esim.nimi,rotu,kerro vaikka joku pieni tarina.Kovin on niin hiljaista että jotain sais lueskella ;)
Minun ensim.koirani oli saksanpaimen.Olin n.3-4vuotias kun sen sain.Makasin lasten tartuntatautien-osastolla kawasaki-kuumeessa joka kuulemma paha virustauti vähän samanlainen vissiin kuin se rotavirus,no kuitenkin.Luulin varmaan tekeväni kuolemaa, koska itkin vanhemmilleni etten minä sitten koskaan saanut sitä tutikoilaa =(
siitä paikasta isäni soitti lähimpään kenneliin joka myi "tutikoilia"ja haki minulle koirani.
Siihen aikaan tuli tv:stä susikoira roi ja nimesin myös koirani esikuvan nimeen ROI alias kentsu.
samoiltiin sen kanssa pitkin metsiä ja mantereita ja metsästettin "pahiksia"että mä sitten rakastin sitä koiraa!olisin mennyt vaikka pimeään luolaan jos minulla vain oli roi mukana,luotin siihen niin kovasti.jouduin luopumaan koirasta aikoinaan,annettiin se meidän naapuriin,vieläkin vuosia sitten se muisti minut vaikken usein päässyt sitä edes katsomaan (n.1vuodessa kun asuttiin eri paikkakunnalla)se muisti minut vaikka oli todella vanha,lähes sokeakin.Kyllä siinä ilopissa tuli koiralta ja minulta ilon kyyneleet..
Yhä edelleen kun kuulen radiosta timo turpeisen "sä oot mun pieni paras ystäväin"..jne tulee välittömästi kyyneleet silmiini...R.I.P
Minun ensim.koirani oli saksanpaimen.Olin n.3-4vuotias kun sen sain.Makasin lasten tartuntatautien-osastolla kawasaki-kuumeessa joka kuulemma paha virustauti vähän samanlainen vissiin kuin se rotavirus,no kuitenkin.Luulin varmaan tekeväni kuolemaa, koska itkin vanhemmilleni etten minä sitten koskaan saanut sitä tutikoilaa =(
siitä paikasta isäni soitti lähimpään kenneliin joka myi "tutikoilia"ja haki minulle koirani.
Siihen aikaan tuli tv:stä susikoira roi ja nimesin myös koirani esikuvan nimeen ROI alias kentsu.
samoiltiin sen kanssa pitkin metsiä ja mantereita ja metsästettin "pahiksia"että mä sitten rakastin sitä koiraa!olisin mennyt vaikka pimeään luolaan jos minulla vain oli roi mukana,luotin siihen niin kovasti.jouduin luopumaan koirasta aikoinaan,annettiin se meidän naapuriin,vieläkin vuosia sitten se muisti minut vaikken usein päässyt sitä edes katsomaan (n.1vuodessa kun asuttiin eri paikkakunnalla)se muisti minut vaikka oli todella vanha,lähes sokeakin.Kyllä siinä ilopissa tuli koiralta ja minulta ilon kyyneleet..
Yhä edelleen kun kuulen radiosta timo turpeisen "sä oot mun pieni paras ystäväin"..jne tulee välittömästi kyyneleet silmiini...R.I.P
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meille ensimäinen koiratuli ollessani 5 vanha. Welsh corgi narttu. Eli kanssani 15 vuotta. Ala-aste, ylä-aste, muutot, veljen syntyminen, vanhempieni ero, ensimmäiset poikaystävät, ensimmäiset työpaikat, ensimmäiseen omaan kotiin muutto... Kaiken elin sen kanssa. Kun se sitten jouduttiin lopettamaan sokeuden,diabeteksen,kroonisen pissavaivansa vuoksi, oli suru sellainen että kuvittelen että kun joskus vanhemmistani aika jättää, niin tunne on sama. corgi oli suuri luonne ja persoona. Kaipaan ja muistelen sen omapäisyyttä ja huumoria varman aina.
eli Griffonini tuli Turusta Puolalankatu 4:stä Suvisalon Nöpö. Nöpö tuli täydellisenä yllätyksenä minulle. Isäni ja äitini ostivat sen minulle salaa. Jos olisivat silloin tulevaisuuteen nähneet, olisi tainut jäädä koira saamatta. Tämä pienen pieni Nöpö viitoitti minulle tien jolla vieläkin matkaan. Nöpö oli yksinäiselle koiria rakastavalle nuorelle lottovoitto. Näyttelyissä kävimme hakemassa kakkoset. Nöpön myötä tutustuin "vanhaan rouvaan" Helmiin. Aikuisen naisen ja kaikkitietävän "murkkuikäisen" nuoren maailmat kohtasivat. Sain helmistä opettajan, joka ei koskaan hermostunut, mutta oli aina valmis auttamaan ja neuvomaan.
Se ekan ikioman koiran saanti muutti paljon. Ilman sitä olisin täysillä mukana politiikassa.
sininen tanskandoggi,kahden upean koiran lupaava jälkeläinen joka siis paljastui anorektikoksi,ei syönyt kotona,ei millään,ei mitään.Kasvattajalta pariin otteeseen lainattiin vanhempi doggi kaveriksi vaan ei auttanut.Kun mentiin kasvattajalle koira söi mitä vaan...söi,oksensi,söi,oksensi,niinkuin ei olisi koskaan ruokaa saanut,eli anorektikko jolla oli bulimikon vikaa myös =)
Puolisen vuotta se minulla oli,ihana koira,oli 10 viikkoisesta alkaen täysin sisäsiisti,oppi kaikki tavat kuin unelma...eikä tehnyt tuhoja,paitsi söi sen minun mansikka huulipunan =)Sitten oli pakko palauttaa kasvattajalle vaan pilalle se meni,ei kasvanut kovin isoksi =(
pitkäturkkinen berhandilais uros. se tuli meille, kun en ollut edes vielä syntynyt. en pelännyt sitä ikinä, se oli minun lastenhoitaja. harmittaa, että se kuoli silloin, kun minä aloin kiinnostua enemmän koirista ja olisin ollut tarpeeksi vahva viemään se lenkille...:( sitten sain sen ihan oman koiran, joka vieläkin jaloissa makaa.:) ei niitä vanhoja unohda vaikka uudet tulevat.
Mulla eka koira oli perheen Linda, joka oli labbiksen ja saksanpaimenen risteytys. Parhaiten siitä on jäänyt mieleen se, kun eräänä iltana meidän äiti oli lähtenyt läheiseen Prismaan hakemaan jotain ja jättänyt koiran aidattuun (aita oli ollut tähän saakka idioottivarma mutta..)pihaamme, isä oli ollut sisällä.
Äiti oli tullut sitte kaupasta ja koiraa ei missään. Yö meni etsiessä ja aamulla soitettiin valvojalle, jossa koira sitten odottelikin jo loukkaantuneena. Oli nimittäin seurannut äitiä Prismaan sisälle ja mennyt jonottamaan lihatiskille, istua kököttänyt siinä tiskin edessä kuin vakiasiakas. Poliisinkin mukaan oli kiltisti mennyt. Että tällanen meitin eka=)
Ensimmäinen oma koirani ole karkeakarvainen terrieri :) Se oli todella sisukas ja touhukas veikko, kuten terrierin kuulin olla ja melkoinen jääräpää. Kokonsa verran tulta ja tappuraa.
TÄmän koiran lempi puuhia olia jattaa naapurin kissat navetan katolle. Kiikkua itse perässä ja tiputtaa kissa katolta alas ja itse voi tulla siististi tikapuita pitkin alas ja erittäin ylpeänä! Omat kissat saivat olla rauhassa. Naapurin katit tosiaan vaan ajettiin pois pihalta :) Tämä oli kuitenkin vaan pientä, mitä tämä teki. Mutta jätän muut tarinat kerrottavaksi joskus muulloin. Tämä koira kuoli 13-vuotiaana. Vietiin lääkäriin piikille, kun takapää petti. Sitä ennen koiran kuulo meni heikoksi ja näkökin alkoi temppuilee.