Itse olen oksennellut aina silloin tällöin jo parin vuoden ajan ja välillä on ollut pitkiä aikoja jolloin en ole oksentanut lainkaan. Nyt parin viikon ajan olen oksentanut melkein kaikki mitä syön. En saa mitään mielettömiä ahmimiskohtauksia mutta heti sen jälkeen kun olen syönyt vaikka ihan tavallista ruokaa niin joudun oksentamaan.
Karkkia syön aina välillä (en ahmi kauheita määriä) Muutaman karkin jälkeen tulee olo että on pakko oksentaa. Nyt on tilanne se että mikään ei tahdo pysyä sisällä. Ainoa on näkkileipä ja joku riisifrutti ja sitten pelkkä salaatti. Näistä ei ala oksettaan.
Haluaisin kysyä teiltä aikuisina sairastuneilta oletteko oikeasti edes laihtuneet oksentamalla ja muutenkin mielipiteitä miltä tämä sairaus tuntuu teistä. Nyt nimittäin tiedän että sairaushan se kohdallani nyt on kun mitään ei pysty pitään sisällään. Välillä ajattelee että olishan se paljon helpompaa kun ei sitten söis mitään mistä tietää oksentavansa mutta ei oikeen onnistu.
Karkkia syön aina välillä (en ahmi kauheita määriä) Muutaman karkin jälkeen tulee olo että on pakko oksentaa. Nyt on tilanne se että mikään ei tahdo pysyä sisällä. Ainoa on näkkileipä ja joku riisifrutti ja sitten pelkkä salaatti. Näistä ei ala oksettaan.
Haluaisin kysyä teiltä aikuisina sairastuneilta oletteko oikeasti edes laihtuneet oksentamalla ja muutenkin mielipiteitä miltä tämä sairaus tuntuu teistä. Nyt nimittäin tiedän että sairaushan se kohdallani nyt on kun mitään ei pysty pitään sisällään. Välillä ajattelee että olishan se paljon helpompaa kun ei sitten söis mitään mistä tietää oksentavansa mutta ei oikeen onnistu.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Olen 21 vuotias tyttö ja sairastin syömishäiriötä muutama vuosi sitten. Kyllä mnä ainakin laihduin, mutta harrastin myös liikuntaa. Mutta nykyään jo muutaman kilon laihduttaminen meinaa mennä yli. Jos voi kerran laihduhtaa muutaman kilon, niin sitten voisin lahduttaa vielä muutaman kilon... Makuaistini on huonontunut oksentamisen vuoksi eikä mikään oikein maistu miltään ellei siinä ole paljon mausteita ja suolaa. Koko ajan pitää varoa itseään ja sitä ettei taas mene överiksi. Mutta anoreksia tai bulimia ei ole parhaita keinoja laihduttaa, koska ne voivat seurata koko loppu elämän...
olen 23-vuotias tyttö. minulla on ollut bulimia noin 11-12 vuotta. hampaissa ei ole reikiä, makuaisti ei ole erityisemmin huonontunut, ne ruuat mitkä on tarkoituskin pitää pysyä sisällä pysyvät sisällä. Oksennan kerrasta kymmeneen päivässä.. henkisiä ongelmia ei ole,ei ikinä ole ollut. olen kokenut bulimian helpottavana, eipähän ainakaaan tarvitse välittää mitä syö ja paljonko.
bulimia on minulle helppo tapa hallita painoa, olen yli 180cm pitkä ja näytän muutenkin valtavalta.
kannattaa miettiä miten suhtautua bulimiaan. Sen voi ottaa jonain aivan kauheana joka tuhoaa elämän tai helpottavana, yksinkertaisena asiana
anorektikkotaustaisena en voi sanoa bulimian laihduttavan. Tai no, kai sillä saa ahminnan seuraukset minimoitua (muutoin bulimikot olisivat valaita), mutta harvoinpa olen tavannut laihaa bulimikkoa, ellei kyseessä sitten ole ollut bulimarexia, eli anorexiaoireinen bulimikko.
Bulimiakausinani painoni nousee aina normaali - tai lähes normaalilukemiin (bmi 18-21) vaikka oksentaisin joka aterian 15 minuutin viiveellä, näin varsinkin nyt kolmenkympin pyykin ohitettuani. Aineenvaihdunnan hidastuminen kypsemmällä aikuisella iällä (yli 30-vuotta) on totinen tosi. Kun haluan painoni pysyvän alle bmi 18 on keinoiksi otettava raju liikunta ja minimimääräinen ruokavalio. Oksennellessa kunnon liikuntaa on mahdoton harrastaa, joten näen eron hyvin; oksennellessa en liiku (mitä nyt tietysti hyötyliikunnan verran) ja lihon ja liikuntakausinani en oksenna, mutta laihdun.
Sinä, 180 senttinen. Ootko tosiaan sitä mieltä ettet ole henkisesti sairas vaikka yrjööt kymmenen kertaa päivässä? Tai no ehkä et olekaan, ilmeisesti et tavoittele alipainoa, pysyttelet vaan sopusuhtaisena, mihin oksentelu kai sitten auttaa? Ilmeisesti myös syöt melko normaalisti? Kummallista sittenkin ... ehkä et olekaan bulimikko, tarkoitan, että eikös bulimia siinä missä anorexiakin ole mielen sairaus? Sinä vaan yksinkertaisesti oksentelet - paskannat molemmista päistä eikä sen kummempaa? Ei pahalla, hämmästelen vain suuresti, ettet koe mitään henkisiä syömiseen/oksenteluun liittyviä paineita.
voi olla. pidin tavasta miten sanoit tuon.
ryhdyn itsekkin kutsuaan tätä tapaani noin