joka tulee sinulle juttelemaan, mutta josta et ole kiinnostunut? Kerrotteko heti, että ei kiinnosta, annatteko väärän puh.numeron vai miten hoidatte tilanteen?
Miten torjuisit naisen
No thx
292208
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Mieti, miten haluaisit itseäsi kohdeltavan vastaavassa tilanteessa. Eikö vastaus ole itsestäänselvä; mahdollisimman kohteliaasti ja toista huomioiden, mutta kuitenkin selvästi?
mutta tästä kirjoituksestasi saa kyllä sen käsityksen, että joku tulee keskustelemaan sinulle ja että miten reagoit siihen: sinä tietenkin keskustelet hänen kanssaan, mikäli osaat kielen, sinulla on aikaa tms.
Mutta siis asiaan joo: keskustelet normaalisti ja tietenkin asiallisesti ja ystävällisesti torjut "muun". Kohtele toista niinkuin toivoisit että sinua kohdellaan. Siinä se. Ei nyt hyvänen aika mitään vääriä puhelinnumeroja!
Ajatelkaa nyt vähän, jos toinen on rakastunut ja te lyötte sille "luun kurkkuun" sanotte, että ei kiinnosta, häivy! Jos minulle elämässäni vielä joskus tapahtuisi, että joku tulisi tunnustamaan rakkautensa (mikä on hyvin epätodennäköistä eikä tarpeellistakaan sitäpaitsi), niin kyllä minä silloin hänet hyvänä pitäisin, halaisin ja pitäisin lähelläni. Eihän se sitä tarkoittaisi, että siitä mitään suhdetta tulisi, mutta sen tunnustuksen jälkeen. Sen jälkeen vasta keskusteltaisiin ystävällisesti jatkosta. Vaatii nimittäin rohkeutta tunnustaa toiselle tommonen juttu!
Ei reilua että pitäisit lähellä ja halaisit - rikot sen toisen vielä pahemmin! Se kun lukee merkkisi väärin ja rakastuu suhun vaan tiukemmin.
Niin mulle kävi. Ihastuin ja rakastuin heteronaiseen, joka on ihan liian ystävällinen mulle. Onhan se kiva toisaalta, mutta kun nyt en pääse hänestä enää ikinä henkisesti eroon.........
jos se heteronainenkin on rakastunu sinuun?!
helppoa kellään, mutta jos sen hetskunaisen tunteet kuolisi, niin sun "ahistus" hellittäisi. Toivotaan että tämä tapahtuu pian.
Kerro;)
toista "ahista"?;)
Jotenkin tuo kielii toisen tunteista piittaamattomuudesta: "pitäisin hyvänä ja lähellä...". Hitto,jos itsellä ei ole tunteita ja toisella tietää niitä olevan, niin...Ystävällinen suhtautuminen on tosi hyvä juttu, mutta ei sentäs liikaa sitäkään!
viileä suhtautuminen kun toinen tunnustaa tunteensa. Hmmm. Ehkäpä juuri siksi haluaisin olla sympaattinen ja käsitellä toisen tunteita "hellävaroen".
Jos taas semmonen ihminen tulisi tunnustamaan tunteensa, jota kohtaan itsekin tuntisi tunteita, olisi mainitunlainen kohtaaminen enemmän kuin "napakymppi" ;);)
Maailma on pullollaan tunnevammaisia ihmisiä. Kauheinta mitä toinen voi tunteidenpaljastuksen jälkeen tehdä on lyödä luu lurkkuun. Voittaako hän? Ei, hän on häviäjä. Vaatii todellakin rohkeutta kertoa sydämen salat.
"Ajatelkaa nyt vähän, jos toinen on rakastunut ja te lyötte sille "luun kurkkuun" sanotte, että ei kiinnosta, häivy!"
"Jos minulle elämässäni vielä joskus tapahtuisi, että joku tulisi tunnustamaan rakkautensa (mikä on hyvin epätodennäköistä eikä tarpeellistakaan sitäpaitsi..."
"Vaatii nimittäin rohkeutta tunnustaa toiselle tommonen juttu!"
Hyviä pointteja.
Olen joskus kuullut sanonnan, "jos pilkkaat rakkautta, pilkkaa se vielä sinua". Monesti osunut oikeaan. Monella.
Voiko ihmisen, johon joskus olet ollut ihastunut noin vaan unohtaa? Itse en ole ketään heistä unohtanut, muistan varmasti jokaisen heistä aina. Jos joku ihminen on saanut kerran sen kipinän syttymään, ei sellainen ihminen ole yhdentekevä. Ihmisessä on kuitenkin ollut "sitä jotain". Uskon että "unohtaa" voi, muttei UNOHTAA. Kukaan kun ei varmastikaan ihastu jokaikiseen kohtaamaansa ihmiseen.
Taito sinällään on olla panematta toiselle luuta kurkkuun - moni tekee sitä taitamattomuuttaan ja toiset tietoisesti. Mutta vamma mikä vamma. Tunnevamma on vamma, joka saattaa estää näkemästä toisen ihmisen tilanteen ja estää empaattisuuden. Jotkut eivät todella yhtään tunnista asioita itsessään ja sitten sitä lyödään luuta kurkkuun tai käytetään hyväksi (sen käsityksen siitä saa), kuten juuri tuo kirjoittaja, jonka tekstiä siteeraat ja jonka tekstistä löytyy myös osittain asiaa.
eikä ole käytetty hyväksi, olen aivan järkevä ihminen. Halusin vain esittää kärjistetyn tilanteen.
Mutta kun sitä yhtä niin ahistaa. Tottakai sitä toistakin ahistaa, onhan tässä tunteet molemmilla pelissä. Muistan jokaikisen ihastuksen ja rakastumisen jo kouluajoilta ekaluokalta lähtien. Eihän tämmönen mihinkään unohdu, sehän on selvä se.
se pieni ihmisjoukko, jotka ikäänkuin "saalistavat" ihmiset itselleen, osoittavat kiinnostuksensa ja kertovat itsekin tunteistaan, mutta kun toinen sitten laiseensa menee ja kiintyy, ihastuu, painetaan jarru pohjaan, EI. Lyödään luukut kiinni ja jos et ymmärrä, vielä se kovaakin kovempi luu työnnetään kurkkuun. Ja jos et heti ymmärrä mistä ihmeestä oikein tuulee, olet kohta jo ahdistelija tai muuten vaan outo. Tunnevamma pahimmasta päästä. Ikäänkuin pelataan, saadaan joku tykkäämään mutta sitten jo mennäänkin. Eivätkä tälläiset ihmiset koskaan, eivät missään tapauksessa ole hyväksikäyttäjiä! Eipä...
Annetaan kyllä ymmärtää, muttei ymmärretä antaa.
"Mutta vamma mikä vamma. Tunnevamma on vamma, joka saattaa estää näkemästä toisen ihmisen tilanteen ja estää empaattisuuden."
Erittäin hyvin kirjoitit. Tälläiset ihmiset saavat normaalinkin ihmisen käyttäytymään mitä omituisimmilla tavoilla. Ja syyhän tietenkin on jossain muussa kuin heissä. Niimpä.
sulle on tainnut käydä noin ilmeisesti aika äskettäin, olet niin voimakkaita tunteita täynnä. pelottaa ihan ettet vaan katkeroidu ja kun tapaat minut, et uskalla antautua tunteiden vietäväksi, vaikka mitä tekisin.
olet itse "normaali" ihminen, et käyttäydy omituisilla tavoilla, et anna ujouden tai muun tunnevamman haitata empaattista tunteiden osoittamista ja kertomista ihastuksesi kohteelle, et pelaa mitään pelejä, et käytä agentteja apureina asioiden selvittelyssä, siis olet kaikin puolin viaton osapuoli. Onnea sinulle, et kauan itke saalistelevien tunnevammaisten perään, maailmahan on täynnä NORMAALEJAKIN ihmisiä.
mitään lisättävää. Sinä olet suurin ja kaunein ja rohkein. Onnea elämääsi.
vaan se tunnevammainen tavis, joka epätoivon vimmalla yrittää opetella käyttäytymään normaalisti, mutta nyrjähtää aina uudestaan aiheuttamaan vaan pahaa mieltä niille, joita vähiten haluais loukata. oppia ikä kaikki, opinko silti milloinkaan??
kymysys?
Mitä tapahtuu kun tunnevammanen tavis ja normaali täydellisyys kohtaavat yössä?
näet ihan kaikki sateenkaaren värit, tulenliekkinä luokses saavun:D
nähdä sun sateenkaaren auringonlaskussa,ja aamulla auringon noustessa;)!
Ethän polta mua liian kuumalla liekillä,jos et tahdo että mustakin tulee tunnevammainen...
Pidät mua vaan illan ja yön sopivasti kuumana,lopulta vihdoin sammuttaen roihuavan liekkimereni.Ja aamulla puhallat muhun,punaisena hehkuvaan uuden tulen...
Tiedäthän tulenlieskani,että olen susta helposti syttyvä!
Ethän siis leiki tulellasi;)
sinä olet minut jo sytyttänyt, ja se liekki palaa loppuun asti. En koskaan voisi leikkiä Tulellani;)
Tulellasi näyttää olevan parantava vaikutus, vamma häviää vain tunne jää...
Tässä hyvä ehdotus miten karkotat typerän ihastujan kannoiltasi: anna väärä puhelinnumero, kerro kaikille kavereille että toi on ihastunu muhun, nolaa se kaikkien aikana ja sitten lyö halolla päähän - eiköhän ota opikseen! Ei ainakaan sua tuu enää "yrittämään"!
Jopa läpän heitit, pani ihan nauruks!
Mutta mistäs sitä kesken työpäivän sen halon ottaa!:-)
näin se menee. jos avaan keskustelun esim. säästä (aihe josta en osaa edes keskustella, näkeehän sen mitä se on) keskustelukaveri kertoo ensimmäisessä hengenvedossa miehestään ja lapsistaan yms. vaikkei koko asiaan oltu edes päästy (vihje, vihje olen varattu)
siitä tajuan häipyä, myös elekieli on tehokasta.jos kaveri kääntyy osittain selin, näyttää kiireiseltä ja kädet täynnä työtä, on se sen merkki että HÄIVY. nenännyrpistykset on myös tehokkaita viestintäkeinoja, kyllä siitä toinen ymmärtää jo hipsiä ns. hemmettiin
Noin mullekin kävi! Minä aloitan puhumalla koirista niin mulle aletaan puhumaan miehestä ja lapsista. Okei, en heti ymmärtänyt että se oli viesti... Varsinkin kun hymy ja eleet viestii muuta:-)
Jatkoin typeränä piirittämistä. Laitoin mitäkuuluu-sähköpostia. Viestiini vastattiin kaunissäätänään. Seuraaviin viesteihini ei enää vastattu, mutta ruokalassa sitten intoudutaan oikein flirttamaan!!?
Lue tässä nyt sitten naisia. Ollaanko sitä kiinnostuneita vaiko eikö vaiko vaan ujoja kokeilemaan rajoja?
Rasittavaa olla platonisesti rakastunut.
Kysymyksenasettelu ontuu. Täsmennä vähän. Tuo "juttelemaan tuleminen": mitä se tarkoittaa? Onko juttelu vain juttelua vai onko edetty juttelussa jo niin pitkälle, että on selkeästi olemassa "kiinnostusta" muutenkin kuin jutteluun?
Jos toinen vain juttelee, en todennäköisesti "karkoita" häntä pois mitenkään. Jos hän taas haluaa iskeä enkä ole siitä innoissani, asia tulee kyllä puhutuksi - riippuu ihan siitä, miten suorapuheinen tämä kiinnostuksensa ilmaissut on. Jos ei ole suorapuheinen, osaan kyllä päättää keskustelun ihan ihmismäisesti siten, että hän ymmärtää, että se oli vain keskustelu. Jos ei ymmärrä, ilmeisesti hän asettaa minut hankalaan tilanteeseen, josta suoriudun sitten joko kunniakkaasti tai vähemmän kunniakkaasti -riippuu siis siitä, miten kunniakkaasti se toinen osapuoli käyttäytyy.