olisiko kellään mitään hyviä konsteja rinnasta vierottamiseen meillä poika 1v 2kk ja viellä tissiä syö enimmäkseen yöllä heräilee puolen-tunnin välein ja huutaa niin kauan että saa sen tissin....apua
rinnasta vierottaminen
äippä
116214
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Meillä poika on nyt vuosi plus kaksi ja puol kuukautta. Ja välillä ottaa yöllä maitoa (ihan vaan janoon tai enemmän silloin jos on kerenny simahtaa ennen iltapuuroa), välillä aamumaitoa ennen sängystä nousua. Joskus pyytää päivälläkin (ns vain käy rinnalla). Iltapäivästä joskus vielä tankkaa vähän ennen päiväunia.
Eli ei tuolla kaavalla joka päivä, silloin tällöin joskus ja nyt helteellä ehkä useammin.
Ja vieroittaa pitäisi jo...
ainakin muitten mielestä. Itse en vaan raaski tai osaa. Toisaalta, kotonakun ollaan niin ei sinänsä kamala kiire olekaan.
Minäkin toivoisin kokeneilta neuvoa. Kurjalta kyllä tuntuu kun poika katsoo silmiin ja sanoo että "anna" ja olen päättäny että ei enää...
Mitä ne muuten on yleisesti neuvolassa sanoneet jos kertoo vielä imettävänsä??? Normaalia ruokaa syö hyvin ja varmasti tarpeeksi.
Jos joku haluaa vieroittaa lapsen rinnasta, siitä vaan, mutta on myös ihan normaalia imettää yli yksi vuotiasta. Suositellaan ihan virallisestikin kahden vuoden ikään imetystä. Jotkut imettävät jopa pidempää. Jokaisen oma asia. Usein kaksi vuotiasta ei tarvitse edes vieroittaa vaan lapsi vieroittaa itsensä. Meidän kuopus söi viimeisen kerran tissiä 2v 3kk iässä ja vieroitus tapahtui melkein itsestään.
Neuvolan ohjeet vaihtelee ihan terveydenhoitajasta riippuen. Asia on aika henkilökohtainen äidille ja lapselle.
ei kyllä kuulosta mitenkään kovin normaalilta, että yli yksivuotias syö yöllä tissiä ja noin usein! Oletko yrittänyt hiljentää tutilla tai vaikka vesipullolla? Paras tietysti olisi jos et antaisi mitään, mutta nuo on hyviä korvikkeita. Ei varmasti huuda ainakaan nälkäänsä, jos syö päivällä kuitenkin hyvin. Vaikka joka kerta hän söisikin tissiä yöllä, kun sitä huutaa, niin se ei tarkoita, että poika olisi nälkäinen. Kannattaa ehkä kysyä neuvoja neuvolasta. Jos oma neuvolantäti ei ole hyvä vaihtoehto niin sitten joltain toiselta. Kun soittaa päivystysaikaan neuvolaan niin sieltähän vastaa se, jonka vuoro on päivystää (siis jos neuvolassa on monia tätejä). Aina kun ei oman "tätin" kanssa mene nuo ajatukset yksiin... Mutta kysy ihmeessä sieltä!
tuttia ei huoli eikä pulloakaan päivällä syö aivan normaalisti.et ei kyllä nälkäänsä huuda yöllä siintä on vaan vissiin tullu tapa pojalle.pitäisi kait kokeilla että ei sitä tissiä anna vaikka kuinka huutaisi.ei vaan jaksaisi kuunnella sitä huutoa yöllä:(
Pakko vastata, kun on niin tuoreessa muistissa sama juttu. Itselläni se päätös venyi ja venyi, lopettaa imetys, kun en halunnut ajatellakaan sitä itkua/huutoa... Ehkä itselläni oli mukana myös vähän sitä surua kanssa, että kun imetys loppuu, sitten minulla ei enää olekaan vauvaa :(
No, me jatkettiin ihan paria viikkoa vaille puolitoistavuotiaaksi ja sitten tuli vihdoin se piste, että pakko mikä pakko, lapsi oli menossa osapäivähoitoon jne. Meillä siis oli ihan lopulta niin, että eka oli jäänyt pois päiväimetykset, sitten jätettiin yöimetykset, ja lopuksi ilta-ja aamu.
Yöimetys jätettiin pois siten, että kun heräsi ja olisi halunnut maitoa (ja siihen tapasi nukahtaa) niin tarjosin vettä pullosta (ei ollut ikinä tottunut pulloon, vierasti sitä, ei halunnut) tai tarjosin tuttia (jonka vihaisena heitti lattialle). Lopulta keksin sellaisen, että silittelin lasta ja pidin tissit visusti paidan alla :) mutta lapsi itse halusi laskea päänsä mun vatsan päälle (ihokontakti) ja nukahtaa siihen (josta sitten nukahdettuaan laskin hänet pois) Pelkäsin, että siitä tulisi "paha" tapa, mutta ei, sitä kesti pari viikkoa, ja nyt on ihan irti niin yöimetyksestä kuin muutenkin, tarvitsi kai vain sitä läheisyyttä, joka imetyksen myötä jäi. Samalla imetyksen jäätyä alkoi juoda paljon enemmän vettä päiväsaikaan (ehkä kannattaa yrittää tarjota hyvin juotavaa ennen nukkumaanmenoa niin ei janoon tarvitsisi sitä imetystä). Itse halusin lempeää vieroitusta, siinä kesti tuo yöimetyksestä vierottaminen semmonen kolmisen yötä, mutta ei ollenkaan niin pahaa huutamista kuin olin odottanut. Tuo ihokontakti ehkä auttoi, sitä tehtiin päiväunienkin aikaan, lapsi oli kovasti halaileva ja läheisyydenkaipuinen siinä heti imetyksen jäätyä pois, ekat päivät ja pyrin antamaan niin paljon läheisyyttä kuin hän halusi. Se vaihe sit meni ohi. Itellä oli vaikeaa siten, että maidon tuotanto ei loppunut niin äkkiä kuin toivoin, oli vähän tukalaa ekat päivät, mutta pumppasin yhden kerran pahimmat paineet pois ja sit se asettui. Parempi pumpata/lypsää, se ei aktivoi maidon tuotantoa niin paljon kuin imetys itse. Samoin huomasin, että yöimetys piti eniten maidontuotantoa käynnissä, eli jos siitä pääsee eka eroon niin hyvä. Toivottavasti tästä on jotain hyötyä. Tärkeintä itsellä (jonka olin kaveriltakin kuullut, mutten aiemmin ollut uskonut...) oli se PÄÄTÖS. Oli itsen tosi vaikea päättää jotenkin, että nyt se on loppu, että nyt se lopetetaan. Eka päivä itelle oli ehkä yhtä vaikea kuin lapselle! Oli niin lähellä, että en taipunut, mutta päätös mikä päätös. Viimeisen imetyskerran tein niin, että oli tietoisesti omassa mielessä, että tämä on nyt viimeinen kerta. Tavallaan hyvästelin sen elämänvaiheen siinä. Se auttoi kanssa päätöksen pysymistä.
kiitos neuvoista taidan kokeilla tota sun menetelmää..:)
vauvalle sitten oikeaa maitoa ja mistä? mukista?meil tyttö 10kk ja ei ota mitään maitoa mistään! hitsi, pakko ois piakkoin lopettaa imetys mut miten sit korviketta ja kuinka paljon? tuskin saan 6dl/vrk menemään edes lusikalla :)
Tuossa edellä joku jo kirjoitteli fiksuja vieroitusPÄÄTÖKSESTÄ ja johdonmukaisuudesta ja lapsen läheisyydentarpeesta.
Meillä vieroitettiin äskettäin tuossa samassa iässä. Meillä tärkeimmäksi osoittautui se, että kerroin tisujen olevan nukkumassa - vaikka aluksi en uskonut pikkuisen edes tajuavan sellaista.
Siis aina kun lapsi pyysi rintaa, myös yöllä, kerroin, että ne ovat nukkumassa. Sitten silitettiin yhdessä tisuja (paidan päältä) ja halatakin sai. Jos lapsi nosti paidanhelmaa, pyysin, että laittaa "peiton" päälle, kun tissit kerran nukkuvat. Hys, hys, hiljaa, etteivät tisut herää :)
Tästä on nyt joku kuukausi aikaa ja vieläkin lapsi käy välillä silittelemässä tissejäni. Siitä on selvästi hänelle lohtua. Muutakin hyötyä siitä on ollut: tiedän, milloin imetys on hänellä mielessä (voidaan sylitellä ym.) ja se kertoo myös, jos on nälkä. Mukista juodaan sitten maitoa sylikkäin (tai syödään ihan ruokaa, jos tarpeen, tietysti).
Yöllä lapsi ei tietysti järkipuhetta ymmärrä yhtä hyvin, meillä ainakaan. Meillä kunnon itkut jäivät kahteen yöhön, onneksi, ja niistäkin jälkimmäisenä itkettiin vain kerran vähän pidempään.
Niin ja ennen tätä lopullista vieroitusta meillä imeteltiin enää vain öisin ja aamulla ennen kuin noustiin ylös. Päivisin mitään ongelmia ei ole ollut, mitä nyt noita tissinsilityksiä siis :)
Tsemppiä ja kärsivällisyyttä, vieroitus on rankkaa molemmille.
Voi että kuinka ihana keksintö :) Hih, tissit nukkumassa, kerrassaan herttainen ajatus - olisin itekin tuota käyttänyt, jos olisin keksinyt!
Kyllä se tosiaan selvästi on pienelle myös hyvästelyntarve tuossa imetyksen loppumisessa. (Itsellänikin taisi sen loputtua olla läheisyydentarve lapseen nähden, rauhalliset imetystuokiot oli olleet niin mukavia yhteishetkiä.)
Mulla tuli mitta täyteen kun 1 vuotias tyttö söi yöllä monesti tissiä! Mutta sitten eräs viikonloppu päätettiin miehen kans että nyt yöllä ei enää tissiä! Eka yönä tyttö heräs kahen tunnin välein ja itki, ja me annettiin vieressä itkiä ja hyssyteltiin. Toisena yönä nukku jo alku yön tosi hyvin ja aamu yöllä sitten vähän itkeskeli. Ja sen jälkeen on melkein nukkunut omassa sängyssä läpi yön! Ja nyt harmittaa se että miksi en aikasemmin lopettanut tuota! Ois itsekkin saanut nukkua pitkään paremmin! Puolivuotias jo pitäs pärjätä yön ilman maitoa, siitä vain tulee sitten tapa ja tosi huono tapa onkin!
Toivottavasti seuraavalla lapsella ollaan vähän viisaampia :)
Poika huutanut puolitoista tuntia, välillä sylissä, välillä pinnasängyssä. Pakko kai tämä on näin huutamalla käydä läpi kun ei muuten kuin tilanne vain pahenee; öisin syöttövälit tihentyneet, eikä aina rinta auta, haluaa viereen. Se olisi ok, mutta sitten siellä pyöritään, kukaan ei nuku, miehen on töissäkin jaksettava. POika on nyt reilut 1v. 3 kk. Huh huh, saapas nähdä kuinka tässä käy. Toivon, että poika oppisi olemaan yöt ilman rintaa. Muutoin voisin häntä imettää kauemminkin. Toivon ettei poika tästä vieroituksesta tramatisoidu. Läheteän voimia kaikille vastaavassa tilanteessa oleville; j a totisesti toivon että tämä onnistuu.