The best of 1990-2000

The Fly:han on sillä yhden cd:n versiolla viimeisenä kipaleena.

Who's Gonna Ride Your Wild Horses oli The Edgen mukaan loppusuoralla kun biisejä valitsivat. Olisivat voineet ottaa sen single-version, joka on toimivampi ja lyhyempi mitä itse Achtunb Babyn versio.

Mofo ja Ultraviolet eivät olleet sinkku-julkaisuja (paitsi mofosta julkaistiin joku paska remix-sinkku/ep) ja sellaiset hyvin harvoin päätyvät kokoelmille. Last Night On Earth oli sinkku, mutta ei hitti, eikä omasta mielestäni muutenkaan olisi kuulunut kokoelmalle.

Walk On jäi kokoelman ulkopuolelle varmaan siksi että All That You Can't Leave Behind oli vielä silloin niin tuore, että päätettiin keskittyä enemmän Actung-Zooropa-Pop kamaan ja hyvä niin.

Lemon on todellakin loistava, mutta kenties ylipitkä kokoelmalle. Jonkin sortin edit-versio olisi ollut fiksu ratkaisu.

First Time ihmetytti varmaan monia, mutta itselleni (vaikka Zooropasta olen pitänyt sen julkaisusta lähtien) kyseinen biisi kolahti vasta kuultuani sen Million Dollar Hotellin alkumusiikkina. Perkeleen kaunis kappale näennäisestä mitäänsanomattomuudesta huolimatta.

Itse jäin lähinnä kaipailemaan The Ground Beneath Her Feet biisiä. Sen valintaa olisi pitänyt edesauttaa se, että sitä ei kaikilta faneiltakaan löydy.
(löytyy All That You Can't Leave Behindin UK-versiosta, sekä Million Dollar Hotel soundtrackiltä)

Koska valitettavasti U2 on vuodesta 2000 lähtien yrittänyt lepyytellä vanhoja fanejaan, joiden mielestä Achtung baby oli viimeinen hyvä levy. Bändi meni kyllä rauhan hieromisessaan liian pitkälle sörkkimällä Popin hienoja biisejä, joiden uudet versiot on kiusallisen vaivaannuttavaa kuunneltavaa.

Bändi halusi siis vanhat faninsa takaisin ja niin syntyi hyvin tuotettua, mutta musiikillisesti tylsää radiopoppia. En sitten tiedä, kuka näitä 2000-luvun levyjä enää muistaa muutaman vuoden päästä.