Siis minä olen onnistunut murtamaan sekä kyynär- että värttinäluuni alaosasta eli ihan ranteen puolelta. Nyt on käsi operoitu (Repositio, Fixatio externa a.m. Hoffman) ja nyt on sitten ulkoinen tukirauta pitämässä rannetta kasassa.
Kyselisin vastaavan kokeneilta miten ranne on palautunut ennalleen, onko jäänyt liikerajoitusta, miten pitkään rautojen poiston jälkeen kesti palautuminen ennalleen jne. Ja riittikö esim. 5 viikon Hoffmanin pito tai onko tullut uusintaoperaatioita?
Kyselisin vastaavan kokeneilta miten ranne on palautunut ennalleen, onko jäänyt liikerajoitusta, miten pitkään rautojen poiston jälkeen kesti palautuminen ennalleen jne. Ja riittikö esim. 5 viikon Hoffmanin pito tai onko tullut uusintaoperaatioita?
Vastaukset 15
Vanhimmat
että nää on näin harvinaisia (vai ovatko turhankin yleisiä) - siis molempien luiden murtumiset ranteesta ja ulkoiset luuhun kiinnitetyt tukiraudat, ei siis kipsiä.
No eipä voi mitään, kokemuksia parantumisesta olisi vaan ollut mukava kuulla :)
Jatkanpa täällä yksinpuheluita, kun näköjään tämä rannemurtumani on joko todella harvinainen tai sitten niin yleinen, ettei kommentteja ole tullut.
Siis huomenna eka röntgen (2 viikkoa) operaation jälkeen ja kuulen onko asento hyvä, onko luutuminen alkanut hyvin ja mitä nyt sitten tälläisissä tapauksissa yleensä kuuleekaan.
Ja itse varmaan ihmettelen tuota sormien pientä turvotusta ja ajoittaista puutumisen tunnetta lähinnä etu- ka keskisormessa.
Se, että ei tule kommentteja taitaa kyllä johtua siitä, että ei ole ihan yleinen vaiva.
Jos tällä palstalla joku asiasta tietää niin kyllä ne yleensä vastaa.
Yleistähän taitaa olla ranteessa pelkän värttinäluun murtuma ja siihen yleensä normaali kipsaus riittää.
Että molemmat menee - varmaan sitten harvoin.
Enpähän itskään ole koskaan tälläisiä luuhun kiinnitettyjä ulkoisia tukirakennelmia nähnyt, mutta kyynärvarren kipsejä enemmänkin.
pari vuotta sitten, (5viikkoa),tosin vain yksi luu murskana.
Nyt ranne toimii miltei paremmin kuin ennen vaikka on aavistuksen paksumpi kuin toinen.
Rautojen poiston jälkeen meni varmaan yli puoli vuotta ennenkuin oli täysin kunnossa.
Sairaslomalla en tosin ollut kuin 8viikkoa (kysymykessä oli vasen käsi) , olen ammmatiltani kokki.
Jälkivoimistelun kanssa ei kantsi fuskata.Puristusvoima oli ekaksi noin nolla ja sattui mutta kyllä se siitä.
Ja koko vasen puoleni oli "kulahtanut" mutta salilla parani.Huomasi koko ajan kehittyvänsä,kerrankin :)
Yritä liikutella sormiasi Hoffmannista huolimatta,rullaa vaikka muovailuvahaa jos yhtään pystyt.Nosta käsivarsia suoraan ylös.
Kävele paljon ulkona.
Särystä vielä: neljä ekaa viikkoa jomotti aika lailla,viidennen pystyi olemaan ilman särkylääkkeitä.
Töihin mentyä kipeytyi heti tunnin sisään mutta siedettävällä tasolla.
Muista ,että Hoffman on joka suhteessa paljon parempi vaihtoehto kuin kipsi.Myös ärhäkämmän näköinen :)
Siis tosi mukavaa kuulla kokemuksia muiltakin ja ennenkaikkea tuosta "jälkihoidosta".
Mulla oli juuri 2-viikkoistarkastus ja hyvältä kuuulemma näyttää. Minä en ole tarvinut särkylääkkeitä kuin ekalla viikolla operaation jälkeen, mutta mulla onkin korkea kipukynnys. Olen yrittänyt jumpata sormiani mahdollisimman paljon, samoin olkapäätä ja kyynärpäätä, jottei koko käden liikeradat heikkene totaalisesti.
Mulle tuli myös tosiaan saikkua suoraan 8 viikkoa (vasen käsi), mutta nyt kontrollikäynnillä sanoivat, että Hoffmanin poisoton (5 viikkoa pitoa ja pois, jos kaikki ok) jälkeen tulee vielä "kevytkipsi" tilalle muutamaksi viikoksi, kait juuri sen vuoksi kun molemmat luut olivat murtuneet.
Mitenkähän luulet multa alussa onnistuvat päätetyön? Nythän tässä naputtelen yhdellä kädellä, mutta tämä on kyllä vähän turhan hidasta ajatellen töissäoloa. Onneksi voimaa ei paljoa tarvi, joten sen palautyminen voikin kestää pidempään, mutta muuten kyllä näppäryyttä saisi käteen tulle melko pian saikun loppumisen jälkeen.
Juu, ainakin näillä helteillä tää Hoffman on ollut aivan yliveto, siis kipsiin verrattuna. Ja todellakin aiheuttaa melkoisia katseita tuolla ulkona liikkuessa, tai kaupoissa - ei tarvi ainakaan pelätä tönimistä :)
Hienoa, että sulla on parantunut noin upeasti. Toivotaan, että mullakin käy yhtä hyvin. Ja kiitos vastasuksestasi.
Miten sulla ne piikkien juuret jaksoivat? Siis tarkoitan, että tuliko tulehdusta, erittyikö mitään vai pysyivätkö ihan kauniina?
Mulla yksi neljästä piikin juuresta tahtoo koko ajan vähän erittää "töhnää" ja pieni pöpökin siinä kuulemma on (ottivat bakteeriviljelyn kontrollissa). Ei kuitenkaan antibiootteja, koska ei kuulemma paha. Vain paljon suihkutusta ja ihon liikuttamista niin, että piikkien kuuret pysyvät auki. Niin eikä siteitä.
aluksi tiettyä liikesarjaa (ei siis mitään painoja) ja samanlaisen ohjelman saat varmaan sinäkin.
Jos sitä ei tee,paraneminen kestää kauemmin mutta toisaalta et voi treenata niin että paraneminen menisi ihan äkkiä.Lepo on aivan yhtä tärkeää.
Kuntoutuksen kestoon vaikuttaa tietty myös murtuman laatu/paikka ja omat geenit :) mutta varaudu siihen ,että näppäryys saattaa olla yhtä kiven alla kuin voimakin.
Minä kuvittelin ,että kun pääsee raudoista niin elämä jatkuu siitä mihin se 5 viikkoa.aikaisemmin tyssähti.Kuvitelmaksi jäikin.
Well,nyt tiedän paremmin...
Käsijumppa-ohjelman kaikista hankalin liike oli seuraava (ei ainoastaan minulle vaan kuulemma suurelle osalle):
Istu pöydän ääreen ja laita käsi kyynärpäästä asti pöydän päälle,kämmen alaspän.Nosta räpylää ranteella suoraan ylös..Pidä kyynärpää-ranne -osa tiukasti pöydässä kiinni.
Ei vissiin paras juttu päätetöitä ajatellen mutta luultavasti saat lisää lomaa kipsin takia.
Pyydä myös lämpöhoitoa ja kevyttä hierontaa jos niitä ei automaattisesti tarjota.Vaikutuksen määrästä en uskalla sanoa mitään mutta tuntuvat hyvälle....
Nyt kun alan miettimään niin olin puoliaika töisä ekat 2viikkoa,saatoin olla kuukaudenkin.
Missä muuten onnistuit telomaan kätesi?
Minä ajoin fillarilla ja kovaa vauhtia ja jouduin väistämään ja suoraan mäntyyn.Ranne edellä
Vauhti ja pinnan kovuus saivat aikaan ,että luu murskaantui .Ei siis katkennut nätisti naps.
ongelmaa töhnän kanssa kuin viimeisella viikolla . Yksi reikä valui vähän kun Hoffman poistettiin.
Laittoivat minun 10päivän penisiliinikuurille ja hyvin meni.
Jälkeenpäin sain tietää,että olin todella saanut "kunnon yksiköt vahvaa kamaa".Varmuuden vuoksi.
(Sitäedellisestä kuurista oli yli 15vuotta,vähempikin olis riittänyt)
Kotona olin ilman siteitä mutta laitoin laastarit ulos mennessäni.Lähinnä kanssaihmisiä ajatellen;toiset kun ovat vallan herkkiä tälläisiin juttuihin ja näkyihin.
Toivottavasti kaikki sujuu hyvin myös sinun kohdalla ja miksei sujuisi.
Ja jos vielä löytyy kysymistä niin vastaan mielelläni .Aika vähän löytyy tietoa netiltä;nämä sairaala-asiat pidetään piilossa :)
Mulla meni, kun astuin oudoilla portailla ulkona alimmalta portaalta maahan, joka olikin epätasainen ja vieresä vielä kivikkoa.
Tasapaino petti kantamusten kanssa epätasaisella ja kaaduin sinne kivikkoon, vasen ranne jäi pahasti alle. Molemmat luut siinä meni kiveä vasten eikä myöskään siististi vaan säröillen.
Millanen operaatio sulla muuten oli sen Hoffmanin pois otto? Mulle Töölössä lääkäri sanoi, että toimenpide on todella nopea, pari minuuttia eikä puudutustakaan tarvita. Kerroit tuossa myöhemmin saaneesi siinä vaiheessa antibioottikuurin, mutta miten se itse rautojen poisto tapahtui?
Toivottavasti kuntoutus saa tilanteen ainakin jonkinlaiseen kuntoon marraskuun loppuun mennessä. Silloin olisi edessä matka melko kauas ja olisihan se hyvä, jos tän vasemmankin käden varaan voisi jo melkoisesti hommia laskea. No kuntoutus tulee sitten aikanaan ja täytyy vaan yrittää itse ainakin hoitaa oma osansa kunnialla.
Minäkin muuten kuvittelin, että rautojen jälkeen homma jatkuu nopeasti on, mutta jo tuo kevytkipsi päälle muutti vähän kuvitempia ja nyt nää sun antamat kokemusperäiset tiedot ovat entisestään vahvistaneet tunnetta, että parempi puhua kuukausista kuin viikoista kuntoutuksen kanssa.
oli pelotellut mua kuinka kipeää rautojen poisotto tekee eli menin nenänpää valkoisena toimitukseen.
Meinasin pissata päälleni kun lekuri otti porakoneen esiin.Ei sentään sanonut,että rentoutukaa.
Eikä mitään kipua!!!!
Tuntui hiukka hassulta ja kutisevalta "luissa ja ytimissä" mutta sekin olis varmaan mennyt ohi huomaamatta jos en olis ollu niin jäykkänä pelosta.
Siis helppo ja nopea toimitus
Ei syytä huoleen.
Tuli muuten myöhemmin ilmi,että naapurin akka ei ollut edes kuullut Hoffmannista ennen kuin minä aloin ko. herran kanssa kolisteleen rapussa.
Hän siis kertoi arvauksiaan ja oletuksiaan totena (ehkä ihan tahallaan,en tiedä).Onneksi muutti veks aika pian.
Matkasta sen verran,että älä ota liikaa kamaa mukaan.Tuo ikuinen neuvo sopii nyt tavallista paremmin.Tai pidähuolta,että on riski kantaja mukana.
Itse teloin itseni 6.6 ja lyhyehkö matka tuli eteen 8.11.onneksi oli apua.Laukku alkoi painaan tonnin jo parkkipaikalla.
Kyseessä oli isot sukujuhlat ja muistan pistäneeni kaikki omistamani rannekorut vasempaan.
Räpylä kun edelleen näytti puolet ohuemmalta enkä halunnut ottaa riskiä joutua joka käänteessä selitteleen.
Enkä kuuntelemaan "voi voi likkaparka,siinä sinunkin elämäs nyt,varmaan saat potkut pikapikaa,ihme että ottivat yleensä takas ja mitenkä aikuinen ihminen voi niin typerästi pyörällä hurjastella ja saatpa nähdä että pakkasella on aina kova särky ja turha odottaa,että sen kuntoon saat,ei toiveita päläpäläpälä"
Hyvä,että sentään itse ajattelee positiivisesti.Ehkäpä siinä salaisuus koska mikään ennustus ei käynyt toteen.
Jos tuleva matkasi on mieluinen :),kyllä se sujuu,oon varma.
Kuten taatusti sujuu kuntoutuskin.
Vointeja!
Mulla oli toi kyseinen laite miltei 7 viikkoa sillä oikean käden värttinäluu meni aika pahasti säpäleiksi työtapaturmassa. Tossa ajassa ainakin voimat hupenivat aivan nolliin ja kuntoutus on edelleenkin meneillään. Se onkin ollut tosi kova projekti sillä ranteen liikkumaan saaminen on ollut hurjan työn takana, tosin työ alkaa kyllä nyt tuottaa hedelmää. Onnettomuus sattui huhtikuun alussa ja oon vieläkin sairaslomalla sillä työhommani on fyysisesti melko raskaita. Noin kuukauden päästä varmaankin lähden koittamaan töihin. Nää on pitkiä prosesseja ja rasitus aiheuttaa edelleenkin kipuja vaikka voimataso onkin jo varsin hyvä. Samassa rytäkässä mulla murtui myös vasen käsi, tosin ei ranne, joten urakkaa on piisannut. Aktiivinen treenaaminen edistää tietysti parantumista mutta lepo on myös tärkeää voimatreenien jälkeen. Hofmanin piikkien poisto tapahtuu muuten ihan yksinkertaisesti porakoneella ja ei tee pahemmin kipeää. Näissä murtumissa kuntoutuminen vie todellakin ennemmin kuukausia kuin viikkoja joten varaudu siihen. Tosin jos teet kevyempiä hommia selviät varmasti aiemmin töihin kuin meikäläinen. Jaksamisia!
Mulla meni värttinäluun ranteenpuoleinen pää murskaksi kun tipuin tikkailta, tai tikkaat lähti luistamaan puuterassin päällä taaksepäin ja minä mukana. Pudotusta oli noin 4 metriä, räystään korkeudelta ja millekäs muulle tulin alas kuin vasemmalle ranteelle. Pahin vamma oli onneksi? rannemurtuma.
Niin pahasti meni että leikattiin, puristettiin pihdeillä luu kasaan ja 5 viikkoa Hoffmanin raudat plus k-piikkejä läpi luista extrana tukemaan asentoa ja murtumaa. Laitteen poiston jälkeen kevytlasta viikon verran. Laitteen poisto sattui mulla kyllä jonkin verran. Vähän kuin hampaan vihlomista mutta 10x paksumpana ja jämerämpänä.
Nyt kuntoutellut rannetta ahkerasti ja kun 1,5 viikkoa takana vapaalla kädellä, täytyy sanoa että ei olisi uskonut kuinka nopeasti on toipuminen mennyt, vaikka lähtökohta oli noinkin paha.
Ranne liikkuu joka suuntaan ja jokaisen liikkeen ääripäät, mihin liike tyssää, ovat päivittäin joustaneet aina parempaan suuntaan. Sormet toimii erinomaisesti, käsi menee nyrkkiin, sormet haralleen ym.
Mulla varmaan suuri apu kuntoutumisessa ollut siitä että työkseni soitan rumpuja (yli 20 vuotta) ja vasemman käden motoriikka ja lihakset ovat olleet keskivertoa paremmassa kunnossa.
Eli on tosi tärkeää tehdä alusta asti venytyksiä ja lihastyötä vaikka käsi kuinka jumittaa. Yrittää vaan aina pyrkiä vähän yli siitä mihin käsi jumiutuu, sekä toisellä kädellä auttaen että omien lihasten voimalla. Ei kuitenkaan saa sattua ko liike, mutta sanotaan että jumppaa aina siihen kivun rajalle.
Saa nähdä pääseekö jo pikkujoulukeikoille... toivotaan.
Älkää maalatko taloa tikkailla!
Lisäys edelliseen. Eli kun Hoffmanin ja lastan poiston jälkeen sormet eivätkä kämmen nousseet pöydästä ollenkaan (kyynärpää ja ranne kiinni pöydässä, kämmenpuoli pöytäänpäin), nyt puolentoista viikon jälkeen kämmen ja sormet nousevat jo noin 13 cm korkeudelle, käden omien lihasten voimalla. Lisäksi ranteen sivuttaisliike on ulkosyrjälle, pikkurilliinpäin sama kuin oikealla kädellä, mutta peukalon puolelle kääntyminen ei pääse vielä oikean tasalle. Sormien haroituksessa ainoastaan pikkurilli - nimetön väli jää pienemmäksi kuin oikeassa kädessä. Avaimenkiertoliike jää vielä vajaaksi, mutta siinä kääntyminen omilla lihaksilla noin 90 asteen luokkaa, kun oikeassa kädessä 180 astetta. Toivotaan että kuntoutuminen jatkuu samaa rataa, käden normaali käyttö sitten näyttää millainen hanska tästä tulee.
Vastailen omaan viestiini...
Nyt on kulunut 3 viikkoa kun käsi ollut vapaana. Toipuminen sujuu hyvin. Lihasvoimaa on tullut reilusti lisää. Olen puristellut kämmenjousta, nostanut kevyitä painoja ja tehnyt kiertoliikettä kevyehkön 0,5 - 1 kg painon kanssa ym. kokonaisvaltaista jumppaa.
Edellisen viestin 13 cm sormien nousu käden omia lihaksia käyttäen kämmenselän puolelle on nyt jo 19 cm (oikea, terve käsi 20 cm). Eli hyvältä näyttää. Oon kyllä aamusta iltaan venytellyt, nostellut kevyitä painoja, soittanut rumpuja jne. Ainoastaa kiertoliike vähän jumittaa, mutta kyllä sekin siitä päivittäin tuntuu suurenevan.