Olen nainen, kohta 42 vee, ja minusta ei kukaan ole koskaan välittänyt, siis toinen nainen. Elämä tuntuu täysin turhalta. Elän vain töitä tehden ja harrastaen.
Onkohan minulla kohtalonsisaria?
Onkohan minulla kohtalonsisaria?
Kun kukaan ei välitä
nobody
283105
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
on on on, tässä yks piruparka yksin yrittää, harrastuskin on täynnä umpikieroja hetskuja tai kovin nuoria, ei musta äidiks enää ole.
elämä tuntuu aika turhalta, ei viitsisi millään joka aamu edes herätä.
Onko teillä ystäviä? Mulla sama tilanne eikä ystävän ystävää
Ei ole ystäviä, siis oikeita. Tuttuja on. Eli ei tarvitse mennä kenenkään luokse kylään eikä kukaan tule pimputtamaan ovikelloani.
Tuntuu tosi kurjalta. Ei syliä johon mennä, ei suudelmia - seksiäkin olisi kiva joskus saada, erityisesti naiselta joka rakastaisi ja jota itse rakastaisi. Onko sellaista rakkausseksiä edes olemassa?
Kutsuin sinua tuohon lesbochattiin juttelemaan, mutta et näköjään ota kantaa. Etpä taida halutakaan muuta kuin olla nii..in yksin ja se, josta kukaan ei välitä. Vai?
mitä nicciä ehdotat minulle, jos tulen. nobody on varattu.
Tule lesbochattiin suomi24'een, niin jutellaan lisää. Jooko?
ei chatit ym. korvaa oikeaa ihmissuhdetta, puhumattakaan rakkaussuhteesta. chattaily on ajanhaaskausta.
lisää:)
Onpa hyvinkin juu. Mutta se on vaan totuus, että osa ihmisistä on luotu kulkemaan yksin, vaikka sitä ei itse haluaisikaan. Täytyy vaan joka päivä yrittää etsiä syytä elää. Mukava työkään kun ei kuitenkaan koko elämää täytä.
Miten voisi tilannettansa parantaa, kun omat "hyvät" kehnostionnistuneet yritykset epäonnistuvat jatkuvasti. Vielä on liian monta vuotta elettävänä ja raskaalta tuntuisi se näin viettää, vaikka kohtalo olisi luonutkin yksin kulkemaan.
N. neljänkympin kieppeillä olevia naisia on todella hankala lähestyä, jos oman ikäistänsä seuraa etsiskelee. Rouvamallia olevan ulkokuoren takaa on vaikea erottaa potentiaalista kumppaniehdokasta, että uskaltais edes mitään sen suuntasta puhuakaan. Parikymppiset koen taas jotenkin nuoriksi, en usko heidän kestävän elämänikäisessä suhteessa "mummon" kanssa.
sättäilemässä en ole koskaan käynyt, enkä varsinaisilla deittipalstoilla vieraillut, ehkä sekin vaihtoehto on käytävä vielä läpi. Muutenkaan en oikein tunne "alan" ihmisiä ja sekin saattaa saada elämän tuntumaan turhalle, kun ei pääse askelta edemmäksi.
Laita tähän sähköpostiosoitteesi, niin kirjoitan sinulle.
minä en ole rouvasmallinen vaan mallin mitoissa. ja etsin itseäni nuorempaa seuraa miel. 35:sta.
pelittävän, en saanu sopivaa osoitetta vielä, en oo tähän mennessä tarvinnu, ei oo tullu hankittua
Lopeta se typerä lesbotouhu ja käänny heteroksi niin riittää vientiä, itse tein niin. Omapa on valintasi.
eräs tuntemani löysi elämänsä rakkauden 48 vuotiaana.:)
voihan olla että eräs neiti sua rakastaa kovasti.
koska se kukaan ei tiedä sinusta! Ilmoituksia vaan lukemaan ja kirjoittamaan deittipalstoille ym. Eikä kannata heti masentua jos ei ekalla viikolla tai kuukaudella tärppää. Mitä kauemmin ja enemmän luet ja jätät ilmoituksia, niin todennäköisyys kasvaa että löydät sen oman rakkaan naisen. Ihmisen on ikävä toisen luo, oli sitten hetero, lesbo tai bisse.
Tinni-Tunni
Olen vasta viimeiset kuusi vuotta etsinyt seuraa esim. netistä (suomi24, deittinet, sinkut.net treffimesta.net, seuralainen.net)ja baarit olen tsekannut usein (=nuoria, jotka ovat varattuja, hieman vanhempia, jotka ovat vakikävijöitä ja hyvin pitkälle alkoholin turruttamia).
Kyllä siis yritystä on ollut, mutta ei ole vain löytynyt sitä ainoaa oikeaa minulle.
Taitaa olla niin etten kelpaa kenellekään.
Treffeille olen päässyt, mutta kukaan ei halua minua, syitä on jos jonkinnäköistä: olen "kuulemma" liian vanha, liian hyvännäköinen, raitis, arvostan terveellisiä juttuja.
ilmoittautua avoimeen yliopistoon, ja sitten sappho listalle? Sieltä voisi löytyäkin aikuisia raittiita naisia.
:))
Saman ikäinen kun kerran olet ja seuraa vailla.=)
Kun on juuri tulossa mun oven taa muuttokuorman kanssa.
Varsinkaan, turhaan puhuin yo-opinnoista. Jotenkin minulla oli sellainen muistikuva, että sappholaiset ovat akateemisia, mutta tarkistin itsekin just sapphon sivut, ja kyllähän he toivottavat kaikki naiset tervetulleiksi!
yrittänyttä ei laiteta (mitä se nyt tarkoittaakin?...) Tietenkin vähemmistön on vaikeampi löytää kumppania, mutta silti se on niin että kannattaa olla aktiivinen ja itse etsiä. Tuli mieleen noista: "liian hyvännäköinen, raitis, arvostan terveellisiä juttuja." että olivatkohan ihan tekosyitä! Vaikea uskoa että noi voisivat olla todellisia syitä olla haluamatta suhdetta. Joku täällä kirjoitti kerran, että ei pidä olla liian innokas (tai innokkaan näköinen) sillä se voidaan tulkita epätoivoiseksi kumppanin hakijaksi. Minä ajattelen, että jokaiselle on joku jossakin, pitää vain löytää hänet. Ehkä sinäkin vielä löydät hänet, ja ainakin kannattaa jokainen mahdollisuus tarkistaa, eikä jättää ja ajatella että hän on kuitenkin hetero...
Tinni-Tunni
juttu on vaan niin, että jos haluut seuraa, kavereita tai rakkautta - on lähdettävä avoimin ja positiivisin mielin liikkeelle, vaikka urheileen tai museoon.. Ja sitten vaan flirttaileen ja jutteleen
Onnea matkaan
Yritystä siinäkin suhteessa.
Kuulun erääseen urheiluporukkaan johon kuuluu niin naisia kuin miehiä. Eräs nainen on aivan selvästi kiinnostunut minusta ja minä hänestä (hän jopa tietää tunteeni), mutta hän kieltää itsensä ja käpertyy kuin pikkulapsi ukkonsa taakse leikkimään heterojen kotileikkiä. Että näin.
Kärsin.
Ei se mitään kotileikkiä leiki, saati itseensä kiellä. Älä nyt sotke toisten perhe-elämää. Se on törkeyden huippu. Todellakin.
me ollaan nyt kaks ihan eri marjaa...
Keskustelimme tänään ja .. aika näyttää ..