Lopun alkuako, näkisikö joku

Onhan tämä tietysti uskomatonta, mutta eroni jälkeen olen löytänyt ihmisen (miehen) jonka kanssa jo suunnitellaan yhteenmuuttamista ja yhteisen perheen perustamista. Molemmilla on lapsia. Toisistamme välitämme paljon, surustelua takana noin 4kk. Kaikki tuntuu niin luonnolliselta. Välillä kuitenkin itsellä on alkanut "ahdistaa" enkä tiedä miksi? Näkeekö joku onko tämä ihmimen minulle se OIKEA ja kestääkö meidän suhde. Tietysti puhumme siitä että nyt jos koskaan yhdessä halutaan olla loppuelämä. Kiitos!
4618
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

hän onkin. Sinun kannattaisi tutkiskella itseäsi, mikä olisi se paras vaihtoehto monessa muussakin elämäsi osa-alueissa. En näe teidän olevan loppuelämääsi asti yhdessä. Vaistoan, että suhteenne on turvallisuuden ja lohdun hakemista toinen toiseltaan, syvää rakkautta en näe siinä täysin olevan.

Äänestä
  • Inkeri, tavallaan nuo ajatuksen on käynyt myös mielessä. Mulla omasta erosta on reilu vuosi mutta hänellä lopullisesta erosta on noin puolivuotta. Jotenkin vain vaistoan hänestä ettei vielä elämä kohdallaan eikä erosta hyvin ylipäässyt. Vaikka hän kyllä muuta puhuu. Minun elämä on nyt täysin kohdallaan ja itsellä henkisesti hyvä olla. Fyysinen väsymys välillä tosi kova, koska kaksi lasta hoidettavana, eikä isä heitä paljoa ota luokseen.

    Äänestä

  • Voisitko minullekin katsoa. Paikan vain täytyisi olla eri eli tuo ennustuspalsta. Muut lukijat saattavat älähtää, kun tämä on tarkoitettu keskusteluun ei ennusteluun. Jos vastaat, laita vastauksesi toiselle palstalle ja otsikoksi "toinen Inkeri". Ja rakkauselämän kiemurat ne minuakin kiinnostavat. Tahtoisin tietää, päättyykö tämä avioliitto ja miksi hän käyttäytyy, kuten käyttäytyy.

    Kiitos jos jaksat, Inkku

    Äänestä

Tuo ahdistus on tosi yleistä, ei kannata piitata, jos se ei johdu miehen luonteesta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


tottako kirjoitti:

Onhan tämä tietysti uskomatonta, mutta eroni jälkeen olen löytänyt ihmisen (miehen) jonka kanssa jo suunnitellaan yhteenmuuttamista ja yhteisen perheen perustamista. Molemmilla on lapsia. Toisistamme välitämme paljon, surustelua takana noin 4kk. Kaikki tuntuu niin luonnolliselta. Välillä kuitenkin itsellä on alkanut "ahdistaa" enkä tiedä miksi? Näkeekö joku onko tämä ihmimen minulle se OIKEA ja kestääkö meidän suhde. Tietysti puhumme siitä että nyt jos koskaan yhdessä halutaan olla loppuelämä. Kiitos!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu