Oisko kellään kokemusta ulkovuorauslaudoituksen
käyristymisestä, ja onko talotehdas tehnyt asialle
mitään?
itsellä on 21*145 puolipontti kuori ja on aivan järkyttävän näköinen,omasta mielestä.(Rt-kortissa ei
edes mainita koko panelista).
Kun täällä sivustoilla näyttää olevan näitä talotehtaiden vakoilijoita puolustamassa heti kun joku laukaisee oikeutetun
kitinän,niin voisiko joku kertoa kuinka paljon lauta saa käyristyä että pysyy "rajoissa"???
Vastatkaa nyt niin ei tartte laitta tehtaan nimeä
perään!!!!!
käyristymisestä, ja onko talotehdas tehnyt asialle
mitään?
itsellä on 21*145 puolipontti kuori ja on aivan järkyttävän näköinen,omasta mielestä.(Rt-kortissa ei
edes mainita koko panelista).
Kun täällä sivustoilla näyttää olevan näitä talotehtaiden vakoilijoita puolustamassa heti kun joku laukaisee oikeutetun
kitinän,niin voisiko joku kertoa kuinka paljon lauta saa käyristyä että pysyy "rajoissa"???
Vastatkaa nyt niin ei tartte laitta tehtaan nimeä
perään!!!!!
Vastaukset 9
Vanhimmat
ymmärtävät sahata/sahauttaa tukit siten, että laudassa sydänpuoli on ulospäin. Ja jotkut eivät. Itse katselin juuri autokatoksen ulkoverhousta ja on melko roisissa kunnossa. Sekä talon että autokatoksen puutavara on samalta sahalta. Talon elementeissä on onnistuttu sentään hyvin. Käsittääkseni mitään käyryysarvoja ei ole RT-korteissa mainittu, joten asia on katsojan silmässä...eli ilman riitelyä siitä ei selviä.
duunaaminen on vähän älytöntä. Täyspontti on parempi. Jos käyristyy "väärinpäin", niin lautojen väliset raot pysyvät jotenkin hanskassa. Liekö sitten niin paljon kalliimpaa, etteivät tehtaat harrasta sitä?
käyttää nauloja? Enemmänkin kuin 1kpl 60cm välein. Onko ulkovuorielementtinä kiinnitetty?
Ongelma on nimenomaan siinä, että täällä ,etsien maassa ei ymmärretä puun päälle perus asioissakaan...tai sitten iskee ahneus...
Rautakaupan myyjät katselee huuli pyöreänä kun alkaa puhumaan väärältä puolelta höylätystä puusta, ja kun kyselee enemmän, sanotaan ettei suuremmilta toimittajalta saakaan vain sydänpuolelta höylättyä...
Käännyin tahon puoleen jolta ko. tavaraa löytyi. Rautakaupan kuivaoksainen ja väärältä puolelta höylätty tavara ei kelvannut (oli halvempaa joo), mutta talotehdas osti sitä heti kättelyssä parikymmentä kilometriä...
Siis jos ostaa laatua (huomioi em. seikat ostaa riittävän paksua 245-28 mm) niin jopa on nättiä!
mutta käytännössä olen todennut, että aluslauta 100x22 on liian heiveröinen, jossa kattotuolien väli on 1200mm. Alkaa roikkumaan ikävästi. Korjasin laittamalla tuolien väliin kakkoskakkosen ja naulaamaala laudat siihen kiinni. Kaikki laudat roikkuvat nyt ainakin samassa linjassa :-)
Kun tukit sahataan,niin joka toinen lauta on ns.oikein päin ja joka toinen toisin päin.
Mitä paksumpi lauta,niin sitä isompi tukki.Oksakoot kasvaa reilusti ja on aika ruman näköisiä,sama ns. kuivat oksat kasvaa ja höylän terä irroittaa ne ja verhoukseen jää koloja.Ei ole ns.ihan oikeaa tapaa ja paksuutta.Parhaimman pinnan saa,mitä ohuemmasta tukista tehty lauta.Puu käyristyy aina ja varsinkin tänä kesänä ilmasto-olosuhteet tehneet sen,että puu on "elänyt" ennätyksellisesti.
RYL:lin, vai mikä sen yhdistyksen lyhenne sitten olikin, suositusten mukaan tuo matsku on liian
ohkasta ulkovuoraukseen. kuka tuollaista tavaraa
toimittaa?
Tuohan on paksua yleisesti käytössä oleviin paneeleihin verrattuna ;D
Lautojen käyristyminen=tyypillinen suunnitteluvirhe. Liian ohut ulkoverhouslauta.
Ulkoverhouslauta pitäisi olla mielummin 28mm tavarasta. Naapurin Kastelli aivan hirveän näköinen, koolauksetkin olivat jostain ihan 18mm rimasta, vaikka suositus tuuletusväliksi minimi 25mm.
Kannattaa vaatia ostaessa asiat kuntoon eikä tyytyä p*skaratkaisuihin. Ensi kesänä mökille tulee verhous 28mm tavarasta, vaikka maksaakin 30% enemmän.
www.tkk.fi/Yksikot/Talo/publication/Puuverhous.pdf