määrin yhä vähempiin käsiin ja täten esim. juuri turismi tulee täällä vähenevään, on meidän silti otettava huomioon, että niiden kehittyvien talouksien, joiden kustannusrakennne on edullisempi ja terveempi kuin meillä mahdollisuudet toteuttaa turismia esim. juuri lentojen muodossa ovat aivan toisenlaiset ja kasvavat markkinat, kuten ei meillä. Ja onhan Turku, jo itsessään keskiaikaisine kulttuuriperintöineen, saaristoineen ja toimivine palvelurakenteineen oiva näyteikkuna tulla Suomeen ja Turusta käsin tutustua jos uskallusta ja rohkeutta riittää muihinkin seutuihin samassa maassa.
Miettikäämmepä vaikka itäistä mörköä venäjää ja siellä esiintyvää joutulaisuutta. Ja sitä kuinka niillä, kun nyt on rahaa väistämättä herää ajatus kulkea siellä ja täällä. Ja täten esim. näissä tapauksissa se on heille yksi ja sama mistä he lähtevät kulkemaan, kunhan vain voisivat päästä käsiksi toimivaan turismi joukkoliikenteeseen. Ja saisivat rahalla ostaa tavaroita.
Taloudellinen realiteetti on, että suomeen mahtuu niinpaljon kuin voi, ennenkuin se on täynnä. Ja, että kaikki asiat, jotka ovat eivät ole vielä hyödynnetty, niinkuin ne kuuluisivat.
Suomen ilmatilaan mahtuu ja tarvitaan ehdottomasti kilpailua kansainvälisen lentoliikenteen toteuttamissa ja sen kapasiteettiä on syytä lisätä. Vaikka ne koneet sitten sattusivatkin surisemaan joidenkin asuntojen päällä. Joka kuitenkin on tosiasiallinen syy miksi tätäkin ideaa vastustetaan. Sillä voisivathan ne lenot Turkuun tulla vaikka mistä suunnasta tahansa riippuen vähän siitä mitenpäin sen kiitotiet rakennetaan.
Mutta.. Miksi Helsinki-Vantaa ei ole Helsingin kysynnän kokoinen, vaan isompi. Se on monopoli, joka estää esim. Turkua vastaamasta kysyntään.
Turusta monet ajavat autolla Helsinki-Vantaalle ja lentävät sieltä. Eli tosiasiassa Turun kysyntä olisi todella suurta ja riittäisi Turun lentoaseman koon kolminkertaistamiseen, mutta se ei onnistu, koska keskittäminen Helsinkiin haittaa Turun lentoaseman itsenäistä kehittymistä.
Tämä on väärin! Olkoonkin sitten millaiset markkinatalouden säännöt kyseessä. Sillä miksi turkulaisten pitäisi matkustaa jonnekin vantaalle, jos kuitenkin olisi mahdollista lentää lähempääkin.
Ketä tällä palvellaan? Ilmeisesti Finnairia, Helsinkiä ja helsinkiläisiä. Muut nuolkoot näppejään.
Miksi Suomessa pitäisi olla yksi suuri kenttä , jos voisi olla sen sijasta kolme keskisuurta kenttää ja kaikki voisivat olla tyytyväisiä. Miksi Helsingin pitäisi olla Suomen napa, vaikka se onkin pääkaupunki. Se saa vain koko maan vihaiseksi ja vihaamaan sitä ruotsalaista peräkylää!
Miksi Frankfurt on niin iso tai vaikkapa Kööpenhamina, isompia kuin kaupunkien kysyntä?
Siksi, että ne ovat kummatkin maidensa taloudellisia keskuksia, kuten Hki Suomessa. Ei Hki-Vantaa ole mikään monopoli, se riittää vastaamaan Suomen kokoisessa maassa maamme kansainvälisen lentoliikenteen kysyntään. Miksi melkein jokaisen ruotsalaisen pitää lentää Tukholman kautta, onhan Luulajassakin kenttä?
Kyllä Suomessakin kenttiä riittää, mutta lentoliikenne on pääomavaltaista alaa ja kaikki lentoyhtiöt haluavat hyötyä hubeista. Ei lentoliikennettä voida (kuten edellinen kirjoittaja mainitsi) voida vaan jotenkin viipaloida kuten kakkua, mihin kysyntään Helsinki-Vantaa estää Turkua vastaamasta? Jos Turun lentoasema on Suomen 5. vilkkain ja lähes tasoissa Kuopion kanssa, kertoo se silloin jotain alueen taloudesta. Jos liikenne kasvaisi voimakkaasti Turun lentoaseman kautta, niin täältä alettaisiin järjestää enemmän suoria yhteyksiä. Turun liikenne on niin pientä, että lentoyhtiöt kokevat moisen liikenteen tarpeettomaksi. Näiden taloudellisten realiteettien takia on siis monien ihmisten ympäri maailmaa matkustettava toiselle kentälle, turkulaiset pääsevät vielä vähällä, 200km on vielä vähän. Ketäkö tällä palvellaan? Koko Suomea palvellaan sillä, että meillä on edes yksi kansainväliset mitat täyttävä lentoasema ja emme asu sosialistidiktatuurissa, jossa alettaisiin luoda tarjontaa, jolle ei ole kysyntää. Helsinki luonnollisesti hyötyy kentästä, mutta niin tekee koko maa. Lentoliikennettä ei voida ajatella nurkkapatrioottien opeilla.
Washington, New York, Los Angeles Usassa. Sanghai ja Peking Kiinassa. Istanbul ja Ankara Turkissa. Tel Aviv ja Jerusalem Israelissa. Oslo ja Bergen Norjassa jne
Monissa maissa, joista useimmat ovat vieläpä ilman sotilaallista diktatuuria on riittävä toimiva ja monipuolinen lentokenttä verkosto useiden kaupunkien ja seutukuntien ulkomaiden ja sisäisen liikenteen tarpeisiin. Tähän tilanteeseen on juuri johtanut ne seikka, että nämä maat ovat kyenneet kehittämään mailleen muitakin ulkomaisen liikenteen vetureita kuin yhden ainoan, näistä meitä lähinnä ehkä on juuri Norjan malli, jossa esim. Stavangerin, Bergenin jne suorat ulkomaanliikenteen lennot ovat tuoneet seutukunnille lisää elinvoimaa, osaamista ja uusia ajatuksia ja ovat täten olleet omalta osaltaan kehittämässä valtioiden kokonaisvaltaista taloudellista hyvinvointia ja riippumattomuutta yhdestä seutukunnasta.
Kun valtiot ja seutukunnat laativat strategioita menestyäkseen on tällöin ensisijaisen tärkeää huomata, että silloin rintamassa on oltava syvyyttä jo kriisitilanteitakin silmälläpitäen. Eikä kaikkia munia ole tarkoituksenmukaista säilyttää vain ja ainoastaan samassa korissa.
Lentoliikennettä ja sen kehittämistä on ajateltava kansan ja valtion kokonaiskehityksen kannalta ja tällöin on hyvä, että Suomen kaltaisessa maassa ja yhteiskunnassa on vähintään kaksi voimakasta napaa. Vai onko se sittenkin kenties niin, että meillä onkin jo liikaa talouden vetureita ja kontakteja ulkomaisiin yrityksiin, pääomasijoittajiin ja elinkeinoelämän edustajiin tuotannollisella puolella? Että niinkun vain kotonurkilla olemalla ja olemassa olevat resurssit loppuunkuluttamalla maailma onkin jo sitten valmis "vedenpaisumukseen meidän jälkeemme"?
Mielestäni näin ei ole vaan pohdintoja siitä kuinka voimme jättää tuleville polville maailman, jossa on avoimia ovia ja toimivien ratkaisujen mahdollisuuksia toteutettavaksi on myös huomioitava. Että he voivat omalta osaaltaan rakentaa sellaista tulevaisuutta, jossa heidän lapsillaan on mahdollisuus toimia omiensa puolesta.