Joku kirjoitti aiemmin että tuuleen nousu tapahtuu lähes pelkästään etupurjeella josta tuli mieleen että kun oma dieselini on alitehoinen ainakin sitten kun joskus myrskyyn joudutaan niin päästäänköhän silloin nousemaan tuuleen kun otetaan pelkkä myrskyfokka käyttöön moottorin lisäksi vai onko myrskyfokka pelkkä vakautuspurje?
Myrskyfokka ja nousukulma
varautuva
174188
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
on pakollinen katsastusvaruste, jokaisella käytännössä käyttämätön. Vellihousut tutisee peloissaan satamissa kun tuulee yli 16 metriä.
Eikä siitä juuri hyötyä ole koneen kanssa paitsi helvetin kova läpätys. Parempi etsi sivutuulesta vaan suojasatama jos tollanen askarruttaa!
Ensinnäkin: Purjevene ei tarvitse "vakautuspurjeita", köli hoitaa tämän tehtävän.
Toiseksi: Kun tuulee purjehditaan (reivatuilla purjeilla jos tuulee lujaa)
Kolmanneksi: Pelkällä etupurjeella et pysty luovimaan juuri lainkaan (sorto on valtava). parempi haihtoehto silloin on pelkkä (reivattu) iso. (mitä aikaisemmin sanottiin oli että etupurje määrää nousukulman ja että ison pakkaaminen mastoliikin kohdalla ei ole tärkeä, koska suurin osa vetovoimasta tulee takaliikistä. Eli iso saa osittain pakata, etupurje pitää koko ajan olla vedossa.
Lopuksi: Sekä purjeen että moottorin samanaikainen käyttö katsotaan "rumaksi" tavaksi. Jos kuitenkin aiot jatkaa tuollaista pelleilyä, muista ainakin se merkkikartio.
""Purjevene ei tarvitse "vakautuspurjeita", köli hoitaa tämän tehtävän.""
Tämän väittämän todenperäisyyden tietänee jokainen purjehtija. Siis veneellä purjehtija, ei netissä seilaaja.
""suurin osa vetovoimasta tulee takaliikistä""
ja tässä pannaan aerodynamiikka uusiiksi:)
Suurin osa veneistä ei luovi pelkällä isopurjeella juuri ollenkaan ja loputkin huonosti. Kovalla kelillä lähes kaikki veneet luovivat loistavasti pelkällä keulapurjeella. Nousukulma on pari asteita huonompi, kuin ison kanssa, vauhti lähes sama. Kaiken kaikkiaaan kovemmassa tuulessa on aina helpompi ajaa pelkällä keulapurjeella, kuin pelkällä isopurjeella. Poikkeuksena aivan suora lenssi. Hommaa on testattu useasti ja eri veneillä.
Masto vakauttaa myös (inertia).
Eli olen ollut siinä käsityksessä että esim 140% fokalla voi ihan mukavasti ajella ilman isoa joskus testaillutkin ja ihan mukavasti meni. Oma genoa on kuitenkin senverran kevyttä kangasta että keliin sitä ei taida hirveästi uskaltaa laittaa. Tai mitä järkeä siinä nyt ylipäänsä olisi, kun ST fokka sopii kovemmalle kelille. Mutta miten veneet kulkevat vain pikkufokalla sanotaan nyt esim ST fokalla? Itse en ole kokeillut täytynee joskus testata. Tähänasti olen aina pärjännyt ison kahdella reivillä ja ST fokalla.
Pitäisi kyllä kokeilla näitä eri vaihtoehtoja "sopivan" kovassa kelissä. Vain genoa vain ST-fokka vain Myrskyfokka. Kerran laitoin rannassa myrskyfokan paikoilleen ikinä en ole käyttänyt, pitäisi varmaan tätäkin kokeilla ennenkuin oikeasti tarvii.
H-veneellä olen ulkoiluttanut mummoja pelkällä fokalla silloin kun ei ole sattunut olemaan oikein mummonulkoilutuskeli. Hyvin luovii kovassa tuulessa pelkällä fokallakin. Ja kevyelläkin tuulella niin hyvin, että purjeilla rantautumisen ollaan aina hoidettu fokalla riippumatta tuulen suunnasta.
Kovin on viisaita mielipiteitä, epäilen kuitenkin että edes kaikki tietävät fokan ja genuan eroa:
Mitta mastosta etustaagin kiinnitykseen kutsutaan J-mitaksi. Etäisyys skuuttikulmasta etustaagiin (lyhyin matka, kohtisuorassa etustaagiin) kutsutaan LP-mitaksi. Jos
LP/J*100 on pienempi kuin 100%, kyseessä on fokka, muussa tapauksessa kyseessä on genua (jolloin tavallisesti ilmoitetaan myös tuo sama luku, esim 140% genua). On myös käytetty sellaista määrittelyä että fokka skuutataan vanttien sisäpuolelle ja genua niiden ulkopuolelle. Nykyään kun takilat voidaan tehdä erittäin kapeiksi, tällainen määrittely ei ole kovin mielekäs. Mitään sellaista kuin 140% fokka ei ole käsitteenä olemassa. Tavallisesti genuoita on useita. Ne nimetään Genua I (suurin), Genua II jne.
Myrskyfokka ei ole sama kuin fokka. Paitsi että se on pinta-alaltaan pienempi ja valmistettu tukevammasta kankaasta (ja usein myös on reivattavissa) sen leikkaus on täysin erillainen. Se on latteampi ja skuuttikulma on nostettu hyvin korkealle kannesta (jotta se ei täyttyisi vedellä ylimurtuvista aalloista).Tavallisesti myrskyfokan pinta-ala on vain noin runsas puolet fokan pintaalasta.
(Try-sail eli myrskyiso on myös muotoiltu hieman toisella tavalla kuin tavallinen iso: Latteampi, pienempi, ei nouse kovin korkealle mastoon ja jätetty iso rako alaliikin ja puomin väliin. Miksi?
Myrskyfokan kohdalla mainitsin ylivyöryävän meren, nyt ei ole samalla tavalla kysymys siitä: Muotonsa vuoksi saadaan puomi nostettua korkeammalle. Kun vene kallistuu, puomi (ja purje ei osu veteen ja "skuuttaa" itseään, seurauksena broachi. Kun aallokko on 10 m, kaikki jotka ovat purjehineet noissa oloissa tietävät että aallon pohjalla on "lähes tyyni", kun noustaan harjanteelle tuuli heittää veneen välittömästi "nurin" (kallistaa sitä ennen kuin se ehtii kiihtyä). Siksi halutaan myrskyisoa vähän ylemmäksi, lisäämättä sen pinta-ala.
Liittyy tähän monta muutakin seikkaa, otetaan ne tärkeimmät ensin).
Sisäjärvillä ja rannikolla myrskypurjeilla ei ole paljon käyttöä (en ole niin edesvastuuton että sanoisin että niitä ei pitäisi hankkia, mutta käytännössä käyttö jää erittäin (olemattoman) pieneksi. Aallokko harvemmin ylittää 2m ja etäisyys satamasta alle 2 h. Ottaen huomioon miehistön kokemattomuuden näillä räteillä, saattaa olla että ne ovat enemmän haitaksi kuin hyödyksi (kun pääsee suojaan, vene ei kulje minnekään näillä rievuilla, pitäisi nopeasti saada lisää pinta-alaa tai ajautua särkälle.
Avomerelle (GR vaatii näitä) ei kannata mennä ilman niitä. 10 solmun nopeudessa etäisyys Gotlannista Suomeen on kuitenkin 15 tuntia, sillä aikaa tuli ehtii voimistua melkoisesti (eikä matkan varella ole "hätäsatamia). Riianlahdella jouduin trombiin (tuulimittarin rekisteröimä maksimituulennopeus 52 m/s, itse tuijotin kaikkea muuta kuin tuulimittaria. Uskomaton tilanne, tuuli puhaltaa sanat suustasi, kommunikointi on mahdotonta, hengityskin vaivaa).
Ja nyt joku viisastelija kertoo minulle miten voi luovia 140%:n myrskyfokalla? Ajatteleminen ei ole kieletty!
Myrskyfokalla pääsee vaivoin sivutuuleen (kärsien erittäin suurta sortoa). Nyt joku (suoraan sanottu idiootti väittää että sillä voi luovia. Ei voi!)
Myrskyfokalla ja muillakin keulapurjeilla voi luovia. Sehän on vain pieni fokka, (max. koko määritelty muistaakseni ORC katsastusvaatimuksissa). Aaltojen koko määrittelee nousukulman, joka tosiaan voi joissakin olosuhteissa jäädä melko vaatimattomaksi. Se että kannattaako pyrkiä vastatuuleen, jos on oikeasti kusessa myrskyn kanssa, on sitten ihan toinen asia. Trysailia eli myrskyisoa ei ole tarkoitus laittaa kiinni puomiin, vaan se skuutataan spinnun plokien kautta. (Miten sen voisi puomiin laittaa, jos siinä on jo normaali iso köytettynä?). jos se kiinnitettäisisiin puomiin, niin tuo selityksesi Broachin välttämisestä olisi täysin pätemätön 90%:ssa avomerikelpoisista purjeveneistä, sillä moderni kiki ei nouse kovin ylös stopparin ottaessa kiinni tai kikin sisällä olevan taljan säätövaran loputtua. , (omassani puomin pää nousee maks. 40cm). Myrskyfokan skuuttikulman nostolla on myös toinenkin merkitys: Genoan kiskojen etupää tai normaalifokan skuuttipiste on liian takana myrskyfokalle. Kun purjeen skuuttikulma on ylhäällä on piste suunnilleen oikea.
Ainankin LYS määrittelee fokan ja genoan rajaksi Jmax*1,1 (lienee aika lähellä tuota LP/J*100 < 100%).
Hauskaa kesää vain kaikille!
Kun tuulee oikein lujasti niin paras tapa nousta tuuleen tai päästää yleensä eteenpäin on isopurjeen kakkosreivi, myrskyfokka maston takana tai vartavasten tehty "trysail", joka on myös pieni purjekolmio.
Pelkkää purje maston edessä (olkoonkin pikkarainen myrskyfokka) aiheuttaa sen, että voidaan purjehtia ainostaan sivu- ja myötätuulella ja veneellä ei millään voi nousta tuuleen.
Trysailista saat hyviä kuvia esiin kun laitat sanan googlehakurobottiin ja valitset "kuvat".
Kyllä myrskyfomalla ja reivatulla isolla pääsee, mutta ei juurikaan nouse tuuleen. Tuulen ja aaltojen voima niin suuri ettei pieni purjeala jaksa kuljetta vastaisille suunnille. Sivutuuli tai sivumyötäinen menee mukavasti.
Voit tietenkin auttaa nousua jonkin verran koneella, mutta ei niin jyrkkään että purjeet lepattaa = purjeiden menoa. Muista myös, että takila on erittäin kovilla jos rynkytät koneella vastatuuleen ja vileä pienikin purje ylhäällä.
Rullareivipuomillahan voi reivata purjeesta vaikka puolet tai enemmänkin mutta joutuu varmaan silti koville verrattuna myrskyfokkaan joka on vahvaa tekoa.
Ja kyllähän purje vakauttaa purjevenettäkin yhdessä kölin kanssa päinvastoin kuin joku väitti. Olen huomannut sen.
on osoittautunut monesti varsin käyttökelpoiseksi. Pelkällä isopurjeella (reivatullakin) meno tuntuu heikolta ja epävakaalta, isopurjeen ja m-fokan yhdistelmä tasapainoittaa menoa sekä kryssissä että sivutuulessa. Kryssifokkaa (mellangenoaa) yksinään kokeilin yhtenä kesänä ihan tarkoituksella useastikin, mielestäni se ei tuntunut hyvältä, esim. sivutuulessa vene ei säilyttänyt sivuttaisvakavuuttaan. Meillä kryssifokka on muistaakseni hitusen suurempi kuin isopurje. Pelkän fokan säätelyn koin myös hankalammaksi kuin isopurjeen.
Jos meiltä loppuu moottorin teho esim. lyhyellä ja kapealla väylällä,teemme kokonaan uuden matkasuunnitelman purjeilla kuljettavaksi.
Antilla-36 on ainoa jonka tekstissä on järkee. Siis huomaa, että hän tietää mutta muut taitaa purjehtia enimmäkseen netissä. hohhoi
Jos olet vähänkin purjehtija niin voit myöntää että "trysail"-viestissä on hyvin paljon järkeä.
terveisin,
fennoskandian kiertäjä
kyseistä rättiä itsekkin käyttänyt, aivan ehdoton purje silloin kun plosaa himppu kovempaa:-)