Heippa!
Olen muutamia kertoja lueskellut näitä keskusteluja täällä ja päätin nyt kertoa teille oman tarinani!!
Olen 19vuotta just täyttänyt 3v tytön ja 4kk pojan onnellinen äiti!!
Kun olin 16vuotias sain ensimmäisen lapsen ja todellakin se oli iso shokki kun vanhemmat sai tietää et heidän lapsensa odottaa lasta. Ja mun vanhemmat on vast (Äiti 35 ja isä 36v) että eihän noistä saa mummoa ja pappaa tekemälläkään :D
Vanhempani ymmärsivät todella hyvin mua kun kerroin että oon raskaana enkä ajatellut tehdä aborttia koska se olis mun mielestä kylmäverinen murha!!!
Eli olin päätökseni tehnyt eikä siihen ollut kenelläkään muulla mitään sana valtaa enään!!
Mieheni on mua 8vuotta vanhempi ja oli valmis tuolloin jo isäksi vaikka hänkin pelästyi suuresti raskaus testin tulokset kuultuaa.
Mutta kaikki hyvin loppu hyvin. Kuitenkin kannattaa pitää ehkäisystä huolta, toinen nuorempi lapsemme on ihan suunniteltu eikä ensimmäinenkään mikään niin suuri vaihinko ole ollut :)
Olemme ja elämme tällä hetkellä onnellisina ja nyt ensi kesällä naimisiin ollaan suunniteltu menevän. ;) Että kyllä te teinimammat pärjäätte.!! Tsemppiä kaikille pienten ja isojenkin lasten äideille ja isille.
Tää oli mun ensimmainen kirjotus tänne että palautetta saa tottakai laittaa mielin määrin!! ;)
Olen muutamia kertoja lueskellut näitä keskusteluja täällä ja päätin nyt kertoa teille oman tarinani!!
Olen 19vuotta just täyttänyt 3v tytön ja 4kk pojan onnellinen äiti!!
Kun olin 16vuotias sain ensimmäisen lapsen ja todellakin se oli iso shokki kun vanhemmat sai tietää et heidän lapsensa odottaa lasta. Ja mun vanhemmat on vast (Äiti 35 ja isä 36v) että eihän noistä saa mummoa ja pappaa tekemälläkään :D
Vanhempani ymmärsivät todella hyvin mua kun kerroin että oon raskaana enkä ajatellut tehdä aborttia koska se olis mun mielestä kylmäverinen murha!!!
Eli olin päätökseni tehnyt eikä siihen ollut kenelläkään muulla mitään sana valtaa enään!!
Mieheni on mua 8vuotta vanhempi ja oli valmis tuolloin jo isäksi vaikka hänkin pelästyi suuresti raskaus testin tulokset kuultuaa.
Mutta kaikki hyvin loppu hyvin. Kuitenkin kannattaa pitää ehkäisystä huolta, toinen nuorempi lapsemme on ihan suunniteltu eikä ensimmäinenkään mikään niin suuri vaihinko ole ollut :)
Olemme ja elämme tällä hetkellä onnellisina ja nyt ensi kesällä naimisiin ollaan suunniteltu menevän. ;) Että kyllä te teinimammat pärjäätte.!! Tsemppiä kaikille pienten ja isojenkin lasten äideille ja isille.
Tää oli mun ensimmainen kirjotus tänne että palautetta saa tottakai laittaa mielin määrin!! ;)
Vastaukset 13
Vanhimmat
... että olet Onnellinen!
Ei se ikä ole siitä kysymys, onko hyvä/ vai paha hetki tulla vanhemmaksi, PALJON enemmän siinä vaikuttaa se että onko ihminen valmis Isäksi/Äidiksi!
Eli vastuunkantokyky, se on se tärkein!
Onnitteluni.
Itse sain ainoan lapseni kun olin 18v. Ja lapseni oli tosiaan toivottu
Toivottavasti miehesi ei sekaannu omiin lapsiinsa.. nimittäin jos olette olleet pitkäänkin yhdessä ennen kuin tulit raskaaksi, miehesi on lain silmissä seksuaalinen hyväksikäyttäjä. Joten enpä ihmettele vanhempiesi sokkia.
että semmosta.
Ei se ole seksuaalinen hyväx käyttäjä jos ite olen suostunut seksiin hänen kanssaan...
Ihan tiedoks niin kyllä mäkin oisin ollu shokissa! Ja vielä kun kysessä on Rikos jos kerran JO synnytit 16 vuotiaana ja mies oli reilusti täysi ikäinen.
toinen kertoi juuri kuinka onnellinen on.. ja sinä ajattelet numeroita? miettisit..
"eikä ensimmäinenkään mikään niin suuri vaihinko ole ollut"
Repesin tohon! Kiva sun lapselle sitten sanoa tai vaikka ei sanoiskaan niin ei kukaan haluu olla vahinkolapsi! Törkeää puhetta
hei suurin osa teineistä tytöistä haluu vanhemman miehen eikä 20-25 poika ole vielä mikään vanhus ja itse olen vahinko ja silti haluttu lapsi eikä ole kauheaa kuulla että olen vahinko minua on kuitenkin rakastettu
Äitini oli 24v kun sain minut, ja olin vahinko. Sitä ei kukaan ole sanonut mutta helppohan se on heidän silloisesta elämäntilanteesta päätellä. Se ei kuitenkaan ole koskaan vaikuttanut äidin rakkauteen minua kohtaan,eikä toisin päin..
Onneksi olkoon sinulle ja hyvää jatkoa:) älä välitä noista puheista teidän ikäerosta.. Ei se ikä ihmisestä niin paljon kerro...
Hei oon 19.v ja mun lapset on Eerik 2.v sain Eerikin 17.v ja Tatjaana tuli kun Eerik oli vuoden. ja 7kk Minttu.Ja puoltoista kuukautta Paola tyttö ristitään Englanissa toissa viikolla äidilleni oli kauhea shokki kun olin 17.v ja raskaana samoin minulle mietin ja mietin olenko valmis äipäksi. eräänä päivänä olin puistossa ja näin nuoren äidin kolmen lapsensa kanssan ja hänen suuren mahan. ja tajusin mulla voi olla vaikka viisi lasta 24.v sitten rupes tulee lapsii. Minä ja minun mieheni suunitelaan toista lasta kahen tai kolmen vuoden päästä kun meiän Paola tyttö on 2 silloin hankin valkolakin ja ja sitten ehk 5 lapsi :)
Aina täältä löytyy näköjään näitä jotka jaksavat yrittää lannistaa toisen onnea kommentoimalla alaikäisen hyväksikäytöstä jne jne...
Ei 16-vuotias kuitenkaan enää ihan taukki ole...
En ymmärrä millaista tyydytystä ihmiset saa kun tulevat tänne haukkumaan muita ja muiden elämää. Ja aikaisempiin viitaten niin ensimmäinen raskauteni oli vahinko kun olin vielä 17, mutta en olisi mistään hinnasta tehnyt aborttia koska rakastin silti lasta aivan liikaa. Heti keskenmenon jälkeen aloimme yrittämään uutta lasta, mutta yli vuoteen ei tärpännyt. Nyt olen raskaana ja menossa naimisiin talvella. Vaikka olenkin vasta 19 niin onnellisempi en voisi olla enkä mitään muuta haluaisi.
sut aika nuorena pykänny maailmaan.. Mut mikäs siinä jos ovat pärjänneet ilmeisimmin hyvin,ja tekin pärjäätte,ni hieno hommahan tuo.
Minä itse jos omaa tarinaani alkaisin tänne kirjottaa ni johan saisin haukut niskaan.
vaik omasta ja läheisten mielestä hienosti olen vastuuni kantanu tähän mennessä ainaki.
mutta hyvät jatkot teille. Jatkakaa samaa rataa =)