Pistin eilen välit poikki vanhojen juoppoavereiden kanssa. Ei erottu sovussa, mutta ilmoitin kuitenkin, ettei kyseessä ole henkilökohtaista. Vaan yksinkertaisesti, raitistuminen on ihan mahdootonta jos hengailee paatuneiden kokopäiväjuoppojen kanssa. Sanoin suoraan mitä ajattelen, ehkä olin liiankin tyly. Olin kuitenkin saanut tarpeekseni siitä meiningistä ja sekoilusta, joten ajattelin, etten itse ainakaan halua sellaista elämää viettää. En voi tietenkään olla varma että pystyisin raitistumaan, mutta ainakin haluaisin yrittää. Päivä kerrallaan. Onhan tässä masennsuta ja kaikenmaailman mielenhäiriöitäkin ollut, ja alkoholin käytön takia olen lääkityksenkin laiminlyönyt...
Ajatuksia?
Ajatuksia?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Toisaalta ihan okei. Mut ne kaverit kyllä vaihtuu huomaamattakin vähitellen fiksuihin tyyppeihin kun raitistuminen alkaa. Vain ystävät jää ja ne jopa kannustaa raitiuteen vaikka itse joisivatkin. Juovalla alkoholistilla ja kovalla viinamäenmiehellä on saatanan suuri ero.
panit välit poikki? Minä olen nyt puolisen vuotta tässä alkoholittomuuteni kanssa taistellut. Pari repsahdusta on tullut, mutta silti pyrin kokonaan pois alkoholin kiroista kun elämä on kuitenkin parempaa ilman mielensekoittajaa.
Juovat kaverini eivät vain millään tahdo uskoa, että se elämä on nyt osaltani ohi. Ihmettelevät ja parjaavat, että älä ole naurettava ja pitävät omituisena. Joskus kuitenkin tulee hetkiä jolloin joku jo laskuhumalassa oleva henkilö tulee kyselemään kuinka voit olla ilman. Ei se helppoa ole juovassa seurassa, mutta joskus tunnen jopa hieman vahingoniloa seuraavana päivänä kun jotkut ovat krapulassa. Tiedän varsin hyvin miten paha se olo on. Toisaalta olen vähentänyt näiden juovien kanssa olemisen minimiinsä. Ei todellakaan ole mieltä ylentävää istua selvinpäin kun muut puhelevat "maailman totuuksia" jurripäissään ja seuraavana päivänä niillä jutuilla voi pyyhkiä vaikka pyllyn. Mikään humalaisen sana ei yleensä pidä paikkaansa. Joillekin se on ainoa tapa avautua ja saada sanansa sanottavaksi, mutta se on harhamaailmassa oloa.
Tuo oli aika mahtipontisesti tehty.
Eräs kaveri oli kerran (kuulemma) laittanut lehteen ilmoituksen, jossa lupasi huomattavan summan rahaa sille joka näkee hänen polttavan tupakkaa. En tiedä miten kaverin kävi.
KUn sinulla on selvästikin halu lopettaa juominen, voit siinä hyvin onnistuakin. Suosittelisin sinua kuitenkin hakemaan apua jostain, vaikkapa paljon parjatusta AA:sta. Siellä kuulee ihan opettavaisia tarinoita meistä alkoholisteista ja raitistumisen ongelmista. ERäs suurinpia virheitä on, kun lyhyen raittiuden jälkeen kuvittelee 'oppineensa' juomisen taidon. Tällöin lähdetään juomaan sitä yhtä kaljaa, ja ...
Raitistuminen on prosessi, joka on eri ihmisille erilainen, mutta kaikilla täytyy olla kuitenkin oma halu raitistua.
Itse huomasin aikoinaan vanhoissa ryyppykavereissa pettyneisyyttä, kun hyvä ryyppykaveri aikoi lopettaa. Välillä tämä pettymys ilmeni myös turhanaikaisena suunsoittona tai vihjailuna menneistä, joskus jopa sellaisena käytöksenä jonka he kuvittelivat loukkaavan minua.
Ajan myötä tuo käytös on kuitenkin muuttunut selväksi kunnioitukseksi, ja eräät ovat selvinpäin tulleet jopa kyselemäänkin, että miten se raitistuminen oli mahdollista.
Kyllä sinäkin siinä onnistut, jos kerran minäkin.
Kenties siinä joukossa on joku joka ei uskalla tehdä samaa.
Kutsu jäseniä yksitellen "vierailulle" ja kerro että aiot viettää aikaasi selvinpäin ja tervetuloa seuraan mutta ilman holeja.
Rohkeasti tehty, sosiaalisten verkkojen hylkääminen on aina kova pala!
Mutta mä tosiaan kyllästyin siihen touhuun. Nää kaverit on kuitenkin mua reilusti vanhempia enkä usko heidän pääsevän suosta enää ylös. Mutta ite kun oon vielä suhteellisen nuori, niin ajattelin että turha tässä vaiheessa pilata itteään viinalla, kyllä sen kerkiää tekemään sitten myöhemminkin. Tai sitten välttämättä ei ole tarvetta.
Nyt oon ollut tasan viikon ilman viinaa, enkä oo polttanutkaan.