Moi, haluaisin tietää, kuinka dopperi sopii ensi koiraksi meidän perheeseen? Koira tulisi rakastavaan kotiin, jossa liikutaan ja värkätään kaikkea mahdollista, eli dopperilla olisi aktiviteettejä, mitä se tarvii. Avovaimoni vaan pelkää jo valmiiksi, että siitä tulee vihainen ja se syö hänet:( Tarkoituksena siitä on kasvattaa hyvä ja uskollinen kaveri, joka ei ole kiinni ihmisten lahkeissa. Tykkään dopperista sen olemuksen takia... ja herättäähän se sopivasti kunnioitusta... Toinen vaihtoehto on rotikka, mutta jotenki tuo dopperi olis mahtava. Onnistunko kasvattamaan siitä hyvän ja kuuliaisen kaverin, vaikka koirista ei hirveästi ole kokemusta. Soveltuuko muuten dopperi kerrostaloon? Onko muita samantyylisiä koiria, mitä voisin harkita?... Luonnetta ja halua kasvattamiseen löytyy hihnan päästä... Kiitoksia vastauksista
Dopperiin ihastunut aloittelija?
12
2350
Vastaukset
- MotorbikeFreak
Onko uroksella ja nartulla paljon eroa luonteen ja koon kannalta? Onko narttu yleensä helpompi tapaus kasvattamisen kannalta? Kaikkea tietoa vaan tulemaa... Kuinka vanhaksi dopperi elää?
- dobbereitakin on ollut
Dopperi on koira siinä missä jokin muukin pk-rotu. Koulutettavuudeltaan samaa normaalitasoa kuin vaikka rotikka, sakemanniin verrattuna vähän vaativampi, koska ei ole niin miellyttämishauinen. Sen kanssa pärjää kyllä, jos on vain halua ja intoa kouluttaa ja myös harrastaa koiran kanssa jotain. Narttu on pehmeämpi, mukautuvaisempi ja helpompi kouluttaa kuin uros. Poikkeuksiakin löytyy.
Jos koira pitää saada munanjatkeeksi, niin mikään em. pk-roduista ei ole oikea vaihtoehto.
Keski-ikä dobberilla lie siinä 9-10 vuotta. - edellinen
dobbereitakin on ollut kirjoitti:
Dopperi on koira siinä missä jokin muukin pk-rotu. Koulutettavuudeltaan samaa normaalitasoa kuin vaikka rotikka, sakemanniin verrattuna vähän vaativampi, koska ei ole niin miellyttämishauinen. Sen kanssa pärjää kyllä, jos on vain halua ja intoa kouluttaa ja myös harrastaa koiran kanssa jotain. Narttu on pehmeämpi, mukautuvaisempi ja helpompi kouluttaa kuin uros. Poikkeuksiakin löytyy.
Jos koira pitää saada munanjatkeeksi, niin mikään em. pk-roduista ei ole oikea vaihtoehto.
Keski-ikä dobberilla lie siinä 9-10 vuotta.Meillä oli ensimmäinen dobberi (ei tosin ensimmäinen koira) kerrostalokaksiossa. Hieman kärsi eroahdistuksesta, mutta siitäkin selvittiin. Koira ei laske neliöitä eikä sitä, onko se maan tasalla. Se, kuinka paljon sitä liikutta (dobberi todellakin KAIPAA PALJON liikuntaa) ja sen kanssa harrastaa, ratkaisee.
- Hihhuli
dobbereitakin on ollut kirjoitti:
Dopperi on koira siinä missä jokin muukin pk-rotu. Koulutettavuudeltaan samaa normaalitasoa kuin vaikka rotikka, sakemanniin verrattuna vähän vaativampi, koska ei ole niin miellyttämishauinen. Sen kanssa pärjää kyllä, jos on vain halua ja intoa kouluttaa ja myös harrastaa koiran kanssa jotain. Narttu on pehmeämpi, mukautuvaisempi ja helpompi kouluttaa kuin uros. Poikkeuksiakin löytyy.
Jos koira pitää saada munanjatkeeksi, niin mikään em. pk-roduista ei ole oikea vaihtoehto.
Keski-ikä dobberilla lie siinä 9-10 vuotta.Kyllä se varmasti sopii teille.
Meille se ei sovi vaikka tulis toiseks koiraks näin kasvattajat päätti mun puolesta:)
Olen kuulemma niin pässi etten voi ottaa minkäänlaista koiraa:/ Haluan toki ottaa ja nyt teenkin niin että otan rekkaamattoman version.
Muistathan sinä että Rekattu kannattaa ottaa...?
Jos liikutte paljon ja pystytte aktivoimaan en usko hankaluuksia tulevan:)
Onko vaimo kuitenkin kiinnostunut Dobberista rotuna? On tärkeää että te kummatkin sellaisen haluatte.
- Hipsu
on juurikin tämä nykyinen dobberimme. Ongelmilta ei meillä ole vältytty, mutta koira ja omistajat ovat selviytyneet näistä vuosista hyvin ja kaikki voivat hyvin. Mutta kannattaa ottaa todella hyvin selville rodun ominaisuudet ja kaikki muu mahdollinen, ettei mitään sitten vain tule yllätyksenä. Meidän kavereillamme on monellakin ollut dobberi/dobbereita, joten meille rotu ei ollut vieras.
- Bink
Minusta dobermannin voi hankkia myös ensimmäiseksi koiraksi, kunhan tekee hieman töitä, ennen kuin tekee lopullisen päätöksen.
Ensiksi pitää itselleen tehdä selväksi, haluaako hankkia kotiin komean kaverin, jonka kanssa voi liikkua ja harrastaa koiraurheilua vai tahtooko narun päähän itsetunnonkohottajan, jota on mukava esitellä peloissaan oleville vastaantulijoille... Jos vastaus on jälkimmäinen, niin dobermanni ei ole teidän koiranne.
Suosittelisin, että käytte tutustumassa useammankin kerran dobbereihin ja niiden omistajiin esimerkiksi rotuyhdistyksen paikallistoiminnassa, palveluskoirakerhossa, lähellä asuvan kasvattajan luona tms. Rotujärjestön sivuilta löytää yhteystietoja. Koiraihmiset ovat varsin sosiaalista porukkaa ja puhuvat mielellään omista koiristaan :)
Dobberi ei ole maailman helpoimpia rotuja. Se on luonteeltaan herkkä, mutta kovasti toimintaa kaipaava ja selvästi palveluskoiratehtäviin jalostettu rotu - toisin sanoen osaamattoman, kovan kouluttajan on erittäin helppo pilata koira. Dobberi tarvitsee paljon liikuntaa (jep, myös sateella, pakkasella, omistajan krapulapäivinä...) ja tekemistä (aktivointi ei ole pelkästään kouluttamista, vaan myös sitä, että koiralle järjestää esimerkiksi etsimisharjoituksia, nenätyöskentelyä, kaivamista, tasapainoilua...) Koulutus ei ole voimalaji, vaan siinä pärjätään älyllä ja kärsivällisyydellä: Osaatko lukea omaa koiraasi, palkita ja motivoida sitä oikein, oletko hyvä, rauhallinen ja varmaotteinen laumanjohtaja? Tutustu esimerkiksi Tuire Kaimion aiheesta kirjoittamiin kirjoihin ja käy tsekkaamassa www.kumikana.org.
Jos vielä kaiken tämän tutustumisen, pohdinnan ja miettimisen jälkeenkin olette sitä mieltä, että dobermanni voisi olla teidän koiranne, niin sitten vain oikeaa kasvattajaa etsimään. Hyvämaineisen ja luotettavan kasvattajan valinta on ihan ensiarvoisen tärkeää etenkin, kun olette ensimmäistä koiraa hankkimassa. Hyvä kasvattaja osaa valita pentueesta juuri teille sopivan koiran (jo 2 kk ikäisillä pennuilla on selviä luonne-eroja) ja auttaa kaikissa vastaan tulevissa pulmissa. Vaikka pentukuume juuri nyt olisikin ihan sietämätön, älkää haksahtako mihinkään rekisteröimättömään, epämääräisistä oloista tulevaan pentuun, vaan malttakaa odottaa vaikka sitten muutama kuukausi, että saatte hyvältä kasvattajalta hyvän pennun.
Onnea matkaan dobberin kanssa, hienoon rotuun olet ihastunut!
- asioita
Ja kun sitten on päädytty johonkin rotuun ja kasvattajakin on valittu alkaa sitten toinen työ. Valmistautuminen.
Netistä surffaimella saa vaikka kuinka paljon tietoa sitten koiran koulutuksesta, johtajuudesta yms. jotka olisi hyvä tietää ENNEN kuin pentu muuttaa kotiin.
Ettei se johtajuus sitten ole sitä että paiskotaan sitä koiraa selälleen joka käänteessä ja luullaan olevansa ylempänä. Ihmetys on suuri kun voimakas koira jonain päivänä päättääkin että nyt riittää :/ - neulahammas
Hei, vielä sellainen asia tuli mieleen, että kannattaa miettiä dobberin (tai minkään isomman koiran) ottamista jos avokkisi pelkää jo ETUKÄTEEN koiraa.
Pentuna se on vielä suloinen neulahammas, mutta kun se sitten vähän kasvaa ja alkaa uhittelemaan (meidän tytön uhma iski 4kk iässä - eikä ollut mikään helppo), niin entä sitten kun avoasi saattaa taas alkaa pelottamaan? Koirat vaistoaa helposti tollaiset jutut ja käyttävät hyväkseen pyrkiessään laumassa ylöspäin. Ota huomioon että et itse voi aina olla paikan päällä "puolustamassa" avoasi. Miettikää tarkkaan..- hmmh
Voipahan myös olla että pennun kasvaessa vaimo huomaa, ettei se mammanpoika/tyttö niin kamalan iso ja pelottava olekaan. Itse pelkäsin jossain määrin isoja koiria ennen omamme tuloa. Nykyään en pelkää, enkä osaa ajatella omaa urostamme isokokoisena, vaikka säkä huitelee rotumääritelmän maksimirajoilla.
- Doberlady
Dobermanni sopii kerrostaloon siinä missä muutkin koirat.
Jos et ole koiralle isäntä, hoitaa se vahdin hommat. Eli turhnapäiväinen äänille haukkuminen saattaa olla ongelma jos koiralla ei ole selkeää isäntää / se ei saa riittävästi tekemistä.
Dobermannissa ei ole sen kummempaa pelättävää kuin muissakaan roduissa. Leffat ja vääränlaiset omistajat ovat edesauttaneet tätä verikoira- mainetta.
Ollaksesi onnellinen dobermannin omistaja, tulee sinulla olla;
riittävästi aikaa touhuta koiran kanssa
riittävästi halua (kuten yllä, mutta myös) kouluttaa itseäsi opettamaan koirasi yhteiskuntakelposeksi
hyvä, yhteistyöhaluinen kasvattaja, joka alusta asti ohjaa sinua ja myös osaa valita oikeanlaisen pennun juuri sinun tarpeisiisi.
Jos avokkisi pelkää juuri dobermanneja, olisi terveellistä käydä katsomassa pentuja jossain.
Ei ne pennut yhtenä kauniina päivänä saavuttettuaan x-kk:n iän päätä alkaa raatelemaan ihmisiä.. - skw
Ystäväni yllättyivät dobberini toimintaa vaativasta luonteesta ja siitä aikamäärästä, mikä opettamiseen pentuaikana varsinkin menee, samoin siitä kuinka luja tahto sillä on. Tää koira ei paikallaan makoile, mutta osaa tietty rentoutuakin. Mä en yllättynyt, kun olin ottanut selvää.
Myös vauhti yllätti heidät, luulivat niitä rauhallisimmiksi, onhan niitäkin. Meidän dobberille otettiin myös vakuutukset, vauhti kun voi tuoda tullessaan yhtä sun toista. Ja on jo tuonutkin. Dobberi on aivan erilainen kuin paimenkoirat, niissä on suuri ero. Ja uros vaikeampi kuin narttu. Tarvii paljon liikuntaa, mielellään vapaata, joten koulutuksen osuus taas korostuu.
Juttele kasvattajien kanssa ja käy tutustumassa livenä. Kannattaa harrastaa jotain, ettei tee tuhoja. Ja ottaa selvää mistä saa apua, jos ongelmia tulee.
Kantaa ottamatta mikä pitää ottaa voin todeta että rottis on rauhallisempi. Ota sellainen koira jonka kanssa voitte molemmat elää. Vaatii rajat molemmilta. Dobbereilla eroahdistus aika yleistä, kerrostalossa voi siksi tulla hankaluuksia. Vaatii siis opettamista yksinoloon pennusta lähtien.
Toivottavasti tästä jotain apua - onnea koiran valintaan :) ..on ollut itselläni ensimmäisenä koirana dopperi, joka tuli miulle vuoden ikäisenä eroahdistuksineen..
Hyvin olemme kuitenkin jo pärjänneet ja ahdistuskin nykyään on aika minimissään.
Dopperi soveltuu kerrostaloon, jos se on pennusta asti siellä asunut, mutta tuskin sitten jos on saanut suuren osan elämästään vahdiskella omaa pihaa. Omassa pihassa on tietysti myös sekin hyöty, että saavat purkaa siellä energiaansa. Juoksutan joka päivä koiraani vapaana, toisinaan kauemmin, joskus vaan vajaa 1/2 tuntia, ja on riittänyt liikunnaksi ihan hyvin. Eli en pitäisi dopperin hankintaa mahdottomana teidänkään kohdalla..
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi tutkii murhaa Paltamossa
Poliisi tutkii Kainuussa sijaitsevassa Paltamon kunnassa epäiltyä henkirikosta, joka on tapahtunut viime viikon perjanta445239Jos me voitais puhua
Jos me voitais puhua tästä, mä sanoisin, että se on vaan tunne ja se menee ohi. Sun ei tarvitse jännittää mua. Mä kyllä243440Jenna meni seksilakkoon
"Olen oppinut ja elän itse siinä uskossa, että feministiset arvot omaava mies on tosi marginaali. Todennäköisyys, että t2992830Jere, 23, ja Aliisa, 20, aloittavat aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla: "Vaikka mä käytän..."
Jere, 23, ja Aliisa, 20, ovat pariskunta, joka aloittaa aamunsa Subutexilla tai rauhoittavilla. Jere on ollut koko aikui562643- 1702312
- 242119
Aku Hirviniemi tekee paluun televisioon Aiemmin hyllytetty ohjelma nähdään nyt tv:ssä.
Hmmm.....Miksi? Onko asiaton käytös nyt yht´äkkiä painettu villaisella ja unohdettu? Kaiken sitä nykyään saakin anteeksi1261881Vielä kerran.
Muista että olet ihan itse aloittanut tämän. En ei silti sinua syyllistä tai muutenkaan koskaan tule mainitsemaan tästä3661845Vain yksi elämä
Jonka haluaisin jakaa sinun kanssasi. Universumi heitti noppaa ja teki huonon pilan, antoi minun tavata sinut ja rakastu881761M nainen tiedätkö mitä
Rovaniemellä sataa nyt lunta, just nyt kun lähden pohjoiseen. Älä ota mitään paineita tästä mun ihastumisesta sinuun, ti161391